Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Perussuomalaisten uusi kansanedustaja Maria Tolppanen

Vierailija
22.04.2011 |

ehdotti että kaikki tuet tulisivat vastikkeellisiksi. Se on hyvä ehdotus!

Kommentit (96)

Vierailija
1/96 |
22.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://mariatolppanen.blogaaja.fi/



"Sanoin, että rahan vastineeksi esimerkiksi maahanmuuttajien on opeteltava suomea ja luku- ja kirjoitustaito, myös naisten, vaikka naisten sivistäminen ei olisi heidän omaan kulttuuriinsa kuulunutkaan. Tarjotulle koulunpenkille on siis istuuduttava. Siinä on siis vastike rahan antamiselle."



eli maahanmuuttajien on ansaittava tukensa kouluttautumalla ja opettelemalla kieltä, jolloin yhteiskuntaan sopeutuminen helpompaa. jos ei näe vaivaa, ei tipu rahaa.



"Minusta rahan saamisen vastikkeeksi on aina tehtävä jotain, niin kuin minunkin on tehtävä työtä, saadakseni rahaa. Siis TYÖTÄ. Työstä on aina maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka ja eläke- ja muut sivukulut.



Jos saa kuukaudessa sen 480 €, voi minun mielestäni tehdä sen eteen 5 päivää työtä, siis PALKKATYÖTÄ! Tämä malli poistaisi esimerkiksi työn vastaanottamisen esteet. Tällä hetkellä päiväraha ja tuet palavat, jos menee ottamaan vastaan vaikkapa kuukaudeksi töitä.



Jos kortistossa oleva ihminen ei halua ottaa mitään työtä vastaan, hän ei ymmärtääkseni ole työnhakija. Silloin oikea rahansaantiperuste ei ole työttömyys."



pääpointtihan tuossa ajatuksessa oli työttömyyden väheneminen ja pienienkin pätkätöiden kannattava vastaanotto työnhakijalle. ymmärtäisin ajatuksen itse niin, että pätkätyön vastaanottaminen ei katkaise työttömyysetuutta, mutta ansaittu rahapalkka vähennetään etuudesta.



em tapa tarkoittaisi siis sitä, että työttömyystilanne eläisi koko ajan ja ne lyhytaikaisetkin työt tulisi vastaanotettua, koska työntekijä ei menettäisi siinä taloudellisesti ja keräisi työkokemusta, ei syrjäytyisi.



työkkärin "ilmaisen harjoittelun" voisi mielestäni lopettaa ja velvoittaa työnantajat maksamaan pätkätöistäkin oikeata palkkaa. työllistämiskustannukset siirtyisivät valtiolta työnantajille ja työpaikat täyttyisivät niiltä osin, missä työvoimalle on oikeasti tarvetta.









Vierailija
2/96 |
22.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

<a href="http://mariatolppanen.blogaaja.fi/" alt="http://mariatolppanen.blogaaja.fi/">http://mariatolppanen.blogaaja.fi/</a&gt; "Sanoin, että rahan vastineeksi esimerkiksi maahanmuuttajien on opeteltava suomea ja luku- ja kirjoitustaito, myös naisten, vaikka naisten sivistäminen ei olisi heidän omaan kulttuuriinsa kuulunutkaan. Tarjotulle koulunpenkille on siis istuuduttava. Siinä on siis vastike rahan antamiselle." eli maahanmuuttajien on ansaittava tukensa kouluttautumalla ja opettelemalla kieltä, jolloin yhteiskuntaan sopeutuminen helpompaa. jos ei näe vaivaa, ei tipu rahaa. "Minusta rahan saamisen vastikkeeksi on aina tehtävä jotain, niin kuin minunkin on tehtävä työtä, saadakseni rahaa. Siis TYÖTÄ. Työstä on aina maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka ja eläke- ja muut sivukulut. Jos saa kuukaudessa sen 480 €, voi minun mielestäni tehdä sen eteen 5 päivää työtä, siis PALKKATYÖTÄ! Tämä malli poistaisi esimerkiksi työn vastaanottamisen esteet. Tällä hetkellä päiväraha ja tuet palavat, jos menee ottamaan vastaan vaikkapa kuukaudeksi töitä. Jos kortistossa oleva ihminen ei halua ottaa mitään työtä vastaan, hän ei ymmärtääkseni ole työnhakija. Silloin oikea rahansaantiperuste ei ole työttömyys." pääpointtihan tuossa ajatuksessa oli työttömyyden väheneminen ja pienienkin pätkätöiden kannattava vastaanotto työnhakijalle. ymmärtäisin ajatuksen itse niin, että pätkätyön vastaanottaminen ei katkaise työttömyysetuutta, mutta ansaittu rahapalkka vähennetään etuudesta. em tapa tarkoittaisi siis sitä, että työttömyystilanne eläisi koko ajan ja ne lyhytaikaisetkin työt tulisi vastaanotettua, koska työntekijä ei menettäisi siinä taloudellisesti ja keräisi työkokemusta, ei syrjäytyisi. työkkärin "ilmaisen harjoittelun" voisi mielestäni lopettaa ja velvoittaa työnantajat maksamaan pätkätöistäkin oikeata palkkaa. työllistämiskustannukset siirtyisivät valtiolta työnantajille ja työpaikat täyttyisivät niiltä osin, missä työvoimalle on oikeasti tarvetta.

mutta koulutusajat venyy osalla mahdottomuuksiin tai sitten uusia opintoja aloitetaan aina vaan uudelleen.

nopean kouluttautumisen porkkanana voisi olla porrastettu opintotuki, joka laskisi opintojen venyessä ja lakkaisi kokonaan, jos opintojaan ei saa suoritettua tietyssä määräajassa tutkintoa kohden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/96 |
22.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä sitä saa seinästä nostamalla ilmaiseksi. johan valtio näille ihmisille maksaa "palkkaa". ei se päiväraha tms tyhjästä ilmesty. ja valitettavasti valtion (tai julkisen sektorin) pitää säästää ja paljon. tässä juuri yksi hyvä tapa viedä sitä eteenpäin. valitettavasti se 10 mrd vaatii että julkista sektoria leikataan joo. kauheeta ku ei rahaa tipu ilmatteeksi loputtomasti ja ei saa jäädä kotiin yksin valittaan kaikesta. hyvä sitten valittaa siitä mikä on lapsilisän tms vastike. eiköhän sen jokainen pienellä mietinnällä keksi onko se lapsen hoita jo se vastike, tai ne opintoviikot tms.

Vierailija
4/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen työtön. Menen työkkärin määräämänä päivänä klo 9-11 välisenä aikana jonottamaan työkkäriin. Menen jo tuntia aiemmin sinne, että saan auton edes jonnekkiin parkkiin ja syydän kolikoita aimo kasan parkkitolppaan, että varmasti parkkiaika riittää. Istun ala-aulassa ja tuijotan 3h numerotaulua jotta ehdin varmasti juosta ajoissa oikean virkailijan luo kolme kerrosta ylemmäs, ennen kuin joku narkki etuilee ja menee minun vuorolla. Sitten hengästyneenä läähättäen yritän selittää kuinka aktiivinen työnahkija olen ja virkailija arpoo yhdestä kolmeen paikkaa koneelta ja käskee hakea niihin vaikkei minulla pätevyys riitä niihin. Nolona sitten kirjoitan edes hakemusta niihin paikkoin... olen hakenut jokaista työpaikkaa joka auki on tullut ja johon minulla pätevyys riittää. Lisäksi olen istunut kaikki työkkärin höpöhöpö-infot ja käynyt vielä turhemmassa ammatinvalinnan ohjauksessa, nyt olen työvoimakoulutuksessa ja menen 4kk:ksi ilmaiseksi työvoimaksi yritykseen.Persujen mielestä minun pitäisi tehdä vielä 5 päivää ilmaista työtä vai olisko se 10 kun saan tonnin kuukaudessa työttömyyspäivärahaa?



Vielä mielenkiintoisemmaksi asian tekee se, että Persut haluaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden pois... Työkkäri ainakin velvoitti minut hommaamaan lapsille hoitopaikat, että olen työmarkkinoiden käytettävissä

Vierailija
5/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

<a href="http://mariatolppanen.blogaaja.fi/" alt="http://mariatolppanen.blogaaja.fi/">http://mariatolppanen.blogaaja.fi/</a&gt;

"Sanoin, että rahan vastineeksi esimerkiksi maahanmuuttajien on opeteltava suomea ja luku- ja kirjoitustaito, myös naisten, vaikka naisten sivistäminen ei olisi heidän omaan kulttuuriinsa kuulunutkaan. Tarjotulle koulunpenkille on siis istuuduttava. Siinä on siis vastike rahan antamiselle."

eli maahanmuuttajien on ansaittava tukensa kouluttautumalla ja opettelemalla kieltä, jolloin yhteiskuntaan sopeutuminen helpompaa. jos ei näe vaivaa, ei tipu rahaa.


Tällä hetkellä ainakin pk-seudulla maahanmuuttajille suunnatut suomen kielen kurssit ovat systemaattisesti täynnä ja sellaiselle on jonotettava kieltä opiskelemaan päästäkseen pahimmillaan lähes puoli vuotta. Kun kurssille sitten pääsee, se ei välttämättä ole kovin hyödyllinen, koska tällä hetkellä kielikursseja ei ole jaoteltu juuri lainkaan: korkeakoulutettu kielenopettaja ja lähes lukutaidoton kuuden lapsen kotiäiti voidaan surutta lykätä samalle kurssille saamaan opetusta, joka ei varmuudella kehitä vähintään toisen kielitaitoa juuri lainkaan.

Jotta tällainen kielenoppimisehto voitaisiin asettaa, kuntien ja valtion olisi ensin suunnattava lisävaroja maahanmuuttajien kotoutukseen ja parannettava sen laatua ja saatavuutta. Lisäksi herää kysymys siitä, millaiset kriteerit kielen oppimiselle asetetaan. Ovatko ne yhteismitalliset? Pitääkö lähes lukutaidottoman kiintiöpakolaisen ja tohtoriksi itsensä lukeneen poliittisen vainon vuoksi Suomesta turvapaikkaa hakeneen akateemikon täyttää samat kielitaitokriteerit?

"Minusta rahan saamisen vastikkeeksi on aina tehtävä jotain, niin kuin minunkin on tehtävä työtä, saadakseni rahaa. Siis TYÖTÄ. Työstä on aina maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka ja eläke- ja muut sivukulut.

Jos saa kuukaudessa sen 480 €, voi minun mielestäni tehdä sen eteen 5 päivää työtä, siis PALKKATYÖTÄ! Tämä malli poistaisi esimerkiksi työn vastaanottamisen esteet. Tällä hetkellä päiväraha ja tuet palavat, jos menee ottamaan vastaan vaikkapa kuukaudeksi töitä.

Jos kortistossa oleva ihminen ei halua ottaa mitään työtä vastaan, hän ei ymmärtääkseni ole työnhakija. Silloin oikea rahansaantiperuste ei ole työttömyys."

pääpointtihan tuossa ajatuksessa oli työttömyyden väheneminen ja pienienkin pätkätöiden kannattava vastaanotto työnhakijalle. ymmärtäisin ajatuksen itse niin, että pätkätyön vastaanottaminen ei katkaise työttömyysetuutta, mutta ansaittu rahapalkka vähennetään etuudesta.

em tapa tarkoittaisi siis sitä, että työttömyystilanne eläisi koko ajan ja ne lyhytaikaisetkin työt tulisi vastaanotettua, koska työntekijä ei menettäisi siinä taloudellisesti ja keräisi työkokemusta, ei syrjäytyisi.

työkkärin "ilmaisen harjoittelun" voisi mielestäni lopettaa ja velvoittaa työnantajat maksamaan pätkätöistäkin oikeata palkkaa. työllistämiskustannukset siirtyisivät valtiolta työnantajille ja työpaikat täyttyisivät niiltä osin, missä työvoimalle on oikeasti tarvetta.


Periaatteessa tuossa ideassa ei ole mitään vikaa, mutta esitetyssä mallissa on tiettyjä sudenkuoppia.

1. Jos työllistämis- ja palkan(tuen)maksuvastuu siirtyy yksityiselle sektorille, yksityiselle sektorille siirtyy myös oikeus valikoida työntekijänsä. Valtio ei voi määrätä yksityisiä yrityksiä automaattitukityöllistämään ihmisiä kilpailukykyisellä palkalla. Jos siis esimerkiksi työttömyytuki muuttuisi yksityisen sektorin maksamaksi tuntityöpalkaksi, tulee työttömän löytää itselleen työpaikka normaaliin tapaan ennen kuin hän on oikeutettu saamaan työttömyyskorvausta. Tämä taas tuntuu kummalta, kun otetaan huomioon, että ko. ihminen on tuen tarpeessa, koska hänellä ei ole työpaikkaa. Millä hän sitä paitsi elää hakiessaan työtä, joka oikeuttaa työttömyysturvaan?

2. Jos Tolppasen ideana taas on, että valtio tukityöllistää kaikki työttämyyskorvausta nauttivat 32,5 tunniksi kuussa (viisi työpäivää), säästö tuskin on se, mitä järjestely synnyttää. Tässä skenaariossa ei synny joidenkin osapuolten nauttiman moraalisen tyydytyksen lisäksi mitään muuta kuin lisäkuluja. Tukityöllistämisen pariin pääseminen edellyttää normaalia paperityötä eikä itse tukisummaa voi leikata - etenkään kun sen vastineeksi tehdään työtä. Sikäli kulut ovat siis samat. Itse työllistämisprosessi kuitenkin vaatii lisää hallinnollisia miestyötunteja sekä työnjohdon palkkaamista.

Absurdeinta koko jutussa on se, että yllä kuvatun systeemin pykääminen on käytännössä työpaikkojen luomista. Jos kunnalla on varaa palkata hallinto, työnjohto ja työntekijät kilpailukykyisillä eli lainmukaisilla palkoilla tukityöllistämistä varten, miksi tuo summa ylipäätään pitäisi käyttää nöyryyttävään tempputyöllistämiseen eikä suoraan luoda "oikeaa" työpaikkaa?

Toki olen samaa mieltä Tolppasen ja yllä olevan kirjoittajan kanssa siitä, että osa-aikaisen/epäsäännöllisen työn vastaanottaminen pitäisi tehdä tuensaajalle mielekkääksi. Tämä ei kuitenkaan millään tasolla

Lähempää tarkasteltuna ns. vastikkeellisen tuen vaatimukset ovat kuitenkin yleensä vain moralistinen aivopieru. Välttääkseen orjatyövoiman vaatimisen ansan vastikkeellisten etuuksien kannattajat joutuvat yleensä vaatimaan samaa kuin Tolppanen eli sitä, että työttömät tekisivät töitä sopimusten mukaisella tuntipalkalla. Ja tämähän ei ole vaatimus vastikkeellisesta tuesta vaan vaatimus täystyöllisyydestä. Tämä kanta jättää siis kokonaan vastaamatta kaikkiin kysymyksiin sosiaaliturvasta toteamalla, että maailmassa, jossa kaikilla on asiallisesti palkattu työ, työttömyysturvaa ei tarvita.

Asumistukeen, jota nauttii tyypilisesti pienipalkkainen, usein perheellinen palkansaaja, en tässä puutu, koska koko ajatusleikki sen vastikkeellisuudesta on lähtökohdiltaan väärä.

Vierailija
6/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


em tapa tarkoittaisi siis sitä, että työttömyystilanne eläisi koko ajan ja ne lyhytaikaisetkin työt tulisi vastaanotettua, koska työntekijä ei menettäisi siinä taloudellisesti ja keräisi työkokemusta, ei syrjäytyisi.

Vai että työkokemusta?! Jos se työkokemus on jotain roskien noukkimista, niin luuletko tosiaan, että korkeasti koulutettu ihminen laittaa sellaisen työn ansioluetteloonsa hakiessaan asiantuntijatason työpaikkaa? Mitä ihmeen hyötyä sellaisesta työstä on tekijälle - pikemminkin voi olla haittaa, koska työnantaja ihmettelee, miksi maisteri tai tohtori on ollut töissä roskien kerääjänä, kenties tulkitsee, ettei hakija ole riittävän kunnianhimoinen ja motivoitunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pieninä mahtuisivat tosi kapeisiin kaivoskäytäviin.



Fyysisesti työkyvyttömät vois olla vaikka hirviaitana, ei tarttis liikkua.



Ehkä maailmanhistorian typerin ehdotus.

Vierailija
8/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä työtä sitten pitäisi tehdä kansaneläkettä saadakseen?

Tai työkyvyttömyyseläkettä, kun ehto sen saamisellekin on, että on työkyvytön?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että työkkärin ilmaiset "työharjoittelut" pitäisi lopettaa. Jos työnantaja haluaa työntekijöitä yritykseensä, hän voisi palkata niitä ja maksaa heille oikean palkankin töistään. Ketään ei pitäisi pakottaa tollaisiin orjahommiin.

Vierailija
10/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tällä hetkellä ainakin pk-seudulla maahanmuuttajille suunnatut suomen kielen kurssit ovat systemaattisesti täynnä ja sellaiselle on jonotettava kieltä opiskelemaan päästäkseen pahimmillaan lähes puoli vuotta. Kun kurssille sitten pääsee, se ei välttämättä ole kovin hyödyllinen, koska tällä hetkellä kielikursseja ei ole jaoteltu juuri lainkaan: korkeakoulutettu kielenopettaja ja lähes lukutaidoton kuuden lapsen kotiäiti voidaan surutta lykätä samalle kurssille saamaan opetusta, joka ei varmuudella kehitä vähintään toisen kielitaitoa juuri lainkaan. Jotta tällainen kielenoppimisehto voitaisiin asettaa, kuntien ja valtion olisi ensin suunnattava lisävaroja maahanmuuttajien kotoutukseen ja parannettava sen laatua ja saatavuutta. Lisäksi herää kysymys siitä, millaiset kriteerit kielen oppimiselle asetetaan. Ovatko ne yhteismitalliset? Pitääkö lähes lukutaidottoman kiintiöpakolaisen ja tohtoriksi itsensä lukeneen poliittisen vainon vuoksi Suomesta turvapaikkaa hakeneen akateemikon täyttää samat kielitaitokriteerit?





Kurssit ovat täynnä ja halukkuutta on siis, koska suurin osa on jonoissa. Mutta kyllä ne kurssit on paremmassa hoidossa kuin täällä(kin) kirjoitetaan, on kursseja luku- ja kirjoitustaidottomille, nopeille ja hitaille. Ja mamuilla työttömyysturva on jo vastikkeellista. Persujen jutuissa ärsyttää tämä, että juuri mamujen kohdalla on hyviä ideoita, joita jauhetaan, mutta ne eivät ole mitään uusia ideoita, vaan ne ovat jo käytössä. Tietysti niitä voi parantaa, mutta kurssit ovat aivan täynnä ja niitä järjestetään niin paljon kuin rahaa riittää. Tietysti ne voisivat olla tehokkaampia, jos yritykset alkaisivat rahoittaa niitä enemmään. Osa tosin on keksinytkin tämän väylän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

em tapa tarkoittaisi siis sitä, että työttömyystilanne eläisi koko ajan ja ne lyhytaikaisetkin työt tulisi vastaanotettua, koska työntekijä ei menettäisi siinä taloudellisesti ja keräisi työkokemusta, ei syrjäytyisi.

Vai että työkokemusta?! Jos se työkokemus on jotain roskien noukkimista, niin luuletko tosiaan, että korkeasti koulutettu ihminen laittaa sellaisen työn ansioluetteloonsa hakiessaan asiantuntijatason työpaikkaa? Mitä ihmeen hyötyä sellaisesta työstä on tekijälle - pikemminkin voi olla haittaa, koska työnantaja ihmettelee, miksi maisteri tai tohtori on ollut töissä roskien kerääjänä, kenties tulkitsee, ettei hakija ole riittävän kunnianhimoinen ja motivoitunut.

jos ihminen jää opintojen jälkeen suoraan työttömäksi ilman minkäänlaista työkokemusta, mutta motivaatiota työntekoon kuitenkin olisi, niin eikö silloin olisi kannattavampaa pysyä työmarkkinoiden syrjässä kiinni vaikka niillä siivoushommilla tai kaupan kassalla ololla. näin työnhakija ilmaisee olevansa työnantajien käytettävissä, eikä huvikseen roikkumassa kortistossa.

roskien kerääminen tms työ on ehkä enempi niiden kouluttamattomampien työnhakijoiden heiniä. työnhakijoiden joukossa on niin laaja-alainen ihmismassa, että varmasti löytyy tekijöitä niillekin töille, jotka eivät tekijältää erikoisia kykyjä vaadi, eikä tarvitse "pelätä" liian suurta vastuuta.

Vierailija
12/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta koulutusajat venyy osalla mahdottomuuksiin tai sitten uusia opintoja aloitetaan aina vaan uudelleen.

nopean kouluttautumisen porkkanana voisi olla porrastettu opintotuki, joka laskisi opintojen venyessä ja lakkaisi kokonaan, jos opintojaan ei saa suoritettua tietyssä määräajassa tutkintoa kohden.

Sitä saa vain tietyn määrän kuukausia/ihminen, ja sitten se lakkaa. Toiseen tutkintoon voi saada jokusen lisää, samoin jos opinnot ovat sairausen vuoksi viivästyneet. Kuvitteletko että opintotukea voi nostaa loputtomiin? Hah!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


jos ihminen jää opintojen jälkeen suoraan työttömäksi ilman minkäänlaista työkokemusta, mutta motivaatiota työntekoon kuitenkin olisi, niin eikö silloin olisi kannattavampaa pysyä työmarkkinoiden syrjässä kiinni vaikka niillä siivoushommilla tai kaupan kassalla ololla. näin työnhakija ilmaisee olevansa työnantajien käytettävissä, eikä huvikseen roikkumassa kortistossa.

Työnantajan näkökulmasta tällainen ihminen on kunnianhimoton, eikä "ole tosissaan". Työnantaja palkkaa mieluummin ihmisen, joka hakee tosissaan oman töitä kuin sellaisen, joka "menee siitä mistä aita on matalin" eli ottaa jonkun helpon työn, johon ei tarvitse panostaa.

Ja työntekijän näkökulmasta on varmaan todella turhauttavaa vaihtaa kunnianhimoiset ja innostuneet unelmat johonkin masentavaan liukuhihnahommaan, jossa ei saa toteuttaa sen enempää itseään kuin koulutuksesta hankkimiaan taitoja ja tietoja, joka ei motivoi eikä edes elätä.

Vierailija
14/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

en saa mitään muita tukia. Silti kavahdan suunnattomasti ajatusta siitä, että työttömyyspäivärahaa vasten pakotetaan töihin. Työstä maksetaan palkkaa, ei työttömyyspäivärahaa.

Jos kunta tarvitsee laittomien lintujenruokintapaikkojen siivoajaa, palkatkoon sellaisen... Jos talonyhtiön aidat repsottaa huonossa maalissa, palkatkoon taloyhtiö ihmisen korjaamaan aita.

Sen sijaan, että käyttäisivät hyväkseen ILMAISEKSI työttömiä.

()Ja ei, en ole työtön enkä edes vaarassa jäädä sellaiseksi. Olen alallla jossa voin valita työpaikkani.

oishan se kamalaa kun tuet ei napsahtaskaan tilille entiseen malliin, kuin manulle illallinen :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

en saa mitään muita tukia. Silti kavahdan suunnattomasti ajatusta siitä, että työttömyyspäivärahaa vasten pakotetaan töihin. Työstä maksetaan palkkaa, ei työttömyyspäivärahaa.

Jos kunta tarvitsee laittomien lintujenruokintapaikkojen siivoajaa, palkatkoon sellaisen... Jos talonyhtiön aidat repsottaa huonossa maalissa, palkatkoon taloyhtiö ihmisen korjaamaan aita.

Sen sijaan, että käyttäisivät hyväkseen ILMAISEKSI työttömiä.

()Ja ei, en ole työtön enkä edes vaarassa jäädä sellaiseksi. Olen alallla jossa voin valita työpaikkani.

oishan se kamalaa kun tuet ei napsahtaskaan tilille entiseen malliin, kuin manulle illallinen :D

Ei työttömien tarvitse olla mikään ilmainen työvoimareservi millekään tahoille, ei edes kunnille eikä valtiolle.

Mikäli työnantajat tarvitsevat työvoimaa, niin palkatkoon näitä työttömiä vaikka työvoimatoimiston kautta, ja maksakoot työntekijöilleen asianmukaiset palkat. Se on reilua peliä.

Vierailija
16/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos ihminen jää opintojen jälkeen suoraan työttömäksi ilman minkäänlaista työkokemusta, mutta motivaatiota työntekoon kuitenkin olisi, niin eikö silloin olisi kannattavampaa pysyä työmarkkinoiden syrjässä kiinni vaikka niillä siivoushommilla tai kaupan kassalla ololla. näin työnhakija ilmaisee olevansa työnantajien käytettävissä, eikä huvikseen roikkumassa kortistossa.

Työnantajan näkökulmasta tällainen ihminen on kunnianhimoton, eikä "ole tosissaan". Työnantaja palkkaa mieluummin ihmisen, joka hakee tosissaan oman töitä kuin sellaisen, joka "menee siitä mistä aita on matalin" eli ottaa jonkun helpon työn, johon ei tarvitse panostaa. Ja työntekijän näkökulmasta on varmaan todella turhauttavaa vaihtaa kunnianhimoiset ja innostuneet unelmat johonkin masentavaan liukuhihnahommaan, jossa ei saa toteuttaa sen enempää itseään kuin koulutuksesta hankkimiaan taitoja ja tietoja, joka ei motivoi eikä edes elätä.

pointtihan olikin se, että lyhytaikaisiakin töitä olisi kannattava vastaanottaa ja omaa tuloaan voisi kartuttaa niilläkin töillä,jotka eivät ihan sitä koulutusta vastaa, mutta työntekijällä olisi kuitenkin mahdollisuus selvitä tehtävistä.

jonkinlaista monipuolisuutta osoittaa myös ja sopeutuvuutta, jos työntekijällä on muutakin kokemusta työmarkkinoilta kuin oma suppea koulutusalansa ja kortissa roikkuminen.

Vierailija
17/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työttömyys ei ole työhaluisen oma syy.



Minä haluan pistää tämän seikan päälaelleen. Ja väitän että systeemi on parempi kuin nykyinen.



Jokaiselle, joka ainoalle, työttömälle maksetaan 2000 euroa kuukaudessa nettona korvauksena työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäyttämisestä. Ja kyllä! Korvaus rahoitetaan palkka- ja pääomaverotusta korottamalla. Eiköhän alkaisi työnantajat ja palkkatyöläiset suopua ajatukseen hyvinvoinnin jakamisesta.

Vierailija
18/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kike Elomaa ehdotti Radio Yle 1:n Ykkösaamussa alkuviikosta, että kehitysmaihin ei pidä lähettää rahaa, vaan "vettä ja kaivoja". Just joo.

Vierailija
19/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kike Elomaa ehdotti Radio Yle 1:n Ykkösaamussa alkuviikosta, että kehitysmaihin ei pidä lähettää rahaa, vaan "vettä ja kaivoja". Just joo.

Toivottavasti niitä kaivoja ei sit aseteta mannerlaattojen päälle, tsunamihan siitä tulee!

Vierailija
20/96 |
23.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kike Elomaa ehdotti Radio Yle 1:n Ykkösaamussa alkuviikosta, että kehitysmaihin ei pidä lähettää rahaa, vaan "vettä ja kaivoja". Just joo.

Toivottavasti niitä kaivoja ei sit aseteta mannerlaattojen päälle, tsunamihan siitä tulee!

kaivoja ei tarvitse edes kaivaa maahan, kun ne vaan asetellaan niihin koloihin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän neljä