Lasten ikäero 1v 4kk, mitä haasteita tiedossa?

Menee pieneen tilaan ja sisaristuimen kanssa näppärät kahdelle lapselle. Meillä lapsilla ikäeroa 1v4kk.



Kuvia:



http://www.google.fi/search?hl=fi&q=phil%26teds&biw=1676&bih=849&wrapid…

Miten pitää esikoisen oikeuksista (esim. syliin ja pinenä olemiseen) huolta ja silti antaa kaikki se aika, minkä pienempi vauva tarvitsee?

Ensimmäinen huoli tulikin siitä että esikoinen on vielä liian pieni toisen synnyttyä. mutta eipä olla ainoa tapaus tässä maailmassa pienellä ikäerolla.. mutta siltihän sitä miettii, kun näin on tottunut antamaan toiselle jakamattoman huomionsa.

No miksei sitten anneta sen esikon olla pieni? Ihan vauvahan se vielä on. Saa nukkua pinniksessä, istua rattaissa, juoda tuttipullosta, käyttää vaippoja... niin kuin tuonikäiset tekee. Miksi siitä pitää tehdä heti isompi kuin se on vain siksi, että siitä tulee isosisko/isoveli?

Ja siitä kakkosen vauva-ajasta aikaa nyt 6v. Mitkään nuo varusteluasiat eivät olleet minusta mitenkään niitä haasteellisimpia, vaan se henkinen puoli. Esikko on hyvin vaativa lapsi ja kakkonen sairasteli paljon, eikä nukkunut. KAIKKEIN tärkeintä oli jaksaa antaa itsestään esikoiselle ja paljon. Ja se oli myös kaikkein haastavinta, koska olin niin väsynyt. Tsemppiä!

mutta meillä sama ikäero lapsilla. Kaksi pinnasänkyä oli aluksi tarpeen, en olisi osannut laittaa esikoista vielä isoon sänkyyn kun vauva syntyi. Tuplarattaat ehdottomat! Varsinkin nyt kun esikoinen on jo parivuotias ja uhmaikä nostaa päätään. Helpompi kulkea rattailla esim. puistoon kuin antaa itse juoksennella pitkin katuja. Toista syöttötuolia en kyllä tullut edes ajatelleeksi. Vauvahan kuitenkaan ei tarvitse tuolia vielä pitkään aikaan, ja aluksi meillä ainakin vauva istui sitterissä kun harjoiteltiin syömistä...

Miten pitkiä matkoja ja millaisia lapset on. Rauhallisen ja hyvin kehittyneen esikoisen kanssa voi olla niin, ettei esim. "helvetti ole irti", kun lapsen pitäisikin olla jo "iso" ja nukkua tavallisessa sängyssä, malttaa pysyä seisomalaudalla, istua nätisti tuolilla korokkeen kanssa. Jos esikoinen on tyyliä "juoksen karkuuun, kiipeän pöydälle, kaadan tuolin ja kaiken, minkä keksin, toteutan", niin voi olla, että sitä itsensä pistää vaikeamman kautta menemään, jos tekee ehdottomia päätöksiä hankkimatta jättämisistä.



Siis meidän tuo "kakkossarjan vanhin" on sellainen kapina-apina, että oksat pois. Tulinen tyttö, jolla vauhtia ja vaaratilanteita riittää. Taitaa ominaisuudet tulla jostain sieltä eteläisemmistä geeneistä.