Lue keskustelun säännöt.
Anoppi asiaa jälleen
20.04.2011 |
Juttelin tänään anoppini kanssa, ja samalla kerroin, että mennään perheen kanssa pääsiäisen viettoon omalle äidilleni, joka asuu 3h ajomatkan päässä meiltä. Tai tämän anoppi oli kuullut jo aikaisemmin. No tästä huolimatta kyseli, että mennäänkö syömään hänen luokseen maanantaina, johon sanoin, että tullaan äidiltäni vasta maanantaina. Siinä sitten lopetettiin puhelu, ja pian sen jälkeen tulee tekstiviesti, että tervetuloa syömään maanantaina klo 16. Kuvitteleeko anoppi, että me kahden pienen lapsen kanssa mennään kolmen tunnin ajomatkan jälkeen hänelle syömään (asuu meiltä noin 50km päässä). Sitten pitäisi saada lapset seuraavana aamuna pirteinä hoitoonkin vielä.
Mitenkäs tästä nyt kieltäytyy kohteliaasti, kun armas anoppini ottaa helposti itseensä. Miestä en voi vaivata kuin vasta ylihuomenna, koska on parhaillaan työmatkalla.
Arg, miksi toi on aina niin hankalaa...vai eikö anoppi vaan kuuntele mitä hänelle puhutuaan.
Kommentit (61)
Eihän ap kysellyt että mennäkkö vai ei vaan miten saa anopille päähän että ei mennä kun on jo kerran kieltäytynyt :D
Ja nyt arvon av-raadin mielestä ap:n pitäisi muuttaa koko alkuperäinen päätös.
Tuossa alussa tuli jo hyvä ehdotus, että tekstari vaan anopille takas jossa selkeästi ilmoitat että ette tule!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvin tämän tillanteen. En minäkään yhden kyläreissun jälkeen jaksaisi enää lähteä toiseen kylään. Meille tuo reissaaminen ei koskaan ole ollut vauvan kanssa kovin helppoa (ei viihdy autossa, on aika tarkka rutiineista jne.). Siksipä yksi reissu yhteen viikonloppuun kerrallaan ihan oman jaksamisen vuoksi.
Niin ja siitä anopista... en tiedä sinun anopistasi, mutta itse olen huomannut nyt viime aikoina, että omaa anoppiani ei kiinnosta pätkän vertaa minun sanomiseni tai asiani. Hän ei kuuntele yhtään, mitä puhun ja keskeyttää kesken lauseiden puhuen ihan muista asioista. Minusta tuo on tosi epäkunnioittavaa! Meillä on kuitenkin ollut aina asialliset välit. Eli voipi olla, että anoppi ei vaan yksinkertaisesti kuuntele.
Jaksua sinne!:)
niin totta kai varmistan. Mutta jos anoppi kysyy multa tollasta, niin todellakin sanon että ei tulla jos ei tulla.
Jos anopin sosiaaliset taidot on heikot, niin silloin ehkä kannattaa varautua sillä paksummalla rautalangalla? Toisaalta on ihan laillista suhtautua asiaan niin, että tärkeintä on olla _oikeassa_. Jos (kuten selvästi haluat) etsitään sitä "oikeutetuinta" johtopäätöstä.
Mitä enemmän näitä ketjuja lukee, sitä paremmin alkaa tajuta, miksei ihmiset tule anoppiensa kanssa toimeen...
että tuletteko maanantaina syömään ja siihen vastataan, että mutta me tullaan vasta maanantaina sinne päin, niin vedätkö oikeasti oikeutetummin johtopäätökseksi, että kyllä tulevat, kuin että eivät tule. Jos anoppi haluaisi tulkita asian itselleen edullisella tavalla, niin kannattaisi sitten tarkistaa asiantila ja kysyä, että "tulette siis kuitenkin käymään, vai?" On aivan selvää, että jos aletaan vänkäämään eli sanotaan "mutta kun tulemme vasta maanantaina kotiin", että ei todellakaan oleteta toisen innostuneen kyläilyideasta. Jos tätä ei ymmärrä, niin kyllä sitten on sosiaaliset taidot tipotiessään.
minä tulen anoppini kanssa loistavasti toimeen ja itse olen myös sitä ihmistyyppiä, joka osaa sanoa asiat suoraan varsinkin kysyttäessä. Mutta, silti minäkin tajuan tuosta lausahduksesta, että ap ei ole halukas menemään kylään. En ainakaan olettaisi, että hän haluaa. Jos epäröisin, niin kysyisin uudelleen, esimerkiksi tarkistaen, että sopisiko illallinen. Mitä enemmän tätä av-palstaa luen, sen enemmän ihmittelen, että miten jotkut ihmiset voivat aina olettaakin, että muut ajattelevat samalla tavalla kuin itse. Oma ratkaisuni onkin olla aina selkeä sanomisissani ja ap:n tapauksessa laittaisin anopille viestin, että "Kiitos kutsusta, valitettavasti emme pääse tulemaan maanantaina, koska päätimme, että menemme suoraan reissunpäältä kotiin ja valmistautumaan seuraavaan työviikkoon. Järjestämme erireissun teidän luoksenne paremmalla ajalla. Minä viikonloppuna teille sopisi?"
.. miksi anoppi ei voinut suoraan kysyä; pääsettekö tulemaan ollenkaan maanantaina? Mihin aikaan olette kotona, jaksatteko tulla meille enää?
Miksi ap:n pitää selostaa yksityiskohtaisen tarkasti omat suunnitelmat? Missä ollaan ja minne mennään, kellon ajat ja miksi mitäkin, jotta anoppi ymmärtää.
Miksi miniän pitää hyväksyä ylipäätään anopin suunnasta ihan kaikki ja vielä lisääkin ja taipua sinne suuntaan?
Anoppi on yleensä aikuinen ja täysijärkinen ihminen, anoppi voisi itsekin kysyä ja miettiä asioita muidenkin kuin itsensä kannalta.
minä tulen anoppini kanssa loistavasti toimeen ja itse olen myös sitä ihmistyyppiä, joka osaa sanoa asiat suoraan varsinkin kysyttäessä. Mutta, silti minäkin tajuan tuosta lausahduksesta, että ap ei ole halukas menemään kylään. En ainakaan olettaisi, että hän haluaa. Jos epäröisin, niin kysyisin uudelleen, esimerkiksi tarkistaen, että sopisiko illallinen. Mitä enemmän tätä av-palstaa luen, sen enemmän ihmittelen, että miten jotkut ihmiset voivat aina olettaakin, että muut ajattelevat samalla tavalla kuin itse. Oma ratkaisuni onkin olla aina selkeä sanomisissani ja ap:n tapauksessa laittaisin anopille viestin, että "Kiitos kutsusta, valitettavasti emme pääse tulemaan maanantaina, koska päätimme, että menemme suoraan reissunpäältä kotiin ja valmistautumaan seuraavaan työviikkoon. Järjestämme erireissun teidän luoksenne paremmalla ajalla. Minä viikonloppuna teille sopisi?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ehkä liity tähän, kun en kaikkia viestejä jaksanut lukea, mutta joskus on myös aika ajatella itseään. Minä en jaksa lähteä kyläilemään, haluan viettää vapaan kotona oman perheen kanssa, syödä hyvin ja tehdä rästissä olevia kotitöitä, ja rentoutua!
käymisen kuulostamaan valtiovierailulta Afrikkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vahvistavat tämä av-palstan ämmien empatiakyvyn, enkä tarkoita mitään paapomista, mutta jos halutaan ja osataan asettua toisen asemaan, niin miksi ei saman tien sen toisenkin: nyt ymmärretään anopin kanta, ja ap teilataan.
asettukaa nyt sitten samalla laajalla ymmärryksellä ap.n asemaan. Ole hetki ap. kun osaat olla anoppi.
En ymmärrä mitä itsekästä on siinä, että tietää omat rajansa, ja lapsetkin huomioiden tajuaa, missä ja milloin kannattaa kyläillä.
Anoppi kysyi, menettekö luokseen syömään maanantaina. Sinä et sano "ei" vaan vastaat, että tulemmme äidiltä vasta maanantaina. Tästä anoppi oivaltaa, että ette ehdi lounaalle, mutta päivälliselle kyllä.
Miksi et vastaa anopin kysymykseen vaan puhut omiasi? Olisit sanonut että ei, emme tule maanantaina syömään. Siitä anoppi olisi ymmärtänyt asian. Nyt kerroit kotiutumisesta maanantaina. Silloin ehtii vielä hyvin syömään.
Anoppi kuunteli, mitä puhutaan. Sinä vain et suostu sanomaan ääneen sitä, mistä täällä valitat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että kiitos kutsusta mutta tällä kertaa emme pääse. kiitos. ja sit se siitä vaikka vielä jotain sanoiskin.
miten anoppisi olisi voinut tietää että kuvittelit vastanneesi "ei" vaikka puhuit ihan muuta. Laita tekstari että kiitos, mutta maanantaina emme ehdi millään. Mieluummin vaikka seuraavana viikonloppuna sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten anoppisi olisi voinut tietää että kuvittelit vastanneesi "ei" vaikka puhuit ihan muuta. Laita tekstari että kiitos, mutta maanantaina emme ehdi millään. Mieluummin vaikka seuraavana viikonloppuna sitten.
anoppi ei kysynyt tullaanko syömään, vaan kertoi, että hänellä on tällainen suunnitelma, johon minä muistutin, että ollaan reissusa ja tullaan vasta ko. päivänä. Ja käsitti kyllä tuosta, että silloin ei ole hyvä päivä yhteiseen ruokailuun. Enkä kyllä käsitä miksi juuri nyt taas pitää mennä sinne, kun juuri vähän aika oltiin siellä.
Kyseessä on vieläpä ihminen joka oli lähes vuoden käymättä meillä ja nyt yhtäkkiä ravaa meillä lähes joka vkonloppu ja pyytää jatkuvasti sinne käymään.
No minusta ei ole enää hyvä aika ruokailuun pienten lasten kanssa. Kun se tarkoittaa, että anopilta päästään pois vasta illalla ja meillä lapset menevät nukkumaan jo klo 20, jotta jaksavat seuraavana päivänä herätä hoitoon. Ja eivät kyllä pysy 50km ajomatkaa illalla hereillä...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska on tottunut siihen että annatte periksi!
Laita tekstiviesti, että tulette myöhään kotiin ja lasten tarttee mennä nukkumaan ajoissa kaiken vierailun jälkeen.
Toisaalta anoppihan saattoi ajatella, että kun maanantaina tulette niin sehän sopii hyvin. Kas kun anopilla on aikaa ja teillä ei ole.
Tekstiviesti on hyvä keino kun itsekin laittoi sillä kutsun.
Anoppi minäkin!
Jos puhuisit anopille juuri niillä sanoilla, joita itse ajattelet, niin ehkä molemmat käsittäisi. Anoppi käsittäisi, että tulette niin myöhään, että ette tule syömään ja sinä käsittäsit, miksi anoppi haluaa teidät syömään.
Puhukaa hyvät ihmiset, älkää piilomerkitkö kaikkea.
Kun tulee reissusta on minusta ainakin ärsyttävää, alkaa heti laittamaan kotona ruokaa jne. Mitä jos kuitenkin menisitte sinne anopille ja kun teillä on yöpymiskamppeet kerran mukana, niin hoidatte lasten iltapesut anopilla ja laitatte valmiiksi yöpuvun päälle. Jos nukahtavat autossa, kannatte sänkyyn. Jollei, niin varmaan nukahtavat heti, kun tulette kotiin.
Ei tartte enää vääntää ruokaa ja pesuja vaan te aikuisetkin pääsette rauhoittumaan.
Kun tulee reissusta on minusta ainakin ärsyttävää, alkaa heti laittamaan kotona ruokaa jne. Mitä jos kuitenkin menisitte sinne anopille ja kun teillä on yöpymiskamppeet kerran mukana, niin hoidatte lasten iltapesut anopilla ja laitatte valmiiksi yöpuvun päälle. Jos nukahtavat autossa, kannatte sänkyyn. Jollei, niin varmaan nukahtavat heti, kun tulette kotiin.
Ei tartte enää vääntää ruokaa ja pesuja vaan te aikuisetkin pääsette rauhoittumaan.
poiketa siellä iltapäivällä. Ja nuo matkathan on lyhyitä!
Kun tulee reissusta on minusta ainakin ärsyttävää, alkaa heti laittamaan kotona ruokaa jne. Mitä jos kuitenkin menisitte sinne anopille ja kun teillä on yöpymiskamppeet kerran mukana, niin hoidatte lasten iltapesut anopilla ja laitatte valmiiksi yöpuvun päälle. Jos nukahtavat autossa, kannatte sänkyyn. Jollei, niin varmaan nukahtavat heti, kun tulette kotiin.
Ei tartte enää vääntää ruokaa ja pesuja vaan te aikuisetkin pääsette rauhoittumaan.
Senhän ajaa reilusti alle tunnissa. meillä on mökille sama matka ja käymmme päiväseltään siellä. Haluat vain kiusata anoppiasi. Onko teidän pakko olla siellä äitisi luona koko pyhät.
tai ylipäätään ihmisten kanssa? Mä olen tosiaan ihmetellyt kun kysytään arkipäivän sosiaalisiin tilanteisiin neuvoja, että miten parhaiten vihjailisin. Eikö voi vaan sanoa?