Lue keskustelun säännöt.
Rankaisenko vai soitanko perään?
14.05.2011 |
7-vuotias on muutaman kerran myöhästynyt sovitusta kotiintuloajasta.
Hän on vasta saanut kännykän, josta katsoa kelloa, joten opettelua tämä vielä on. Ollaan laitettu toisinaan "herätyskello" piippaamaan, kun on aika lähteä kotiin, mutta sekään ei aina tehoa.
Pitäiskö näistä myöhästymisistä jo rangaista esim. kotiarestilla? Vaiko sinnikkäästi vain soittaa perään? Tulee kyllä ihan kiltisti kotiin, kun soittaa ja muistuttaa, että kotona olisi pitänyt olla jo.
Kommentit (9)
Kotona ollaan sovittuun aikaan tai sitten seuraava päivä ollaan kotona kokonaan. Välillä meinasi mennä pojalla jatkuvasti myöhästelyksi, jolloin mies pisti tosi tiukan linjan (minuutilleen kotona). Sitä kun noudatettiin vähän aikaa tuossa 7-8-vuotiaana, on kotiintulot sujuneet hyvin. Vieläkin tulee esikoinen (14v) kotiin mieluummin vähän ennen sovittua kuin myöhässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset soittaisi lapsellesi ennen kotiintuloaikaa?
Minä soitan omalle kolmasluokkalaiselle vieläkin vähän väliä, että missä menee, mitä tekee jne ja kotiintuloa alan painostaa 15-30 min ennen. Ehtii leikkiä loppuun jne.
(tai ennen kotiintuloaikaa). Mutta en tiedä vaadinko sitä nyt liian aikaisin?
Toistaiseksi ei olla rangaistu, vaan soitettu vain perään ja mukisematta on tultu kotiin - pyydetty anteeksikin.
Sitten kokeiltiin tosiaan laittaa kännykkäänn hälytys. Esim. klo 17:20 hälytys, kun klo 17:30 pitää olla kotona.
Ei toiminut.
ap
(tai ennen kotiintuloaikaa). Mutta en tiedä vaadinko sitä nyt liian aikaisin?
Toistaiseksi ei olla rangaistu, vaan soitettu vain perään ja mukisematta on tultu kotiin - pyydetty anteeksikin.
Sitten kokeiltiin tosiaan laittaa kännykkäänn hälytys. Esim. klo 17:20 hälytys, kun klo 17:30 pitää olla kotona.
Ei toiminut.ap
tai vaikka kaksi muistutusta: 17:15 muistutus tekstillä "lähde kotiin 5 min päästä" ja 17:20 "lähde kotiin NYT" jotta lähtöä voisi ennakoida, lopettaa leikin, mahdollisesti siivota jäljetkin, ennen viimeistä lähtövaroitusta. Juttelisin myös lapsen kanssa siitä, miltä itsenäinen kellonkäyttö tuntuu, hahmottaako kännykän digikellon varmasti ja tietää suunnilleen, mitä ehtii viidessä minuutissa tehdä, onko liian vaikeaa lähteä leikistä ilman erillistä äidin käskyä jne. Miten lapsen kaveri suhtautuu lapsesi kotiinlähtöyrityksiin, vähätteleekö tyyliin "ei sun vielä tarvitse mennä, eihän sulle ole edes soitettu"?
Selittäisin myös miksi on tärkeää oppia sopimaan kellonajoista ja noudattamaan sopimusta ilman peräänsoittoa. Kun lapsi on saanut kertoa omat tunteensa ja ajatuksensa itsenäisestä ajanhallinnasta, sovittaisiin yhteisistä säännöistä. Jos lapsi kokee, ettei pysty vastaamaan itse kotiinlähdöstään, sovittaisiin harjoitteluajasta: laitetaan kälenterihälytykset yhdessä ja äiti soittaa vielä lähtöhetkellä, sitten hälytys ja äidin tekstviesti, sitten pelkkä hälytys, lopulta lapsi osaa itse laittaa hälärit tai osaa toimia ilman niitä. Pyytäisin lasta myös itse ehdottamaan sopivaa rangaistusta itselleen: kyläilykielto päiväksi tai pariksi, karkkipäivän menetys tms. Kun seurauksista on puhuttu etukäteen ja lapsi on ne ymmärtänyt, voi into sopimusten noudattamiseen olla ihan toinen.
..niin, ja kuten viestistä voi päätellä, mielestäni koululaiselta, jopa kouluun menijältä, voi vaatia kellon tarkkailun opettelemista ja aikataulusta kiinni pitämistä. Ei koulustakaan saa myöhästyä, vaikkei opettaja aamulla soitakaan. (toki kouluunlähtijälle soittelevia vanhempia on maa täynnä.. :))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..niin, ja kuten viestistä voi päätellä, mielestäni koululaiselta, jopa kouluun menijältä, voi vaatia kellon tarkkailun opettelemista ja aikataulusta kiinni pitämistä. Ei koulustakaan saa myöhästyä, vaikkei opettaja aamulla soitakaan. (toki kouluunlähtijälle soittelevia vanhempia on maa täynnä.. :))
Vanhemman velvollisuus on auttaa niin pitkään kuin lapsi apua tarvitsee, ja vielä vähän pidempäänkin katsoa päältä.
..niin, ja kuten viestistä voi päätellä, mielestäni koululaiselta, jopa kouluun menijältä, voi vaatia kellon tarkkailun opettelemista ja aikataulusta kiinni pitämistä. Ei koulustakaan saa myöhästyä, vaikkei opettaja aamulla soitakaan. (toki kouluunlähtijälle soittelevia vanhempia on maa täynnä.. :))
Vanhemman velvollisuus on auttaa niin pitkään kuin lapsi apua tarvitsee, ja vielä vähän pidempäänkin katsoa päältä.
Ja kotiintulon opettelu on samalla harjoitusta kouluun lähtöön, samat lainalaisuudet siinäkin pätevät: pukemiseen menee tietty aika, matkaan samoin, ja näitä pitää oppia ennakoimaan. Yhdessä vanhempien kanssa, toki, mutta hiljalleen vastuuta lapselle siirtäen, kuten mielestäni aiemmin ehdotin?
7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä ehtiikin harjoitella sopivasti kesän aikana ennen koulua. Lapsi siis ei ole vielä koululainen.
Kelloa ollaan koitettu harjoitella sekä digimuodossa että seinäkellon muodossa, mutta paljon se on jäänyt unohduksiinkin, kun me vanhemmatkin käytämme lähes aina vain kännykän kelloa.
Kouluun lähettäminen on tietysti vanhemman vastuulla noin pienen kohdalla. Meillä onneksi minä olen kotona vielä ainakin kaksi vuotta, joten olen varmistamassa kouluun lähtöä ihan paikanpäällä.
Mutta täytyy siihen ajan opetteluun kuitenkin tottua ja harjoitella lapsenkin. Lähinnä hain vain vastausta siihen, että vaadinko liikaa ym. :)
ap
Ja jos mukisematta lähtee niin on ok. Ei silloin varmaan pahuuttaan eikä välinpitämättömyyttään tule silloin kun on sovittu. Noin pieni vain saattaa olla niin tiiviisti leikeissä kiinni, ettei muista tai ei malta irrottautua leikisä ja kaverista.