Karita Tykkä ja imetys. Mikä juttu siinä ilonassa oli?

veikkaan,että siinä syitä,miksi imetys epäonnistuu näin yleisenä huomiona

Moni vauva ei saa, syystä tai toisesta, ollenkaan!

Imetys on edelleenkin vain yksi pieni osa äitiyttä ja vielä pienempi osa ihmisen elämää.

Katsotaan sitten parinkymmen vuoden päästä kuinka terve ja tasapainoinen poika vauvasta on kasvanut.

mutta itselläni ensimmäisen kuukauden aikana oli niin järjetön nälkä ja jano koko ajan ja vauva viihtyi tissillä tunteja putkeen, että ei olisi tullut ensimmäisenä mieleen alkaa laihduttaa tai kasvattaa kuntoa muuta kuin kevyesti lenkkeillen. Ehtii sitä sitten kun vauva on vähän isompi.

Minä imetin vain 2 kk. Koko sen ajan lapsi sai korviketta rinnalla. Lapsi sai maidon pullosta jo laitokselta alkaen, koska oma maitoni nousi vasta neljäntenä päivänä synnytyksestä. (Kiitos vaan kaikille äidinmaidonluovuttajille!) Samalla yritin epätoivoisesti imettää.



Sama meno jatkui kotona. Imetin ja imetin. Soitin tukipuhelimeen ja kysyin neuvoja. Imuote oli oikea. Vauva vain huusi ja huusi. Yritin imettää ja aina imetyksen loputtua kun annoin korviketta, niin korviketta meni melkein 100 ml tai sen suositeltu maksimäärä 200 ml.



Kokeilin pesimistä. Vaihdoin vauvaa rinnalta toiselle 10 minuutin välein, jos heruminen lisääntyisi. Painoin akupisteitä. Söin ja join. Vaan ei. Sitten en enää jaksanut vaan luovutin. Varmasti jo stressi maidontulosta vaikeutti koko prosessia.



Ja ikinä ei missään puhuta riittävästi miten paljon imetys voi sattua! Se oli kuin olisi neuloja isketty nänniin (ei ollut sammasta). Se oli yhtä tuskaa, mutta puhutaanko siitä missään? Tai puhutaanko imetyksen vaikeudesta? Siitä miten vaikeaa se voi olla.

ei todellakaan ole silikoneja karitalla!

toisten imetyksen onnistumista tai epäonnistumista - jos nyt ei ehkä ole fiksua antaa omasta imetyksestään haastattelujakaan. Kukaan meistä ei voi tietää, mikä imetyksessä meni pieleen, mut voi olla että se on hänelle isokin juttu ja hän olisi tahtonut imettää.

On kyllä pakko epäillä, että Karitalla, niinkuin muillakin tyypillisillä ulkonäöllään tienaavilla on imetys vähemmän tärkeä panostuksen kohde synnytyksen jälkeen. Kun mielessä on palava näytöntarve niin medialle kuin muullekin ympäristölle, että ollaan aivan virheettömiä ja samanlaisia kuin ennen raskautta viikko synnytyksen jälkeen, niin ei siinä ole aikaa hyssytellä vauvan kanssa neljän seinän sisällä ja imetellä vauvantahtiin.



Ja kaikki joskus imettäneet tietävät, että stressi imetyksestä saa imetyksen loppumaan lähes varmemmin kuin mikään muu. Maitoa ei tule kunnolla ja otetaan korvike kehiin, jolloin maitoa tulee entistä vähemmän. Ja onhan se paljon parempi rinnoillekin, kun ei anneta vauvan imeskellä niitä koko ajan. Ja paljon helpompaa on äidin lähteä kuntosalille, kun isillä on tuttelit kaapissa.