Mieheni ja äitini; salasuhde!!?

Varmasti hyvin tuskallinen kokemus. Kuitenkin jotkut isät on erittäin dominoivia. En olisi tiennyt, mitä tehdä. Kokonaistilanne suvussa silloin varmasti hankala.

oot mitä sun kirjoitustyylikin niin eipä ihme!!!

lailla hehkeä... Ihan kiva vartalohan sillä on. Se vaan jotenkin tulee saunaan sillai yllättäen kun olen riisumassa tai pukeutumassa, ja ei mun vehe ole ihan katkarapu kuitenkaan :D

Katselee myös kun menen ja tulen uimasta...



On tuo vaimoke myös vähän huomannut tämän pienen sähköisyyden minun ja anoppini välillä.

ellei ap olisi aloittanut kuvailemalla omaa vartaloaan. Jos saa miehensä kiinni rysän päältä ja vieläpä oman äidin kanssa, niin oma paino ja laihdutussuunnitelmat eivät ole se päällimmäinen asia.

ja kuka panee tällä ilmalla ulkona?? Kesällä voikin panna missä vaan, mut kevättalvella, ulkona??

ja kuka panee tällä ilmalla ulkona?? Kesällä voikin panna missä vaan, mut kevättalvella, ulkona??

Tässä tarinan sävyssä jotain epäuskottavaa, mutta asiassa itsessään ei.. Mun miesystäväni suuteli äitiäni mun silmieni alla, kommentoi vain että "pitäähän sitä anoppiakin pitää hyvänä". Myöhemmin kuulin äidiltäni miehen pyydelleen häntä kylään luokseen, ja voi että äitini nautti tilanteesta. Hän oli samantapainen kun ap:n tarinan äiti.

Kaikki miehet hänen mukaansa katselivat häntä sillä silmällä, oli sitten kenen hyvänsä mies. Istuimme äitini luona iltaa, ja äitini kehui minulle myöhemmin, "etteihän se Teuvo olisi millään lähtenyt sun kanssa pois, kun katseli vain mua silmiin".

Sanottakoon, että minä olin se hoikka ja nuori ja ihan "ihmisen näköinen" (kuten äitini asian ilmaisi, olethan sinä ihan ihmisen näköinen kun meikkaat), ja äitini ylipainoinen viisikymppinen.

Veikkaan, että heille olisi hyvinkin saattanut suhdekin kehittyä, jollei äitini olisi kuollut.

Mutta nyt haiskahtaa oikeasto provolta. Teksti on jotenki ihan liian teennäistä..harlekiinimaista tosiaan. Ja moni asia ei nyt oikein kuulosta uskottavalta.

Siis sellaisia, jotka vihaavat tyttäriään ja koittavat varastaa näiden miehen. Se, että useimmilla ei ole kokemusta vanhempiensa kateudesta, ei tarkoita sitä, etteikö näitä sairaita ihmisiä olisi oikeasti olemassa.



Ja anopinpanemisfantasia on miehillä todella yleinen, lukekaa vaikka netin seksitarinoita. Mies, joka lankeaa helposti, lankeaa varmasti, jos anoppi viettelee. Näissä jutuissa suurin syypää on siis anoppi.



Mitähän ap:lle kuuluu? Onko jo pistänyt miehen pellolle? Ja onko äiti edes yrittänyt pyytää anteeksi?

Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 6v, yksi 2kk lapsi. Olen 27v ja mieheni 28v. Itse olen hieman pyöristynyt raskauden takia ja pudotan painoa kun lapselle ikää tulee. mutta lenkeillä käyn. Mieheni ei siedä yhtään että olen pyöristynyt hieman. Ja haukkuu minua läskiksi :( ... Äitini on todella hoikka 45 vuotiaaksi, kaunis ja sporttinen, mieheni mielestä unelmavartaloinen. Mieheni sanoi että haluaa mennä lapsen kanssa mummia (anoppiaan) moikkaamaan että äiti saa levättyä hieman.. Vastasin että menkää pois ja huolehdin vauvan tarvikkeet ja kaikki muu oleellinen mukaan.. No 5h päästä soittelin missä he ovat, tulevatko milloin kotia päin... No otin vara-auton ja lähdin äidilleni (matkaa 12km) Pääsin perille, vauva nukkui sohvalla.. äitiä eikä miestäni näkynyt missään. Soitin ovikelloa, ei vastausta. mutta vauva heräsi. Muistin että äitini pitää takaovea auki myös öisin... No ähdin kävelemään takapihalle ja siinä sitten mieheni ja äitini harrastivat seksiä terassille levitetyllä viltillä! Olin hyvin järkyttynyt, en huutanut.. kävelin vain heidän ohi hakemaan vauvan. Kyllä he minut huomasivat ja olivat hekin järkkyttyneitä... en katsonut heihin päin. alitajuntaisesti odotin tätä/tai jotakin samantyyppistä.. Hain siis vauvan ja lähdin.. mieheni tuli ilkosillaan etupihalle, äitini vilttiin käärityneenä ja kietoi kätensä mieheni ympärille... käynnistin auton ja lähdin. Vasta kotona kun sain pienokaisen nukkumaan purskahdin itkuun, ihan hysteeriseen... Mieheni ei tullut kotia, kai jäi anopillensa tai ihan sama. Olen järkyttynyt, mieheni on kyllä päivisin kotona, yöt ties missä. ei enää huomio edes vauvaamme. :( en ole pitänyt äitiinikään ollenkaan yhteyttä... Enkä aio. Tuntuu että vauva on nyt se asia mihin ainoastaan keskityn, vaikka kaipaisin apua.. Mutta onneksi pari ystävää tukee minua, mutta muuten olen yksinäinen ja hajalla.