Merkit mistä huomaa että rakkaus on loppu?

tunne on ärsyyntyminen ja nytkin olen tosi iloinen, kun mies koko ensi viikon reissussa... olen kyllä usein välinpitämätönkin, koska mies ei lainkaan huomaa minua naisena. Se tekee kireäksi ja kyyniseksi ja joudun etsimään iloni muualta. Olemme miehen kanssa kuitenkin ystäviä ja ystävästä ei erota.

mitä jos rakkaus vain loppuu vaikka ei vihaa toista? Tiedän että mies välittää minusta, mutta en ole varma rakastaako enää.

ap

kun toisen olemus ärsyttää niin paljon,että toivoisi toisen olevan hiljaa ja että häipyisi sinne minne pippuri kasvaa. tai täysin välinpitämättömyys toista kohtaan.

...että suhde on seestynyt alkuvaiheesta siihen tavalliseen pitkään suhteeseen? Eihän siinä mitään ihmeellistä ole. Niin kaikille käy. Hieman erilainen tilanne ja uudet säännöt. Jotkut lähtee etsimään uutta elämää suurempaa rakkautta, jotkut virkistyy vieraissa, toiset vaan on ja tyytyy. Valinta on sinun. Mitä haluat tulevaisuudelta. Haluatko ajatella ekana itseäsi vai perhettäsi?

Joskus itselläkin tuntuu siltä, että kovin on laimeeta, mutta ikävä toisen poissaollessa on kova, asioita ajattelee sen kautta, miten toinen niistä tykkäisi ja silloin tällöin tulee yllättäen suudeltua niin, että vatsanpohja kääntyy.

Mä en ainakaan luopuisi miehestäni mistään hinnasta, vaikka valtaosa elämästä on tasaista ja kaveruutta. ;o) Näillä merkeillä ei ainakaan ole rakkaus loppunut.

aloitin joskus samasta aiheesta ketjun. Sittemmin meille tuli avioero.



Mies kyllä välitti, mutta sanoi tunteidensa laimenneen. Minä huomasin sen silmistä. Ne olivat välinpitämättömät. Hän katsoi kohti, mutta niissä ei ollut mitään tunnetta.



Sitten huomasin siitä, että mies ei halunnut tehdä mitään minun eteeni. Esim. pyysin häntä kerran (tyyliin kerran vuodessa) pesemään selkäni harjalla, niin hän sanoi, että osta sellainen harja, jolla yletät itse pesemään.

Ja muutenkin hän alkoi ajattelemaan vain itseään.



En osaa sanoa, miksi näin kävi. Miksi ensimmäiset 15 vuotta meillä oli arkea, mutta kumppanuutta riitti. Miksi sitten se kumppanuuskin loppui. En tiedä, en.

mutta mies on laimentunut ja se on tapahtunut aika yllättäen. Jos vaikka suutelen miestä niin se ei todella tunnu vatsanpohjassa, vaan tuntuu siltä että mies ei halua suudella:( Minulla on tunne että tämä ei ole normaalia pitkän suhteen tasaannetta.

Joskus itselläkin tuntuu siltä, että kovin on laimeeta, mutta ikävä toisen poissaollessa on kova, asioita ajattelee sen kautta, miten toinen niistä tykkäisi ja silloin tällöin tulee yllättäen suudeltua niin, että vatsanpohja kääntyy.

Mä en ainakaan luopuisi miehestäni mistään hinnasta, vaikka valtaosa elämästä on tasaista ja kaveruutta. ;o) Näillä merkeillä ei ainakaan ole rakkaus loppunut.

Mul on hälytys kellot siimaa aika päivää sitten mun mies ei anna mille mitään arvoa pitää mua ihan paskakasan arvoisena. Haluan jättää sen koska me olla niinväärät toisillemme nomMiks pitää vielä sir olla ku ITE tietää jo oon niin alakuloinen ja tunnen että mä en oo minkään arvoinen se laskee joka leivän palan mitä mä syön koska hän itse on ostannu ne jotenka en uskalla syödä sen ostamia en uskalla ilmasta tunteita ääneen ettei koira säikähdä...huhhu et mihin paskaa oon pistänny käteni kun pääsen tästä ni en ala kyl ihan suin päin mihinkään suhteeseen tein elämäni nokan kun tunteet pääsi käsistä etten osannut ajatella kädellä mut on se vaikeaa kontrolloida tunteita mut onneks kaikki asiat on mille selvinnyt päivä päivältä

Siitä tiesin etten rakasta enään miestäni kun toivon että hän jättäisi ja saisin elää ilman häntä! Oma kantti jättää hänet tällä hetkellä on suuri. Uskon,että alusta asti olemme väärät toisillemme,mutta näin vuosien jälkeen olen tyytynyt tähän;(

Samoin, kolmen vuoden ihana aika on loppu. Ennen niin ihana mies on muuttunut täysin ja kuitenkin hän väittää että tykkää minusta. Mitä mieltä olette naiset ja miehet et vaikka hän on 10vnuorempi eli 57 ja minä 68 ja tähän asti muuten mennyt hyvin. Paitsi et ei ollut mitään sexiä tai muutakaan lämmintä lähtee

Rakkaus loppuu..toivottavasti ei kuitenkaan,koska rakastamme toisiamme,päihteiden käyttöön.

Minä juon silloin tllöin,mieheni on absolutisti.Usein juovuksissa haukin mieheni..koska absolutistin kanssa elämä ei ole helpoimmasta päästä .Kännissä haukun häntä,koen välillä olevani kuin vankilassa.

Elämämme on tasaista muuten,siis jos päihteiden käyttö on sellaista minkä hän hyväksyy,ei alkoa mut savuntäyteistä.

Elämämme on vuoristorataa,hyvät hetket ja riidat ja mykkäkoulut vaihtelevat säännöllisesti,ainakin kerran kuussa.

Olen oppinut nauttimaan hyvistä hetkistä mutta välillä ajatus tulee että olisi parempi olla yksin tai kaltaiseni kanssa.

Itse olen vielä työelämässä,mieheni eläkkéllä.Haluisin viettää aktiivisempaa elämää..ei vain telķaria ja :möllöttämistä".Loma matkaa olen miettinyt yksin, lomamatkoistakin olemme jonkinverran eri aaltopituudella.

Kyllä elämä kantaa huonoissakin tilanteissa jos pystyy näkemään positiivisuuden ja.myös sen meillä on vain tämä elämä.Siitä hyvä lähteä miettimään.Siskot tsemppiä meille.