Onko teidän kaikkien miehet vakitöissä ja hyväpalkkaisia

Raha ei korvaa rakkautta koskaan. Ja minä en kyllä usko, että melkein kaikkien miehet olisi jossain hyvä palkkaisessa työssä, täälä on vaan niin helppo valehdella.

Onneksi itse sitten olen hyvin palkatuissa vakitöissä :)

rahahan se on mikä ratkaisee

Miksi miehen pitäisi ostaa sinulle talo? Etkö sinä tasa-arvoisena 2000-luvun naisena voisi ostaa taloa miehellesi?

T: joku jonka mies opiskelee, on köyhääkin köyhempi ja sitäkin rakkaampi

MOnella naisella tuntuu täällä olevan aivan hirmuinen käsitys rahasta. Että alle 3000 kuukausipalkka ei ole mitään...



Minun mieheni on vakityössä ja tienaa 2500 euroa + tulospalkkaa joka kolmas kuukausi. On talo, auto ja velkaa.



Ihan normaali tilanne mielestäni.

käteen sitten milj. euroa tai euron. :))

Tienataan yhteensä sellaiset 5 000-6 000e.

Autot on, mutta ei omakotitaloa, joten rahaa piisaa.

Kyllä kumpikin puoliso on vastuussa siitä mitä tienataan yhdessä.



Joku tosin sanoo että ei ne isot tulot vaan ne pienet menot.

Ja sehän on kaikkien ulottuvilla!

Me olemme miheni kannssa tavanneet jo lukioaikana, joten sillon ei ollut vielä mitään käsitystä mikä tulotaso tulee olemaan. Niinpä onkin sitten käynyt niin, että minä olen miestäni hieman pidemmälle koulutettu (molemmat kyllä akateemisia), mutta palkkani on vain murto-osa mieheni palkasta. Noh, tämähän ei ole minsuta tietenkään kivaa, mutta todella arvostan sitä, että mieheni työn vuoksi meillä on ollut mahdollista matkustaa, asua ulkomailla, ostaa 2 uutta autoa ja rakentaa talo. Miksi en vaan saa sanottu asitä kuinka kiitollinen ole, vaan aina tulee mieleen joku uusi juttu mitä olisi kiva tehdä tai ostaa...Ei ihme, että mihet ajattlee että ei noille naisille mikään riitä...ei siis taida olla mikään varsinainen vitsi vaan totuutta toinen puoli :(

Mutta niin olen minäkin ja ansaitsen jopa enemmän kuin mieheni. Autoja on kaksi, omakotia emme tule koskaan hankkimaan vaan elämme tässä 6h+etc rivitalossa ja ostamme laadukkaan mökin ison veneilyjärven rannalta.



Mieheni ei ole noista mitään " ostanut mulle" vaan olen hankkinut osuuteni perheen elatuksesta.

Ja kyllä, mies on hyväpalkkaisessa vakityössä - muutenhan tästä meidän elämästä ei mitään tulisikaan. Autosta maksoin suurimman osan minä, mutta nyt asuntoa maksaa lähinnä mies. T. työtön FM

ja palkkakin ihan hyvä (2200e/kk). Hän ei siis ole mikään erikoisalojen osaaja vaan ahkeralla kielen opiskelulla ja omalla sinnikkyydellä on paikkansa saanut. Ja täällä siis hän on asunut 3 vuotta.



Olen hänestä VALTAVAN ylpeä!

Siihen meni sen rahat, mutta onneksi enskuussa tulee taas työkkärikorvaus.

Vierailija:

ja ovat ostaneet teille talot ja autot ja kaikki? Minusta tuntuu et kellään ei ole sellaista pienipalkkaista ukkoa kuin mulla ja kyvytöntä ostamaan mitään taloja ym. Mieheni on aivan ihana ihmisenä mut nyt olen alkanut miettiin et ois sittenkin pitänyt punnita enempi tota varakkuuspuolta.

Emme kuitenkaan omista asuntoa vaan elämme vuokralla, auto on vuosimallia 1989 ja huonekalut n.6 vuotta vanhoja! Rahat menee matkustamiseen ja elämästä nauttimíseen, riittää mulle :)

Aina kun keskustellaan palkoista, niin täällä on vaan rutiköyhiä ja tosi varakkaita! Meillä mulla on paljon parempi koulutus kuin miehellä ja aivan ala-arvoinen palkka; vähän reilu 1800,-. Miehellä taas noin 2500,-. Meillä on omakotitalo, auto ja paaaljon velkaa.



Ja luvut siis bruttoja!



Eli ei niihin taloihin ja autoihin mitään ihan älyttömiä vaadita.

joskus saa myytyä juttuja 2500 eurolla viikossa ja sitten menee kuukausi ettei myy mitään. Ehkä miehen keskivertoansiot on jotain 2000 euroa kuussa, mutta siitä menee matkakuluja sitten päältä pois eli ei kyllä mikään kultakaivos tämä toimittajan puolisona oleminen.

Eli miehen palkka vaihtelee kuukausittain, voi olla joskus vain 1000 euroa kuussa ja joskus 3500 euroa jos oikein hyvin lykästää. Sitä kun ei koskaan tiedä...

Mun mies on vakitöissä ja ihan meidän elämäntilanteeseen sopivalla palkalla. Omakotitalo on ja viisi autoa. Nyt hoidan kotona yksivuotiasta tyttöä ja vielä pari vuotta olis tarkoitus olla kotosalla, sitten aloitan opinnot. Ihan kivaa siten, että kaikki perusjutut on ihan hyvällä mallilla ja vaikka nyt en tienaakkaan niin kunhan vaan pääseen aloittamaan opinnot ja sitten joskus työt, niin enköhän osani kekoon kanna. Olen kuitenkin panostanut tähän yhteiseen projektiin muuten vaikka en rahaa kotiin kannakkaan..

Yhteiset tulot on pikkaisen yli 7000 euroa bruttona. Ei nyt kamalan hyvin, mutta aika hyvin. Tosin toisen palkka menee tällä hetkellä kokonaan asuntolainoihin, mutta sitten vanhempana ollaan vapaita tuollaisista menoeristä ja kuljetaan ja matkustellaan ympäri maailmaa.

minä olen kotona kahden pienen taaperon kanssa ja miehellä vain n.4000 Eur bruttotulot plus pvrahat kuukaudessa. Me ei millään pärjätä. Joka kuukaus täytyy anoo sossusta lisää, onneksi ovat aina ymmärtäneet ja antaneet mukavasta apua. PP.

asumme 99 neliön rivaripätkässä. Emme haluaisi asua omakotitalossa. Rakastaisin miestäni vaikka hän olisi työttömänä.

Vierailija:

Tosin toisen palkka menee tällä hetkellä kokonaan asuntolainoihin, mutta sitten vanhempana ollaan vapaita tuollaisista menoeristä ja kuljetaan ja matkustellaan ympäri maailmaa.

Meillä ei oo penniäkään lainaa, ei kyllä asuntoakaan jota maksaa, rahat menee matkusteluun sillä nyt uskalletaan matkustella ja jaksetaan matkustella! Laitetaan asunto sitten vanhempana, kun lapset on jo lentäneet pesästä...

Niin ja miehellä siis vakkarityö, ainakin toistaiseksi... :/

enpä itsekään tienaa juuri sen enempää joten yhdessä ollaan hankittu auto+ asunto niin hyvinä kuin meidän tuloilla on mahdollista.



välillä tietty harmittaa että miksei jompi kumpi meistä tai molemmat olla hyväpalkkaisissa töissä mutta oikeasti olen tyytyväinen tähän tilanteeseen. meillä molemmila on työ joka " ei tule kotiin" ja joka mahdollistaa täysillä perhe-elämään panostamisen. jos liksa olisi moninkertainen niin olisi myös vastuu ja työmäärä ja se väistämättä heijastuisi myös perhe-elämään eikä mitenkään positiivisella tavalla.



eli ap:nkin kannattaisi laittaa elämänsä arvot kohdalleen ja miettiä mikä on OIKEASTI tärkeää!