Lue keskustelun säännöt.
Haluan elämäni takaisin!
15.05.2011 |
Olen nyt viikon ollut leikkauksen jälkeisellä sairaslomalla ja ainakin ensi viikon olen vielä.
En saa olla ilman kiristävää sukkaa hereillä ollessa. Pitkä seisominen/istuminen/kävely ei onnistu. Asentoa on vaihdettava aina hetken päästä. En pysty istumaan normaalisti, jalka on oltava korokkeen päällä istuessa, tai varpaat on siniset. Koska sukka on laitettava ennen sängystä nousua jalkaan, en pääse edes suihkuun. Ja en pääse oikeastaan minnekään täältä kotona. En tykkää tästä.
Jalan ulkonäöstä en edes voi mainita, itkettää.
Mä olen vasta 4-kymppinen, ei tämän ikäisen kuulu olla vankina kodissaan.
Kommentit (5)
että leikkaukseen jouduit
koita vaan ajatella positiivisesti ja ajatella elämää paremmalla jalalla
aika kuluu tosi pian ja pari viikkoa ihmisen elämästä on lyhyt aika
tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että joku voi loukata jalkansa niin pahoin ettei ikinä enää pysty kävelemään.
vain suonikohjut, niin pienet on ongelmat kyllä.
Varmasti tuntuu ikävältä, mutta semmosiakin ihmisiä on, mitkä elää vuosia neljän seinän sisällä ja sairastuvat vakavasti jo alle parikymppisenä. Olen hoitanut muutamia erittäin vakavasti sairaita ihmisiä joten siihen nähden omat ja muidenkin monet ongelmat ja vaivat on aika helvetin pientä!! Ne ihmiset olis aika yli-onnellisia, jos saisivat vaihtaa paikkoja kanssasi. Pari viikkoa on todella pieni aika. Joten olepa onnellinen, että sulla yleensä on jalat, kädet, näkevät silmät, kuulevat korvat, pystyt liikkumaan jne.
Oon iteki ollu pari viikkoa "vankina" kotona pahan infektion vuoksi + että sen jälkeen viikkoja ja kuukausia vei toipuminen, mikä rajoitti liikkumista ja rasitusta, enkä ajatellu masentua asiasta.
Minulta leikattiin polvi ja olin 6 kk keppien kanssa. Nyt jälkeen päin en ollenkaan ymmärrä, että miten selvisin. Opiskelin kuitenkin tuon ajan yliopistoss ja ajoin käsivaihteisella autolla Turkuun. Asuin jopa matkustajakodissa siellä. Ja ajattele, en muista tuosta just mitään, mutta opinnoista suoriuduin kiitettävästi.
Sitä siis unohtaa jälkeen päin kaikki ikävät asiat.