Meillä ei vietetä äitienpäivää, mikä siinä on niin iso asia?
En odota mieheltä tai lapselta mitään ja olen pyytänyt että jätetään lahjat ostamatta.
Miksi pitäisi saada ja olla huomioituna parina päivänä vuodessa kun toista voi arvostaa, yllättää ja rakastaa päivästä toiseen ihan arkenakin. :)
Relatkaa älkäkä hermostuko jos mies sattuu ostamaan "huonon lahjan".
Facebookissa nytkin miljoonittain itkuja siitä miten päivä nyt alkoi huonosti kun ei saanut kahveja sänkyyn jne. Voi apua.
Kommentit (14)
Ei meilläkään vietetä äitienpäivää. Kortin saatan omalle äidilleni laittaa, tänä vuonna se unohtui...
En todellakaan odota kahvia sänkyyn, enkä mieheltäni lahjoja tai sen kummempaa huomionosoitusta juuri tänäpäivänä. Lapsemme on vielä pieni. Mutta luulempa sitten joskus myöhemmin meneväni onnesta mykkyrälle, kun lapsi on askarrellut/piirtänyt jotain äitienpäiväksi!
tänäkään vuonna. Lapsi tosin on vielä niin pieni, ettei edes ymmärrä tälläisten päivien päällä. Ja miestä ei ilmeisesti kiinnosta.
Päivällä kyllä ollaan menossa korttien ja lahjojen kera ensin anoppilaan ja sitten omien vanhempieni luokse.
Lapsille on iso juttu piilotella sitä koulussa/pk:ssa tehtyä yllätystä ja kakulla on mukava juhlistaa. Voin itse olla kakkua tekemässä, se on aivan ok. Tärkeintä on tunne, että minua arvostetaan ja rakastetaan.
Vai otatteko, äitienpäiväfanaatikot (=kaikkien PITÄÄ viettää äitienpäivää), lapsen kortteja ym. vastaan vain äitienpäivänä?
Äitiyttä arvostetaan perheessämme joka päivä. Ihan kuten isyyttäkin.
Siihen ei tarvita kakkuja ja lahjoja.
"no js sinulle ei lapset ole tärkeitä, niin ei mikään"
mutta kyllä mulle lapset on tärkeintä elämässä, muttei se silti meinaa että mun pitäisi porata jos mies ei ole osannut ostaa juuri oikeaa lahjaa.
Meillä lapset on vauva ja alle 2v, eli eivät vielä itse osaa tota odottaa ja valmistella. Mies oli yön töissä eli jouduin itse keittämään aamukahvini (kaverin mielestä mun olis pitänyt vetää kilarit siitä ettei mies ottanut palkatonta viimeyöksi). Lahjan oli yllätyksekseni ostanut, se oli ns. väärä mutta ajatus silti kaunis, illemmasta lähdetään sitten ulos syömään koko perhe. Ei mitään äitienpäivähössötystä vaan tällaisia päiviä nyt vietetään muutenkin.
tänäkään vuonna. Lapsi tosin on vielä niin pieni, ettei edes ymmärrä tälläisten päivien päällä. Ja miestä ei ilmeisesti kiinnosta.
Päivällä kyllä ollaan menossa korttien ja lahjojen kera ensin anoppilaan ja sitten omien vanhempieni luokse.
Mielestäni miestäsi kiinnostaa äitienpäivä, sillä olette menossa hänen äitinsä luokse. Toki olisi mieheltä korrektia toivottaa sinullekin hyvää äitienpäivää, mutta lahjaa ei tarvitse ostaa vaimolle.
Hyvää äitienpäivää sinulle toivotan kyllä!
miten puolison ostama lahja korreloi lasten tärkeyden kanssa. En ole äiti puolisolleni, joten en odota häneltä mitään lahjaa. Omaa äitiään voi muistaa haluamallaan tavalla. Lapset ovat tehneet kortit ja lahjat, mutta mitään muuta ihmeellistä ei äitienpäivääni liity. Ja hyvä niin.
Miksi ei saisi juhlia? Vietetäänkö teillä syntymäpäiviä? Tai ylipäätään mitään juhlia? Eikö elämä käy tylsäksi jos aina on samaa arkea; ei odoteta mitään eikä valmistella mitään?
Päinvastoin. Täällähän suorastaan vaaditaan viettämään äitienpäivää, koska muuten ei arvosta lapsiaan/äitiyttään - tai häpeää laiskaa miestään.
Ja kuka väitti, ettei juhlisi muita juhlia?
Toiset juhlii kaiken mahdollisen, toiset vähän vähemmän.
Mikä siinä on niin outoa?
ettei lapsesi osaa näyttää puolisolleen äitienpäivän tai isänpäivän merkitystä ?
Tai kukaan lapsista ei muista sinua ikinä.
Tämä on kasvatusta ja kohteliasuutta.
Jos sinun mielestä ne ei ole tarpeen, ei pakosta.
Kyllä mä haluan että minun lapseni muistaa toivottavasti joskus puolisoaan ko päivänä, vaikka itse tehdyllä kortilla ja kukkasilla. niitä kun voi saada tosi halvallakin. Laulun laulaminen ei myöskään mitään maksa.
ettei lapsesi osaa näyttää puolisolleen äitienpäivän tai isänpäivän merkitystä ?
Tai kukaan lapsista ei muista sinua ikinä.Tämä on kasvatusta ja kohteliasuutta.
Jos sinun mielestä ne ei ole tarpeen, ei pakosta.Kyllä mä haluan että minun lapseni muistaa toivottavasti joskus puolisoaan ko päivänä, vaikka itse tehdyllä kortilla ja kukkasilla. niitä kun voi saada tosi halvallakin. Laulun laulaminen ei myöskään mitään maksa.
Minä haluan että lapseni sitten aikanaan osaa osoittaa puolisolleen välittämistä ja rakkautta muutoinkin kuin tälläisinä päivinä. Muistaminen ja välittäminen kuuluu tavalliseen arkeen.
Ja lapset minulle on todellakin tärkeitä, muttei minusta se kuulu tähän. Toki otan lapsen tekemät kortit ilolla vastaan mutta mitään hössötystä tai stressiä näistä päivistä en ota.. :)
AP
että joko viettää äitienpäivää tai sitten äitia arvostetaan muinakin päivinä? Mitä pahaa siinä kakussa ja lasten tekemissä korteissa oikeen on?
Lasten omat onnittelut otan rakkaudella vastaan. Ehkäpä joku tarpeellinen hankitakin ollaan ajoitettu tälle viikolopulle, ikäänkuin lahjana.
Juhlimisessa ei ole mitään vikaa, mutta jos joku kakun leipominen on miehestä todella vaikeaa ja minä en todellakaan halua kaupan kakkua en maun, enkä hinnan takia, niin antaa koko kakun olla. Jos miehellä ei sitä lauluääntäkään ole eikä taitoakaan, niin antaa olla. Muutenkaan en välitä sellaisesta teatterista, missä mies pistetään tekemään asioita, jotka ei luonnistu, ei mulle tule sellaisesta mitenkään prinessaolo.
Pari kaunista sanaa ja kiitos riittää juhlistamaan äitienpäivää eikä siihen tarvita mitään juhlia järjestää vaan näyttääkseen naapureille, että kyllä meidän isi...
lapset on innosta pinkeinä olleet jo monta päivää. Koska saa antaa itsetehdyn kortin, koska? Oon siis ottanut ilolla, hämmästyksellä ja ihmetyksellä vastaan kortit ja kiitellyt toivotuksista tänään. Se on mielestäni viettämistä.
Toisaalta en ole huomioinut omaa äitiäni mitenkään. Halveksin häntä liikaa onnitellakseni häntä. En siis vietä siltä osin. Ymmärrän siis hyvin ap, ettet kestä äitienpäivän viettoa, jos se tuottaa ristiriitaisia ahdistavia tunteita.