Poikalapset "kunnostautuneet" hukkumistapauksissa :(

mauton aloitus.

onneksi minulla on tyttöjä.

Vaara viehättää?

ovat ehkä keskimäärin kovempia tutkimaan ympäristöään ja päätyvät sitten joskus huonoihin paikkoihin. Tytötkin tutkivat, mutta toisia asioita ja vähän toisella tavalla.

hieman enemmän kuin tyttöjä, ja heitä kuolee taaperoiässä enemmän.



Tämähän on ihan tunnettu valitettava totuus. Omia poikiani rakastan ihan suunnattomasti, mutta sukupuolia ei ole luotu ihan samanlaisiksi. Kaikkein onnettomuusaltein oli muistaakseni 2-vuotias poika.

Sanotaan, että pojat ovat poikia, ja se tarkoittaa juuri tätä. Eletään täyttä elämää, riskejä ottaen säästelemättä niin pitkään, kuin sitä riittää.



Ikävää, että käy näin ja nämä kaksi tapausta melkein saman joen alueella.

totuus löytyy tästä.

totuus löytyy tästä.

nämä viime aikojen pienten lasten hukkumiset ovat koskettaneet todella paljon! Miehenikin oli hukkua 6- vuotiaana, kun menivät kaverin kanssa heikoille jäille ja hän putosi. Hän ei osannut edes uida, mutta jotenkin räpiköi veden pinnalla. Onneksi samanikäinen kaveri oli fiksu ja haki kepin rannasta, jolla auttoi kaverinsa pois vedestä.



Voin vain kuvitella millaista suunnatonta tuskaa näiden lasten vanhemmat tuntevat! Kaikki osaaottavat ajatukseni heille!

puolitoistavuotias poika. 5-vuotiaalla välillä sellainen vauhti päällä, että huh huh, ja pienempi menee perässä. Pahinta aikaa esikoisen kanssa oli n. 1,5 v -2,5-vuotta, kun osasi jo kiipeillä ja mennä kovaa, mutta järkeä päässä ei ollut juuri yhtään. Sitten alkoi kohkaaminen vähän helpottaa, mutta kyllä tuon pian 5 v:nkin perään saa vielä todellakin katsoa, kun keksii mitä uskomattomampia temppuja ulkona (ja sisällä).



Ihania poikia kummatkin, mutta välillä ihmettelen sitä energian määrää ja 'kaistapäisyyttä', joka pojille on usein luontaista. Toki tunnen muutamia arkojakin poikia, jotka eivät paljon seikkaile. Ja tyttöjä, jotka ovat rämäpäitä. Mutta kaippa se tilastollisesti on pojille tyypillisempää se rämäpäisyys.

poikia saa vahtia näännyksiin asti. 8v. pitäisi pystyä pärjäämään jo ympäristössä. Ei kukaan voi juosta 8v. pojan perässä loputtomiin.

Itselläni kaksi poikaa ja toinen ollut tosi vilkas.

Työskentelen adhd lapsien kanssa ja kyllä heille sattuu ja tapahtuu aina jotain.

Itse en anna ulkopuolisille poikiani hoitoon. Juuri siitä syystä, etteivät välttämättä ymmärrä poikien tapaa toimia.