Etävanhemman velvollisuudet -ketjun innostamana:
Täällä huudellaan kilpaa kuinka etävanhemman ei tarvitse kuskata lasta viikonloppunaan harrastukseen. Mutta antakaas olla, jos joku äiti/isäpuoli erehtyy sanomaan, että hänen velvollisuuksiin ei kuulu kuskata lasta minnekään harrastuksiin, niin heti mollataan huonoksi äiti/isäpuoleksi! Ihan uskomatonta logiikkaa. Aivan sama onko kyse etä- vai lähivanhemmasta vai lapsen äiti/isäpuolesta, eikö lapsen harrastuksiin kuskaaminen ole lapsen edun mukaista? Siis kohtuullisessa määrin tietysti. Sen käsitän, jos etävanhempi tyyrää lapsen johonkin sitoutumista vaativaan harrastukseen ja lähivanhemman vastuulle jää kuljetukset (ilman että häneltä on kysytty), että se tympii. Mutta joku satunnainen vienti, miten se voi olla kenellekään ongelma?
Kommentit (14)
sen miten ja missä vietät aikaasi viikonloppuna?
Haluaisitko itse että perheeseesi kuulumaton sanelee sen miten ja missä vietät aikaasi viikonloppuna?
Ja lapsi kai kuuluu tässä tapauksessa perheeseen?
t. ap
harvoin, niin minkä ihmeen takia se pitäis työntää silloinkin pois äidin luota harrastamaan?
harvoin, niin minkä ihmeen takia se pitäis työntää silloinkin pois äidin luota harrastamaan?
niin pitääkö se harrastus jättää väliin äidin takia?
viettää aikaa etän kanssa silloin harvoin kun sitä aikaa on
Jos laittaa lapsen harrastamaan, siihen myös sitoutuu, ilman lomaviikonloppuja. Tai sitten lapsi on poissa harrastuksesta joka toinen viikonloppu. aamen
Jos laittaa lapsen harrastamaan, siihen myös sitoutuu, ilman lomaviikonloppuja. Tai sitten lapsi on poissa harrastuksesta joka toinen viikonloppu. aamen
Mutta siinä toisessa ketjussa ei lapsen harrastus ollut lähtöisin lähivanhemmalta vaan nimenomaan etävanhemmalta. Pääasia minusta on se, että lapse kuskataan harrastukseensa. Joskus voi toki jäädä väliinkin.
Täällä huudellaan kilpaa kuinka etävanhemman ei tarvitse kuskata lasta viikonloppunaan harrastukseen. Mutta antakaas olla, jos joku äiti/isäpuoli erehtyy sanomaan, että hänen velvollisuuksiin ei kuulu kuskata lasta minnekään harrastuksiin, niin heti mollataan huonoksi äiti/isäpuoleksi! Ihan uskomatonta logiikkaa. Aivan sama onko kyse etä- vai lähivanhemmasta vai lapsen äiti/isäpuolesta, eikö lapsen harrastuksiin kuskaaminen ole lapsen edun mukaista? Siis kohtuullisessa määrin tietysti. Sen käsitän, jos etävanhempi tyyrää lapsen johonkin sitoutumista vaativaan harrastukseen ja lähivanhemman vastuulle jää kuljetukset (ilman että häneltä on kysytty), että se tympii. Mutta joku satunnainen vienti, miten se voi olla kenellekään ongelma?
Minä aloitin tuon ketjun ja tätä minä ajoin takaa. Kyse on kuitenkin noin kerran kk tapahtuvast viemisestä ja kyseessä LAPSEN oma harrastus ja arki. Ymmärrämme hyvin, että aina ei pääse, tulee muita menoja ym. mmutta, se että heti kättelyssä sanoo itsensä irti koko touhusta (jonka on itse lapselleen järjestänyt) tuntuu kiusaamiselta.
sulla ei ole sananvaltaa miehesi ja hänen exänsä tapaan hoitaa OMIA lapsiaan.
sulla ei ole sananvaltaa miehesi ja hänen exänsä tapaan hoitaa OMIA lapsiaan.
Olen tämän ketjun ap, en sen toisen ketjun, enkä YMMÄRRÄ tätä näkemýstä! Herran jumala, miten kukaan voi sanoa, että lapsen kanssa elävällä lähivanhemman puolisolla ei ole mitään sanomista lapsen asioihin! Lähivanhemman puolisona oleminen tuo kuitenkin valtavan määrän vatuusta ja velvollisuuksia ja tälläkin palstalla toitotetana sitä kuinka puolison lapsia tulee kohdella kuin omiaan (tästä olen samaa mieltä), MUTTA täytyyhän tuolloin mukana seurata joitakin oikeuksiakin, kuten esim. sen, että saa sanoa mielipiteensä koskien lapsen asioita. Aikuisten oikeesti, kai kaikki nyt tajuavat sen, että lapsen kanssa arkea elävät aikuiset - riippumatta biologisesta suhteesta - elävät vastavuoroisessa suhteessa lapseen ja jotta tuo suhde toimisi ja olisi mahdollisimman hyvä ja läheinen, sen kuuluu sisältää samoja asioita kuin biologisen vanhemman ja lapsen välinen suhde sisältää.
t. tämän ketjun ap, joka itse elää uusperhe-elämää, jossa puolison rooli lasten elämässä on iso
sulla ei ole sananvaltaa miehesi ja hänen exänsä tapaan hoitaa OMIA lapsiaan.
Olen tämän ketjun ap, en sen toisen ketjun, enkä YMMÄRRÄ tätä näkemýstä! Herran jumala, miten kukaan voi sanoa, että lapsen kanssa elävällä lähivanhemman puolisolla ei ole mitään sanomista lapsen asioihin! Lähivanhemman puolisona oleminen tuo kuitenkin valtavan määrän vatuusta ja velvollisuuksia ja tälläkin palstalla toitotetana sitä kuinka puolison lapsia tulee kohdella kuin omiaan (tästä olen samaa mieltä), MUTTA täytyyhän tuolloin mukana seurata joitakin oikeuksiakin, kuten esim. sen, että saa sanoa mielipiteensä koskien lapsen asioita. Aikuisten oikeesti, kai kaikki nyt tajuavat sen, että lapsen kanssa arkea elävät aikuiset - riippumatta biologisesta suhteesta - elävät vastavuoroisessa suhteessa lapseen ja jotta tuo suhde toimisi ja olisi mahdollisimman hyvä ja läheinen, sen kuuluu sisältää samoja asioita kuin biologisen vanhemman ja lapsen välinen suhde sisältää.t. tämän ketjun ap, joka itse elää uusperhe-elämää, jossa puolison rooli lasten elämässä on iso
näihin ketjuihin. Itse olen lähi-äitipuoli ja tottamooses mulla on oikeuksia, kun on kerran velvollisuuksiakin. ja jos tarkkoja ollaan, niin minä olen ollut se, joka on lapsipuolen lääkärireissut, vanhempainillat, koulun juhlat sun muut käynyt.
Täällä huudellaan kilpaa kuinka etävanhemman ei tarvitse kuskata lasta viikonloppunaan harrastukseen. Mutta antakaas olla, jos joku äiti/isäpuoli erehtyy sanomaan, että hänen velvollisuuksiin ei kuulu kuskata lasta minnekään harrastuksiin, niin heti mollataan huonoksi äiti/isäpuoleksi! Ihan uskomatonta logiikkaa. Aivan sama onko kyse etä- vai lähivanhemmasta vai lapsen äiti/isäpuolesta, eikö lapsen harrastuksiin kuskaaminen ole lapsen edun mukaista? Siis kohtuullisessa määrin tietysti. Sen käsitän, jos etävanhempi tyyrää lapsen johonkin sitoutumista vaativaan harrastukseen ja lähivanhemman vastuulle jää kuljetukset (ilman että häneltä on kysytty), että se tympii. Mutta joku satunnainen vienti, miten se voi olla kenellekään ongelma?
Minä aloitin tuon ketjun ja tätä minä ajoin takaa. Kyse on kuitenkin noin kerran kk tapahtuvast viemisestä ja kyseessä LAPSEN oma harrastus ja arki. Ymmärrämme hyvin, että aina ei pääse, tulee muita menoja ym. mmutta, se että heti kättelyssä sanoo itsensä irti koko touhusta (jonka on itse lapselleen järjestänyt) tuntuu kiusaamiselta.
kun mies kuskaa ja on silloin pois sun luota. Tapaa vieläpä eksänsä ja nyt sua pelottaa mitä siellä tapahtuu. Siksi sä lähdet mukana vahtimaan ja sitten on sunkin viikonloppu pilalla. Ensin on saatu kiristettyä eksä valitsemaan lapselle uusi harrastus tasan yhdestä teidän antamasta vaihtoehdosta ja nyt sitten nurisette.
Taisi mennä juuri noin aikuisteen oikeesti koko juttu.
Logiikkaa on turha etsiä täältä.