Äitienpäivänvietossa joskus harmittaa...
että sitä ei saa kuitenkaan viettää niin kuin haluaa vaan perinteisesti täytyy mennä anopin luo syömään sitkeää lihaa ja mauttomia juureksia. Okei, mun ei itse tarvitse laittaa ruokaa mikä on positiivinen juttu, mutta mitäs jos sitä haluaisi mennä vaikka kylpylään sinä päivänä. No sitten sitä menisi ja loukkaisi anopin tunteita...
Joo joo, tiedän olen itsekäs, pikkusieluinen valittaja, mutta silti.
Kommentit (20)
Ei tuossa mitään ihmeellistä ole, jos kerrot etukäteen, että haluat viettää OMAN äitienpäivän rentoutuen. Miehesi asia on onnitella omaa äitiään. Tietysti voit leimautua vaikka miksi, mutta onko sillä todellisuudessa väliä, jos kuitenkin perustelet asian etukäteen??? Mitään ei saa jos aina vaan yrittää miellyttää toisia.
Ei sinun siis tarvitse joka äitienpäivää käyttää anopin luona, jos haluat tehdä mieluummin jotain muuta. Viekää anopille kukkia matkalla sinne kylpylään tms., se riittää varsin hyvin. Ole napakka, äitienpäivä on aivan yhtä lailla sinunkin juhlapäiväsi ja anoppia voi muistaa myös toisella tapaa kuin teillä on tähän asti ollut tapana!
ja sä voit mennä omien lasten kans minne lystäät. Näin mä ainakin teen! Kaikki on tyytyväisiä.
no et mun mielestä ole itsekäs valittaja. Mua vaan ihmetyttää, että miksette voi sopia oman perheen kesken näitä käytäntöjä. Voisittehan ihan sopia, että vaikka joka toinen vuosi olette anoppilassa.
käymään mun äidillä ja anopilla. Nyt ei olla enää pariin vuoteen käyty. Hyvin itsekkäästi mä päätin, että lahjat viedään ennen tai jälkeen ja jos ei mennä niin lasten tekemät kortit lähetetään postissa.
Mä olen tällä hetkellä täysipäiväisesti äiti, mun äidillä eikä anopilla ei ole pieniä lapsia. En ymmärrä miksi heidän pitäisi saada haluansa äitienpäivä ja mun pitäs tyytyä just niihin kälysiin atrian pihveihin, kun mä voisin syödä ravintolassakin ja nauttia mieheni ja lasteni seurasta.
mutta ei ikinä!
Mun äiti vaan odottaa, että mä järjestän sille viihdykettä.
Joka toinen äitienpäivä sinun tavallasi, joka toinen äitienpäivä anoppia muistaen (ilmeisesti oma äitisi on kuollut tai et muista häntä äitienpäivänä).
Me olemme joka vuosi juosseet minun äitini ja anoppilan väliä. JOskus alkuvuosina kun ei ollut lapsia, osasin olla itsekäs ja menimme toiseen lauantaina ja toiseen sunnuntaina, mutta nyt kun omia lapsia, haluavat mummot nähdä lapsenlapsiaan ja niin ollaan sitten kyläilty aamusta alkaen iltaan saakka...
Vasta viime vuonna havahduin siihen, että minäkin olen ÄITI ja oikeutettu johonkin muistamiseen. Mies on pari vuotta takaperin ostanut lahjakortin ja viime vuonna käski minun itse ostaa mieleiseni lahjan... Tosin sain kyllä myös nukkua pitkään, mutta ei tullut onnitteluja tai muutakaan juhlavaa itse päivänä. Olisipa kiva olla joskus se tähti tuona päivänä!
ne mummot ovat äitienpäivänsä ansainneet!
Sinä olet koko ajan äiti ja saat nauttia lastesi ja perheesi seurasta koko ajan. Mummot kaipaavat lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Oikeutettu päivä siis heille.
takia äitienpäivän keittiössä. Heh
ne mummot ovat äitienpäivänsä ansainneet! Sinä olet koko ajan äiti ja saat nauttia lastesi ja perheesi seurasta koko ajan. Mummot kaipaavat lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Oikeutettu päivä siis heille.
äidit raatavat muiden eteen arkena, eikö heillä olisi oikeus edes äitienpäivänä olla juhlinnan ja hemmottelun keskipisteenä. Oikeutettu päivä siis äideillekin.
Pointti ei tässä liene, etteikö ap haluaisi muistaa anoppiaan äitienpäivänä vaan se, onko sen muistamisen pakko viedä leijonanosa päivästä ja tuhota mahdollisuus tehdä jotain mukavaa.
Näin pikkulapsiperheen äitinä minä kaipaisin joskus itselleni sen hengähdystauon ja päivän, jolloin saisin juoda aamukahvini rauhassa. Mutta äitienpäivänä sitä ohjelmaa vasta onkin kun jokaisen mummun luona pitää ehtiä käydä :( Ihanaa toki että mummoja vielä on, mutta kyllä äitienpäivä on minulle vain yksi stressaava päivä muiden joukossa.
Tänä äitienpäivänä olisin halunnut mennä perheen kanssa sellaiseen harrastustapahtumaan joka on minulle tärkeä. Mutta heti aloin miettimään, että missä välissä ehdimme sitten anopin ja mummojen luo.
Lapsistani kaksi on jo aikuisia ja perheellisiä, eikä tulisi mieleenkään kiukutella, jos touhuavat oman perheensä kesken äitienpäivänä. Olen sanonut, että meille voi tulla syömään tai voidaan mennä yhdessä ravintolaan - niin ollaan joinain vuosina tehty - TAI voivat juhlia omana perheenä, mitä myöskin on tehty joinain vuosina. Kunhan vaan edellisenä viikkona kertovat, että tiedän ostaa ruokaa tarpeeksi, jos päättävät käydä mummin luona.
Ymmärrän, että joissain suvuissa on tiukka ohjelma ja perinne äitienpäivälle, mutta jos te miniät nätisti etukäteen juttelette, että suunnittelette käyvänne onnittelukäynnillä vaikka pikipäin lauantaina, sopiiko se... niin veikkaan, että anopitkin sentään muistavat, miten mukavaa oli aikoinaan äitinä saada olla hemmottelun keskipisteenä. Emme me mummot mitään ihmishirviöitä ole, oikein mielellään suomme pienten lasten äideille oman juhlapäivän ;-D
Olkaa avoimia ja iloisia, se on sitten sen anopin häpeä, jos alkaa kiukutella (tuskin alkaa, mutta jos alkaa, niin se on merkki siitä, että tuo pieni irtiotto oli tarpeellinen itsenäisyydenosoitus!)
PS: kannattaa jutella sen miehen kanssa, että hän tukee (anopin poikana) suunnitelmaanne.
joten mukaan ei oikein voi pyytää, kun ne taas tietysti haluaa syödä äitinsä pöperöitä.
Itse asiassa en usko, että miehenikään kauheasti pahastuisi, jos me jätettäisiin anoppila väliin. Tai käytäisiin vain kahvilla.
Mun oma äiti on kyllä elossa, mutta asuu 300 kilometrin päässä, joten äitienpäivämuistaminen hoituu kortin postittamisella ja puhelinsoitolla.
AP
Tai pyytäkää hänet teille tai ravintolaan syömään.
Eikä laita ruokaa vain kahdelle vaan 14 hengelle! Ihme, ettei hän joskus halua taukoa tuosta kaikesta. Joskus olen miehelle puhunut, etteikö anoppia voisi koko porukalla viedä jonnekin syömään, mutta eipä tuo ehdotus oikein ole ottanut tuulta allensa. Eihän anoppi tietenkään mun äiti ole, joten ei se mun tehtävä ole hänen päiväänsä suunnitella.
AP
takia äitienpäivän keittiössä. Heh
Mä kyllästyin kans tohon äitienpäivänrumbaan.... et juostaan oman äitini ja anoppini luona.
Nyt en enää kirmaa paikasta toiseen, vaan saan ihan rauhassa nauttia päivästäni mieheni ja lasteni kanssa.
Omia äitejämme tietenkin muistetaan, mut sillo lauantaina jo. Viemme kukkia ja kortit ja pienet paketit. Ja ihanaa, että he ymmärtävät tämän täysin.
Emme vieraile äitienpäivänä isovanhempien luona, vaan vietämme äitienpäivää omassa perhessämme. Toki laitamme mummeille kortit ja lahjat postissa, ja soitamme äitienpäivänä onnittelupuhelut. Anoppini toivoisi kaikkia lapsiaan kylään perheineen äitienpäivänä, mutta minä en moiseen anopinylistykseen suostu. Omat vanhempani ymmärtävät asian ja pitävät sitä hyvänä, että meillä nelikymppisillä on jo omakin elämä.
Kaiken kaikkiaan, jotkut vierailevat mielellään isovanhemmilla äitienpäivänä, varsinkin, jos käytössä on autoa ja etäisyydet ovat lyhyitä. Jos taas vierailu ei tunnu kivalta, niin ei se ole pakollista, eikä vanhempi polvi saa määrittää nuorempien elämää vaatimalla kylään.
Onko hänkin aikoinaan käynyt miehensä äidin luona äitienpäivinä?
Ja kuvittele itsesi anopiksi ja mummoksi. Ja kuvittele, että olisi äitienpäivä. Haluaisitko, että lapsesi lapsineen tulisivat sinua tervehtimään silloin, vai olisko ihan ok että he viettäisivät päivän oman perheensä kesken, ja sä viettäisit päivän yksinäsi?
Onko hänkin aikoinaan käynyt miehensä äidin luona äitienpäivinä? Ja kuvittele itsesi anopiksi ja mummoksi. Ja kuvittele, että olisi äitienpäivä. Haluaisitko, että lapsesi lapsineen tulisivat sinua tervehtimään silloin, vai olisko ihan ok että he viettäisivät päivän oman perheensä kesken, ja sä viettäisit päivän yksinäsi?
Näinhän sitä juuri mietitään ja sitten niitten mummojen luona ravataan kellon kanssa niin, että minä jo muutenkin väsynyt ruuhkavuosissa elävä äiti olen tuon äitienpäivän jälkeen entistä väsyneempi.
Perinteisesti yläkerrassa miehensä kanssa, kun anoppi asui alakertaa. Tarinoista joita olen kuullut, olen melko varma, että anoppini ei olisi suurta murhetta kantanut oman anoppinsa äitienpäivästä. Oli kuulemma ns. haastava ihminen anopin anoppi.
Mulle kävisi hyvin kahvit minä päivänä vain! Tai sitten hyvä päivällinen jossain kivassa ravintolassa.
AP
Onko hänkin aikoinaan käynyt miehensä äidin luona äitienpäivinä? Ja kuvittele itsesi anopiksi ja mummoksi. Ja kuvittele, että olisi äitienpäivä. Haluaisitko, että lapsesi lapsineen tulisivat sinua tervehtimään silloin, vai olisko ihan ok että he viettäisivät päivän oman perheensä kesken, ja sä viettäisit päivän yksinäsi?
Tai pyytäkää hänet teille tai ravintolaan syömään.