Apua, oloni on kuin pissiksellä tai Barbie-nukella!

mutta opettele myös viihtymään itsesi kanssa! Lisäksi voisit jättää tuollaisen muihin vertailemisen, koska ethän kilpaile ketään muuta kuin itseäsi vastaan..?

Henkisestikin koen itseni aivan erilaiseksi kuin ihmiset naapurustossani. Aikaisemmin saatoin olla hiljaa esim koulutustaustastani, työstäni ja sulautua katukuvaan omana raihnaisena itsenäni.



Alan näyttämään hyvin edustavalta myös työelämässä ja urallani onkin nousupaineita. Tämä muuttaa kaiken, mahdollisesti myös asuinpaikan. Lasten koulumenestys on hyvää-kiitettävää tasoa. Ehkä muutamme lähemmäksi työpaikkaani ja lapset pääsevät silloin hyvin haluttuun kouluun ja lähilukioon. Siellä tavoitteet ovat korkeammalla, mutta kyllä he pärjäisivät vähintäänkin keskitasoisesti.



ap

Ylläpitää jo saavutettua hyvää, tehdä vielä tarvittavia muutoksia ja sopeutua olemaan se mitä olen tässä ympäristössä.



Minut tuntevat ihmiset ihmettelevät muutostani. Otan siis vain hymyssä suin vastaan kaiken positiivisen. Uskallan vetää päälleni siistimpiä vaatteita työmatkan ajaksi ja vapaa-ajalle jne.



Pelkään pahoja puheita, kun en ole enää niin hyvellinen olemalla vaatimattomampi. Heidän täytyy tietää, että nämä suuret muutokset eivät ole tulleet vain omasta ansiostani, vaan minulla on ollut myös onnea. Haluaisin paeta paikalta uuteen ympäristöön.



ap

Vaikutat tällä hetkellä siltä kuin olisit aikamoisessa nosteessa.

mutta tekstisi kuulostaa todella omituiselta. Siitä ei saa mitään tolkkua, ja siinä on kummallisia kielivirheitä sekä outoja siirtymiä.



Joko et vain ole hyvä pistämään ajatuksiasi kirjalliseen muotoon tai sitten sinulla niin sanotusti viiraa. Ja tätä en sano pelkästään siksi, että sinulla on nyt erikoinen olo itselläsi vaan myös siksi, että tuossa tekstissä on jotakin hämmentävää. Siis siinä miten sanoitat asioita.



Tästä syystä ottaisin sinuna miettimistauon tähän väliin ja keskustelisin ammattilaisen kanssa. Ihan vaan varmuuden vuoksi, ettei sinulla ole hypomaniaa tai maniaa eikä mitään todellisuudentajun hämärtymistä.

T: ohis, joka kysli kaksisuuntaisesta



Tulee ehkä hiukan mieleen Tuksun jutut, kun vauhti on kova:



Nimi: Johanna Tukiainen

27.04.11 2:01 am



ULKOMAILLA JULKKIKSET OVAT MILJONÄÄREJÄ, SUOMESSA HE OVAT ULOSOTOSSA!





Annoin pitkän videohaastattelun kyseisestä aiheesta www.stara.fi sivustolle, joka haastatteli minua Tampereen keikallani lauantaina kun olin esiintymässä SK ravintoloiden Tivoli ravintolassa. Puhuin siitä että olen tosiaan joutunut maksamaan tosi kovan hinnan julkisuudestani ja kaikesta muustakin, itseasiassa se mitä olen saanut kestää, kaikki iva ja halveeraus, minun pitäisi saada elinikäinen verovapaus, eikä päinvastoin, että minua aletaan jahtaamaan niinkuin lukuisia muitakin tunnettuja henkilöitä tässä maassa. Ja niinhän se muutenkin on, ettei normaalilla ja rehellisellä palkkatyöllä täällä rikastu koskaan.



Keikkani ovat olleet huippusuosittuja, näin paljon ei varmaan koskaan ole ollut yleisöä koko Dollsien historian aikana! Pääsiäisen Turun keikkani menivät loistavasti, yleisö oli aivan liekeissä ja sain ihania fanilahjoja kuten eräältä ihanalta Antilta joka perusti FB:hen turkulaisten faniryhmäni, hän antoi minulle Barbie nuken ja sanoi että se on kuin minä, tosi suloista!

Sain myös Hello Kitty pehmoleluja, ruusukimppuja, parfyymejä, upeita ja rohkaisevia fanikortteja jne.



Tampereen Tivolin keikka meni loistavasti sekin ja SK ravintolat haluavat buukata vain lisää keikkaa. Tapasin myös erään toisen ravintoloitsijan joka buukkasi minut heti samantien toukokuulle esiintymään Tampereelle! Todennäköisesti pikkusiskoni, upea Julia Tukiainen tulee myös mukaani, harjoittelemme hänen kanssaan uuden koreografian. Minulla on tällä hetkellä siis kolme biisiä valmiina ja tulossa on lisää. Laulamisen lisäksi yleinsä myös juonnan ja tanssin, sekä keikan jälkeen jaan nimmareita.



Luin netistä erään erittäin ala-arvoisen lehden nettisivuilta, että olisin muka "huomionhakuisesti" kävellyt koirani Nassun kanssa Tampereen joen rannassa "hääturkkini" päällä. Hhahahhhahahahahahahahaaaaaa............

Ensinnäkin minulla ei ollut mitään tarvetta olla huomionhakuinen, minusta oli todella ärsyttävää että kaikki nuoret hyökkäsivät heti kimppuuni. Sanoin monelle tosi kovaa, suorastaan huusin, etten halua kuvia ja voivatko he jättää minut rauhaan. Mutta monet eivät poistuneet mihinkään ja siksi annoin osan heistä kuvat minut nopeasti, vaikka olin ihan räjähtänyt usean illan keikkaputken jälkeen. Ja hmmm.....siitä takista. Se on ihan uusi valkoinen nahkatakki, jonka ostin St.Maartinien saarelta Karibialta, siinä on turkiskaulukset ja hihoissa reunukset, se ei todellakaan ole mikään häissäni käyttämä talviturkki. Kyseessä on takki, jota voi käyttää vaikka Suomen kylminä kesäiltoina. Ja olen viluinen ihminen, Karibian jälkeen en osaa yhtäkkiä olla joku kesämekko päällä Tampereen rannassa. Korkokenkiä käytän kokoajan keikoillani, siksi vapaa-ajalla minusta on kiva käyttää vaikka ballerinoja, lenkkareita tai UGG buutseja.



Siskoni Julia antoi loistavan haastattelun Maria! Showssa Nelosella, meidän molempien jaksot kyseisessä ohjelmassa on katsottavissa netissä www.nelonen.fi.

Sain arvostelut myös siitä, että puhuin alkoholismistani Seiskan nettivideolla, halusin muka "heti matkia Juliaa." No hyvät ihmiset, tiedoksenne vaan, että Seiskan toimittajat itse antoivat minulle aiheet joista puhua ja he päättivät videomateriaalin. Minusta Seiskan videot ovat erittäin hauskoja ja minullahan on hyvin sana hallussa, vaikka välillä esim. siellä St.Barthsin satamassa niiden jahtien lomassa "hiukan seitinohuessa päiväkännissä" olenkin heheheh..... Matkahan oli aivan loistava, lukaali St.Barthsilla sellainen kuin suuret maailmantähdet Jenkeistä käyttävät. Lisää Karibian reissustani www.seiska.fi blogissani. Sekä sinne, että tänne kuvagalleriaan on tulossa upeita Karibian matkakuviani, joita Seiska ei julkaissut.



Huolimatta Tampereen joen rannassa makoilleista lävistetyistä nuorista, jotka ovat antaneet kummallisia kommentteja minusta, niin olen viihtynyt erittäin hyvin sekä Turussa että Tampereella. Suorastaan paremmin kuin Helsingissä, vaikka hesassa olenkin syntynyt. Olen niin kyllästynyt siihen kaupunkiin, tai pikemminkin kylään. Ihmiset ovat jatkuvasti hirveän ilkeitä ja osa paikoista on niin "ollakseen", vaikka eivät ole yhtään sen parempia kuin mikään muukaan.

Tietty helsingissä on paljon muualta muuttaneita ihmisiä, jotka eivät käsitä sitä, ettei siinä sinällään ole mitään niin erikoista jos asuu pääkaupungissa. Syntyperäiset ovat asia erikseen, mutta toisaalta mitä silläkään on niin hirveästi väliä.....??? Itse olen syntynyt Helsingissä, mutta se kaupunki ahdistaa minua. Oli ihan järkyttävää palata Karibian paratiisista harmaaseen hesaan jossa ihmiset tuijottavat kuin eivät olisi aiemmin ihmistä nähneet!!! Huh huh.......



Onneksi pääsin vihdoin takaisin kultaisen söpöliinini, Hello Kitty hahmoa muistuttavan Nassun luokse!!!! Kutsun sitä välillä Nasuksi, välillä Nassukaksi ja Nasu possuksi. Koirallani on erittäin hyvä luonne, vaikka se on pieni alle 3kg painava pikkukoira, niin se ei räksytä ollenkaan eikä ole vihainen.

Olen huomannut, että se vaistoaa tilanteita erittäin hyvin ja on tosi älykäs.

Ihanaa, kohta Nassukka saa oman koirapassinkin, niin pääsemme yhdessä ulkomaille!





Johanna Tukiainen

on kyllä ne seikat, että jaksan todella hyvin hoitaa työni, olla hyvä äiti lapsilleni, en ole koskaan tuhlannut yli varojeni, harrastan vapaa-ajalla ja osaan rauhoittua kotona ihan vai ollenkin. Olen yh, enkä ole hommannut uutta miestäkään.



Aviliitto ja ero olivat raskaita. Olin ylipainoinen, minulla oli kroonistunut tulehdussairaus, univajetta ja elin jatkuvan pelon vallassa sekä vailla omaa aikaa. Nyt on niin paljon paremmin.



ap

ainakin kaksi ihmistä, jotka eivät tunne sinua, epäilivät samaa kirjoituksesi perusteella. Nimenomaan avioliittosi ja erosi raskaus selittäisivätkin tuon hyvin, ei tässä kukaan ole sitä ehdottamassa että olisit jotenkin peruuttamattomasti ja syntyjäsi "hullu". Saatat reagoida pitkäaikaiseen stressiin noin.

On hienoa, että tunnet voivasi paremmin, mutta tilanteen tsekkaus vaikka työterveyden psykologilla ei ole haitaksi. Sanot, että olet selvinnyt hyvin kuormittavasta, pitkäaikaisesta tilanteesta ja haluat keskustella siitä, onkohan kaikki kunnossa.

Maaniselta henkilöltä puuttuu lähes aina sairaudentunto, eivätkä kaikki toimi kuten nämä klassiset tapaukset, eli irtisanoudu, pistä välejä poikki ihmisiin ja tuhlaa mielettömästä.

Opin hyväksymään itsessäni myös heikkouksia, mutta en halua tekeytyä enemmän heikoksi, kuin mitä olen. Kannan vastuuta itselleni läheisistä ihmisistä, mutta en kaipaa enää uusia heikkoja ihmisiä, joista huolehtia. Miesystäväkseni kelpuuttaisin vain hyvin tasapainoisen ja lapsistani pitävän tapauksen.



Olen muuttunut fyysisesti, joten kyllähän se voi tuoda identiteettikriisin ihan selväpäisellekin ihmiselle? En tunne kaipaavani ammattiapua.



Olen saanut normaalit avut fyysisiä vaivojani hoitaneilta lääkäreiltä. Mitään terapiaa en ole hakenutkaan ja nämä lääkärit ovat pitäneet minua tasapainoisena ihmisenä, jolle vain heidän korjaamansa fyysiset seikat ovat aiheuttaneet ahdistusta. Muutos ahdistaa kunnes siihen tottuu.



Selvisin erostani. Sain unenlahjani takaisin heti kun muutin lasteni kanssa eroon. Mielialalääkitystä en ole koskaan tarvinnut, vaikka erokriisissä sen tarve kävikin mielessäni. Surin ja itkin paljon. Olen hoitanut työni erityisellä innolla myös silloin, kun on ollut kriisiä.



Taidatte suurennella ongelmiani? Oloni on vain ikäistäni nuorempi, mutta ovathan monet haaveeni tulleet tóteen. Haaveilin jo nuorena näistä muutoksista, mutta en arvannut, että ne toteutuvat vielä tämänikäisenä, äitinä ja eronneena.



ap