minkälaista apua ja mistä sitä voisin saada?
tilanne on nyt tämä: esikoinen sairastui viikko sitten, eikä ole saanut diagnoosia vielä. hän oli viikon sairaalaosastolla isänsä kanssa, mutta on nyt kotona, jos joku aikuinen katsoo hänen peräänsä 24/7.
mies käy kokopäivääisesti töistä. toki siellä joustetaan, mutta rajansa kaikella.
kuopus on 2-vuotias ja kotihoidossa, minä olen viimeisilläni raskaana, liikkuminen on vaikeaa, en pysty kumartelemaan jne.
itselläni alkaa olla hermot melko riekaleina, itkettää koko ajan ihan jo raskauden herkistämänä, mutta asiaa ei tietenkään auta esikoisen epämääräinen tilanne, kuoppuksen uhmaikä ja rästiin jäävät kotityöt.
ensi viikosta kukaan ei tiedä: meneekö esikoinen osastolle, ja jos menee, mine sairaalaan. mie voi periaatteessa olla seurana yöt. mutta päivisin ei kerkeä joka päivä olla, ja minun on todella vaikea mahani ja kuopuksen kanssa olla koko ajan sairaalassa.
jos esikoinen on kotona, en pääse kauppaan, neuvolaan, yhtään minnekään pois kotoa, koska esikoista ei voi ottaa mukaan bussiin.
en edes tiedä minkälaista apua kaipaisin, mutta jotain, tuntuu etten vain jaksa nyt. osaako kukaan mitään neuvoa?
Kommentit (22)
on tehtailua.
Mikset ole ajatellut yhtään mitään? Vanhemmuuteen nimenomaan kuuluu ennakointi ja varautuminen.
Lastensuojeluilmoitus moisesta "äidistä" pitäisi tehdä.
3 lasta on tehtailua?
olet empatiakyvytön kylmä haaska.