Oijoi, jurppii lukea tuttujen fb ilmoja mitä kivoja yhteisiä juttuja ovat tehneet..

terassille, jätskikiskalle ihan mihin vaan nauttimaan? Eihän se seura sinne sun kämpille lähiöön ilmesty, vaan itekin voisi vähän yrittää.

Sitä saa mitä tilaa.

Vierailija - 24.04.11 05:25 (ID 12546152)

Mutta on se silti yksinäistä.

Itse olen totaaliyh ja lauantai-ilta kaksin lapsen kanssa on kyllä ankeuden huippu! Ketään ei ole missään, kaikki saunovat kotona perheen kanssa tms. Nykyään teen vuorotyötä ja olen ihan mielelläni viikonloppuja töissä. Arkena on jotenkin paljon mukavampaa olla vapaalla.

Käännä tilanne eduksi ja tee niitä juttuja joista yksin ollessa on ihaninta nauttia. Lue rauhassa lehitä, kirjoja, tilaa herkkuruokaa suoraan kotiin, käy aurinkoisella lenkillä, tee jalkahoito tai kasvonaamio tai vaikka molemmat. Jos yhtään harrastat luvuutta tai kädentaitoa vaativia juttuja, niin omassa rauhassa ne monesti syntyvät parhaiten, esim. piitärminen, maalaaminen, kirjoittaminen ,käsityöt jne. jne.



Jos haluat, niin voithan tehdä pikkutarkan kevätsiivouksen, hiettää turhat pois, suunnitella jo mitä kevätvaatehankintoja teet, millaisen kevätasetelman tekisit, sisustusjuttja yms. Netti on pullollaan paikkoja, joissa vois shoppailla ihan vaan katselumielläkin vaikka tuntikausia nyt kun sinulla on aikaa.

Me ollaan just muutettu kerrostaloalueelta rivariin jossa on lisäksemme kolme muuta perhettä. Eikä lähettyvillä muuta asutusta. Ja voi kuinka olen nauttinut puuhastelusta pihalla ja tutustumisesta uusiin naapureihin. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan minulla ei ole käynyt aika pitkäksi, eikä ole mennyt suurinosa ajasta sisällä.

muutimme mieheni kanssa pääkaupunkiseudulta pieneen kaupunkiin. Minulla ei ole ketään tuttuja täällä. Lapsen kanssa yksin kaiken päivät. Mies töissä ja tekee pitkiä päiviä. Sitten fB:ssä kaverit laittaa kuvia kun on olleet yhdessä. Niin on vähän tyhjä olo.



Nyt olen netissä etsinnyt samanlaisia mammoja. On tullut jopa vastauksia ja ens viikolle jo treffitkin sovittu :)

mistä päin te muut olette? Itse olen pirkanmaalta.

Vaan oma toiminta. Nyt keksit vaan tekemistä. Uudet harrastukset yms. tuo tuttavia.

Itsekin oon välillä "muka"yksinäinen. Syy siihen on oma laiskuus.

Muuten oon tosi onnellinen lähiössä asuva:)

Itse olen totaaliyh ja lauantai-ilta kaksin lapsen kanssa on kyllä ankeuden huippu! Ketään ei ole missään, kaikki saunovat kotona perheen kanssa tms. Nykyään teen vuorotyötä ja olen ihan mielelläni viikonloppuja töissä. Arkena on jotenkin paljon mukavampaa olla vapaalla.

Sama juttu..yksinäinen yh vuorotyössä. Ja ju, sapettaa kuten ap:tä lukea noita juttuja fb:ssa. Ei siksi että itse kaipaisin tekemistä, mutta lasten puolesta suren, kun jäävät niin paljosta paitsi verrattuna moneen samanikäiseen lapseen. Tiedän toki, etteivät lapset tätä tuskaa jaa kanssani, mutta minuun se koskee.

Mikset kirjota sinne että oot netissä. Tiedä vaikka kuinka kateellisia sun kaverit olis siittä

Voithan yh.nakin tehdä lapsen kanssa kaikkea kivaa. Tehkää vaikka pääsiäispiirakkaa ja hieno ateria teille kahdelle. Käykää pyöräilemässä yms..Miksi pitää olla mies että voi olla perhe.

Minä lähestyn naapureita tai puistossa äitejä nyökäten, hymyillen ja sen näköisenä, että voisin vaihtaa pari sanaa tai sanonkin jonkun sanan. Kyllä heti toisesta aistii tuleeko vastaan vai ei. Näistä on poikinut kivoja tuttavuuksia. Toisten kanssa voidaan jatkaa muutamalla sanalla samassa tilanteessa, mutta esim parin naapurin kanssa ollaan tutustuttu ihan kyläily ja retkiseuraksi.

Lisäksi olen käynyt erilaisissa äiti-lapsikahviloissa tutustumassa ja liittynyt johonkin pakalliseen yhdistystoimintaan.