Onko mielestänne oikeutettua vai liikaa vaadittu mieheltä, että

Paljon helpommin koti pysyy siistinä, kun ne jäljet korjaa heti. Kurkku kuivaa pöytään kiinni ja murut tippuvat lattialle. Lapsetkin kannattaa jo pienestä pitäen opettaa korjaamaan omia jälkiään, ja mitäs siitä sitten tulee, jos aikuiset ei näytä esimerkkiä?

iteltänikin jää usein murusia pöydälle, jaksa niitä kokoa ajn pyyhkimässä olla. Tasot pyyhitään kunnolla samalla kun tiskikone täytetään ja laitetaan päälle, eli 1-2 kertaa päivässä siistitään keittiö kunnolla, väliaikoina murusia jää mutta jääköön.

Siis normaalijärjellä varustetulta, tyhmältä onkin sitten eri juttu.

Minkä helvetin takia sun pitäisi ruveta aikuisen miehen jälkiä siivoamaan? Sä et ole miehesi äiti! Kutsu anoppisi sinne siivoamaan miehesi jäljet, kun on kerran pojastaan uusavuttoman ja välinpitämättömän kasvattanut.



Mun miehelleni meni jakeluun kun kerran kunnolla suutuin. Mua niin vitutti olla jatkuvasti raivailemassa paskaisia astioita, vaatteita ja juuri keittiötä sen jäljiltä. Enää en siivoa sen jälkiä.

Kädetön se on, opeta hänet tekemään voileipä. Aluksi, miksi tekee leivän työtasolla ja miten saa aikaiseksi paloja pöydälle? Tehköön leipänsä leikkuulaudalla, siitä sitten se on tosi putsata, vaikka roskikseen.

eli en siivoa aikuisen jälkiä. kyllä ne kurkut päivän päästä katoaa roskiin. ja homeiset eväsleivät. mutta silloin pitää lapsia varottaa siitä että tämä pöydän päällä oleva ruoka on isän projekti eikä siihen saa koskea.



kymmenisen vuotta yritin puhumalla saada tätä taottua miehen kalloon mutta ei onnistunut.

että aina siivoatte kaikki tuollaiset jäljet heti.



Meillä taas saattaa jotkut voileiväntekojäljet hyvinkin jäädä työtasoille, ja sitten tiskauksen yhteydessä (2 x päivässä) ne pyyhitään ja siivotaan.

ole liikaa vaadittu! pysyy paikat siistinä. Mä taidan kanssa näyttää tän ketjun mun miehelle :D vituttaa ihan suunnattoman paljon, kun ei voi omia jälkiään siivota. Joskus jopa löydän ne juustot ja kurkut ym. siitä pöydältä kokonaisuudessaan...monen tunnin päästä isännän leipähetkestä!

kotimme tasavertainen jäsen eikä mikään passattava iso lapsi, hän on AINA siivonnut omat jälkensä. Oli sitten kyseessä keittiö, sauna, kylppäri ...

ja tuo on vain osa hänen ihanuuttaan. :)

että silleen itsekseen ne murut siitä katoaa, niin se on vähän niinkuin saavutettu etu. Voit toki saada jonkilaisia lyhytaikaisia muutoksia aikaiseksi, mutta miehet taantuu tosi nopeasti ennalleen.

Meillä kolme lasta ja kaksi aikuista. Jos viisi ihmistä jättää kaikki muruset ja roskat ja tavarat ihan mihin huvittaa, voi kuvitella minkälaiselta koti näyttää päivän jäljiltä. Kuka haluaa alkaa sitten siivota pinttynyttä likaa? Ei se mies varmaan ainakaan. Jokainen joka kotona sotkee, myös siivoaa. Siitä ei edes neuvotella, eikä ole onneksi meillä tarvinnutkaan.

mut ei meil ainakaan katsi odottaa, et mies oikeesti jotain tollasta tekis..

On siis ihan perusteltu pyyntö/vaatimus, mutta et siltikään ole miehesi äiti/isä.



Meillä mies toimii kutakuinkin noin kuin kuvailet omasi toimivan. Nyppii myös minua, koska musta kaikki korjaavat omat jälkensä.



Mutta mutta: miehen olisi pitänyt tuo oppia jo omassa lapsuuden kodissaan.



Nyt lähinnä keskityn pitämään huolen, että omat lapseni oppivat korjaamaan jälkensä. Tosin mies saattaapi välillä protestoida siitäkin, että kehoitan lapsia hoitamaan omat jälkensä :-D

Siivousneuroosisi aiheuttaa loppuaikanne vain turhaa tuskaa molemmille. Kannattaa asua yksin, jos ei pysty kestämään hieman toisen sotkuja.

keittiössä ja minä siivoan, mutta tämä työjako johtuu siitä, että hän ruokkii meidän perheen.

minusta ei tarvitse tuosta nipottaa. Meillä samanlaista menoa, minua ei haittaa se, että siivoan mieheni jälkiä, enkä ala hänelle tuollaisista pikkujutuista valittamaan. Tyhjät pullot ja maitopurkit on aina tiskipöydällä/ olkkarin lattialla, murut ja likaiset astiat siinä mihin ne jäi, sukat nurkassa jne. jne. Sen sijaan se ottaa päähän ihan h...tisti, että jos itselleni sattuu jokin vastaava 'unohdus', niin mies ei voi hoitaa hommaa samanlailla valittamatta vaan huutaa minut paikalle tilannetta siivoamaan. Eli siis sopikaa joko että kumpikin korjaa omat jälkensä tai sitten että vastavuoroisuusperiaatetta noudattean pidätte kodin yhdessä siistinä siten että se joka sotkua huomaa, siivoaa sen riippumatta siitä oliko roska sinun vai hänen pudottamansa.

Siivousneuroosisi aiheuttaa loppuaikanne vain turhaa tuskaa molemmille. Kannattaa asua yksin, jos ei pysty kestämään hieman toisen sotkuja.

mieheni jälkeensä jättämä sotku... :D

Vinkiksi vastaisuuden varalle, että luulo ei ole tiedon väärti, eikä kannata yhdestä kirjoituksesta vetää mitään oletuksia "rivien välistä". Ne kun useimmiten eivät näin pienillä taustatiedoilla osu oikeaan.

ap

Tilaa siivooja ja anna lasku miehellesi.

kenen velvollisuus sen mielestä on siivota kotona ja miksi. Miksi omien (ja tarvittaessa muidenkin) jälkien korjaaminen on vaikeaa? Aikaahan siihen ei kulu, eikä ole erityisen raskastakaan.

Vinkiksi vastaisuuden varalle, että luulo ei ole tiedon väärti, eikä kannata yhdestä kirjoituksesta vetää mitään oletuksia "rivien välistä". Ne kun useimmiten eivät näin pienillä taustatiedoilla osu oikeaan.

ap

No itsehän pyysit kommentteja nimenomaan yhden kirjoituksen pohjalta. Pistäpä se miehesikin näppäimistön ääreen, niin kuullaan hänenkin näkökantansa ja puolensa tähän asiaan.