Psykiatrinen sairaanhoitaja ja uskonto
Olen vl-perheestä lähtöisin, uskon edelleen mutta olen uskossani ns omantien kulkija. Eli en ole soveltunut sääntöjen muottiin, vaan uskoni on puhtaasti sydämmessäni.
Nyt opiskelen, ja tarkoitukseni olisi opiskella psykiatrisen puolen sairaanhoitajaksi. Kuitenkin tämä ratkaisu on nostattanut tunteita mm. äidissäni ja osasta sisaruksiani. En tiedä miksi, vastausta en ole saanut. On vain todettu että jokin muu suuntautuminen on parempi kuin psykiatria. Olen siis ihan ihmeissäni, miten ammatin valintani yhtäkkiä kiinnostaa, vaikka välillä ei ole kuulumisetkaan kiinnostaneet.
Tämä ei kuitenkaan päätökseeni vaikuta, mutta ihmettelen vain. Onko vl:llillä yleensä huono suhtautuminen psykiatrisen puolen ihmisiin?
Kommentit (7)
kenestä muustakaan? haen siis takaa, onko heidän uskollaan jotain tekemistä tämän kanssa, kun muuta en ole keksinyt.
kyllähän uskovien ihmisten pitäisi hyväksyä mikä tahansa lähimmäisten auttamisen muoto. Vai pidetäänkö mieleltään sairastavia kuitenkin huonompina kuin muita? Vai onko kyseessä vain henk koht pelko asiaa kohtaan, jota ei tunne?
Olen tavallinen luterilainen uskova ja olen huomannut että uskovaisissa on niitä, jotka suhtautuvat toisinaan hiukan kriittisesti psykiatriaan. Saatetaan ajatella, että Jumala kyllä parantaa psyyken alueen ongelmat kun uskoa on vain tarpeeksi. Tuollaiset ihmiset ovat vähemmistö, mutta kyllä heitäkin on.
Tosiaan sinä tiedät itse parhaiten, mitä haluat opiskella ja hyvä niin.
Mut kyllähän koulutuksen ja työn myötä joutuu paljon pohtimaan omia asioitaan, pitää oppia tunnistamaan muiden ihmisten itsessä herättämiä reaktioita, transferensseja. Voisiko johtua siitä?
Olen vl-perheestä lähtöisin, uskon edelleen mutta olen uskossani ns omantien kulkija. Eli en ole soveltunut sääntöjen muottiin, vaan uskoni on puhtaasti sydämmessäni.
Nyt opiskelen, ja tarkoitukseni olisi opiskella psykiatrisen puolen sairaanhoitajaksi. Kuitenkin tämä ratkaisu on nostattanut tunteita mm. äidissäni ja osasta sisaruksiani. En tiedä miksi, vastausta en ole saanut. On vain todettu että jokin muu suuntautuminen on parempi kuin psykiatria. Olen siis ihan ihmeissäni, miten ammatin valintani yhtäkkiä kiinnostaa, vaikka välillä ei ole kuulumisetkaan kiinnostaneet.Tämä ei kuitenkaan päätökseeni vaikuta, mutta ihmettelen vain. Onko vl:llillä yleensä huono suhtautuminen psykiatrisen puolen ihmisiin?
En ole itse lesta, mutta uskovainen olen ja arvelen että se voisi johtua siitä että jos he asiasta tietämättöminä ajattelevat että siinä jotenkin aivopestään. Tai saadaan ihmiset kääntymään oman itsensä puoleen eikä Jumalan puoleen? Esim. että olet itsesi jumala ja muuta sisäänpäin kääntymistä? En todellakaan ole asiaan mitenkään perehtynyt, mutta arvelen..
mikähän siinä niin suuria tunteita herättää?