En ole onnellinen

Minulla on ihana mies, suloinen lapsi, mutta en ole onnellinen.

Nyt olen pitkään ollut vanhempieni luona lapseni kanssa ja kotiin lähtö lähenee. Jokin sisälläni huutaa etten halua täältä pois.

Neljä vuotta takaperin muutin mieheni luokse hänen paikkakunnalleen asumaan. Kaverit jäi, opiskelupaikka jäi, sisarukset ja vanhemmat kaikki jäi kauas. Tuolla minulla ei ole mitään. Olen lapsen kanssa päivät pitkät miehen ollessa töissä eikä ole juuri kavereita ketä kutsua käymään. Olen jo pidemmän aikaa pohtinut että pitikö ero ottaa vaan sen takia että haluan muuttaa pois jotta olisin onnellisempi? Entäpä sitten kun lapsi on vasta päälle vuoden ikäinen miten kummassa yhteishuoltajuus onnistuu jos välimatka on sen 400km??? Mitä ihmettä minä teen