Mitä mietlä olette lasten luokkaretkikassan kerryttämisestä myymällä erinäisiä tuotteita?
Myydän karkkeja, keksejä, mausteita, vessapaperia, pidetään myyjäisiä kaupan "eteisessä" jne.
Saako käydä kaupustelemassa ovelta ovelle vai pitääkö myydä vain tutuille ja sukulaisille?
Ärsyttääkö käydä kaupassa, jos näet myyjäispöydän?
Pitäisikö lasten vanhempien maksaa koko reissu ilman mitään myyjäisiä ja rahankeruuta?
Aloin pohtia asiaa, kun täälä yleinenmielipide on tuntunut olevan näin pääsiäisen alla että kerjääminen on saatanasta ja vieraat lapset eivät saa käydä pimpottelemassa ovikelloa.
Kommentit (24)
jos niihin luokkaretkiin kerätään rahat ihan vaan puhtaana rahana vanhempien pussista niin valitettavasti kaikki eivät pysty osallistumaan.
ei kaikilla ole sellaisia työpaikkoja mihin voi jotain viedä myyntiin.
Ja en halua että pienet lapseni lähtevät oville kiertämään jotain myymään.
Mielestäni niin kalliita retkiä ei pidä tehdä lainkaan, johon ei riitä esim. koulussa järjestetyillä buffeteilla kerätyt rahat - se on ihan ok jos esim. kerran kuussa saa joku luokka järkkää buffan, ja siihen sitten oppilaat tuo myyntiin jotain. Silloin voi viedä myös sipsiä tms. jos ei ehdi leipomaan.
yhteiset myyjäiset, joihin vanhempien on leivottava myytävää. Moraalinen pakko, siitä on ollut kaksikin tiedotetta, että miten tärkeää olisi leipomuksia tuoda.
Lisäksi lapset valmistavat tunneilla myytävää. Sen sitten ostavat yleensä omat vanhemmat.
maksaa rahalla vai pitääkö lasten "ryhmäytymisen ja yhteisen toiminnan" nimissä myydä kaikenlaista. Joka vuosi (onneksi) myös ihan puhdas raha kelpaa, ne samat vanhemmat kantavat työpaikoille pakkomyyntiin keksejä ja karkkeja.
Eli ainakin minusta se vanha hyvä "jokainen maksaa itse" oli paras vaihtoehto.
saa tulla vaikka kotiovelle myymään!
harmikseni jouduin toteamaan,ettei meillä käynyt yhtään virpojaakaan.
kyllä täytyy todeta että on hermoissa vikaa,jos tavaroita myyvät lapset ärsyttää!
Kaikki oli niin tympääntyneitä siihen rumbaan.
Ärsyttää, kun töissä kahvipöydässä kaupataan milloin mitäkin sukkaa ja keksilaatikkoa
maksaa rahalla vai pitääkö lasten "ryhmäytymisen ja yhteisen toiminnan" nimissä myydä kaikenlaista. Joka vuosi (onneksi) myös ihan puhdas raha kelpaa, ne samat vanhemmat kantavat työpaikoille pakkomyyntiin keksejä ja karkkeja.
Eli ainakin minusta se vanha hyvä "jokainen maksaa itse" oli paras vaihtoehto.
Me lukiossa keräsimme itse "luokkakassaan" rahaa tuohon tyyliin ja lähdettiin ulkomaille.
Ei olisi ollut useammankaan vanhemmalla antaa koko summaa omasta pussista.
Huvipuistoretki ala-asteella on tietenkin eri kaliiperin asia.
Ap
koska ne kuitenkin kuluu ja monet muistavat kun omat lapset ovat olleet siinä iässä ja lasten harrastuksien vuoksi on joutunut itsekin myymään näitä eri tuotteita. Se on ollut avuksi kun on itse ollut köyhä eikä olis ollut varaa laittaa lapsen leirikouluun yms tonneja joka vuosi.
Kyllä ne myyjäiset aina tuottaa melko kivasti.
maksaa rahalla vai pitääkö lasten "ryhmäytymisen ja yhteisen toiminnan" nimissä myydä kaikenlaista. Joka vuosi (onneksi) myös ihan puhdas raha kelpaa, ne samat vanhemmat kantavat työpaikoille pakkomyyntiin keksejä ja karkkeja.
Eli ainakin minusta se vanha hyvä "jokainen maksaa itse" oli paras vaihtoehto.
Me lukiossa keräsimme itse "luokkakassaan" rahaa tuohon tyyliin ja lähdettiin ulkomaille.
Ei olisi ollut useammankaan vanhemmalla antaa koko summaa omasta pussista.
Huvipuistoretki ala-asteella on tietenkin eri kaliiperin asia.Ap
pikkukoululaisilla se kyllä kaatuu vanhempien niskaan
maksaa rahalla vai pitääkö lasten "ryhmäytymisen ja yhteisen toiminnan" nimissä myydä kaikenlaista. Joka vuosi (onneksi) myös ihan puhdas raha kelpaa, ne samat vanhemmat kantavat työpaikoille pakkomyyntiin keksejä ja karkkeja. Eli ainakin minusta se vanha hyvä "jokainen maksaa itse" oli paras vaihtoehto.
Me lukiossa keräsimme itse "luokkakassaan" rahaa tuohon tyyliin ja lähdettiin ulkomaille. Ei olisi ollut useammankaan vanhemmalla antaa koko summaa omasta pussista. Huvipuistoretki ala-asteella on tietenkin eri kaliiperin asia. Ap
Vai laitoitte vanhempanne myymään keksejä työpaikoillaan?
Suurin osa lukiolaisista käy ulkomailla jo nyt, ihan kerjäämättä.
Kaikki oli niin tympääntyneitä siihen rumbaan.
Ärsyttää, kun töissä kahvipöydässä kaupataan milloin mitäkin sukkaa ja keksilaatikkoa
iissä erityisesti ärsyttää? Siinähän ne tönöttää niin kauan kunnes ne joku ostaa tai haetaan pois jos ei mene kaupan.
Ala-asteella myimme mll:n pinssejä ja teinkin huiman "enkan" myymällä niitä reilun 100 kappaletta. Olin ahkera pikku kaupustelija ja minulle jäikin matkakassasta vielä yli ja sain "kesälomarahaa".
Nykyään ilmeisesti tyyli on se, että luokalla on yhteinen kassa sen ensimmäiset kuusi vuotta ja sieltä sitten otetaan kaikkien oppilaiden kesken tasapuolisesti se raha?
Ap
koska ne kuitenkin kuluu ja monet muistavat kun omat lapset ovat olleet siinä iässä ja lasten harrastuksien vuoksi on joutunut itsekin myymään näitä eri tuotteita. Se on ollut avuksi kun on itse ollut köyhä eikä olis ollut varaa laittaa lapsen leirikouluun yms tonneja joka vuosi. Kyllä ne myyjäiset aina tuottaa melko kivasti.
Voisihan ne laittaa pystyyn keräyksen ja antaa sen rahana, mitä nyt ylihintaisina kekseinä maksavat.
koska ne kuitenkin kuluu ja monet muistavat kun omat lapset ovat olleet siinä iässä ja lasten harrastuksien vuoksi on joutunut itsekin myymään näitä eri tuotteita. Se on ollut avuksi kun on itse ollut köyhä eikä olis ollut varaa laittaa lapsen leirikouluun yms tonneja joka vuosi.
Kyllä ne myyjäiset aina tuottaa melko kivasti.
Kannattais kyllä harkita vähemmän matkustelua sitten koulun puitteissa, en mä alkaisi maksamaan tuollaisia summia joka vuosi vaikka on varaakin.
maksaa rahalla vai pitääkö lasten "ryhmäytymisen ja yhteisen toiminnan" nimissä myydä kaikenlaista. Joka vuosi (onneksi) myös ihan puhdas raha kelpaa, ne samat vanhemmat kantavat työpaikoille pakkomyyntiin keksejä ja karkkeja. Eli ainakin minusta se vanha hyvä "jokainen maksaa itse" oli paras vaihtoehto.
Me lukiossa keräsimme itse "luokkakassaan" rahaa tuohon tyyliin ja lähdettiin ulkomaille. Ei olisi ollut useammankaan vanhemmalla antaa koko summaa omasta pussista. Huvipuistoretki ala-asteella on tietenkin eri kaliiperin asia. Ap
Vai laitoitte vanhempanne myymään keksejä työpaikoillaan?
Suurin osa lukiolaisista käy ulkomailla jo nyt, ihan kerjäämättä.
jokaisella kuitenkin oli oma summansa siellä tilillä sen mukaan mitä kukin oli itse kerännyt. Matka tehtiin erään historiankurssin pohjalta.
Ap
maksaa rahalla vai pitääkö lasten "ryhmäytymisen ja yhteisen toiminnan" nimissä myydä kaikenlaista. Joka vuosi (onneksi) myös ihan puhdas raha kelpaa, ne samat vanhemmat kantavat työpaikoille pakkomyyntiin keksejä ja karkkeja. Eli ainakin minusta se vanha hyvä "jokainen maksaa itse" oli paras vaihtoehto.
Me lukiossa keräsimme itse "luokkakassaan" rahaa tuohon tyyliin ja lähdettiin ulkomaille. Ei olisi ollut useammankaan vanhemmalla antaa koko summaa omasta pussista. Huvipuistoretki ala-asteella on tietenkin eri kaliiperin asia. Ap
Vai laitoitte vanhempanne myymään keksejä työpaikoillaan?
Suurin osa lukiolaisista käy ulkomailla jo nyt, ihan kerjäämättä.
jokaisella kuitenkin oli oma summansa siellä tilillä sen mukaan mitä kukin oli itse kerännyt. Matka tehtiin erään historiankurssin pohjalta.
Ap
itse tehtiin myyntityömme, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Vessa- ja talouspaperia myin itsekkin isäni työmaalla. Vein listan johon sai laittaa nimen ja määrän. Oikeen kivasti meni kyllä kaupan.
Ap
sitten kävi ovella pari yläasteikäistä poikaa myymässä keksejä. En ostanut koska musta ne keksit ovat aivan hirveitä.
myynnitön vyöhyke. Sinne ei siis tuoda myyntiin yhtään mitään, ei lasten luokkaretkirahastoon eikä Lionseille.
Helpotti! Nyt ei tarvitse keksiä tekosyitä, miksi ei maksa kaverin lapsen matkaa Roomaan.
koska niitä ostaisin joka tapauksessa.
Mutta ne keksit ja karkit on vähän...semmosta ylimääräistä joiden myynti saattaa ärsyttää.
Minulla on kolme lasta alakoulussa ja yksi yläkoulussa ja jos näitä myyntihommia tulee niin meillä kyllä lapset saa myydä ihan itse, naaoureille ja tutuille. En ota itse niiden myynnistä vastuuta, tosin minesti ostetaan itsellemme niitä tuotteita.
Aina on muutama mamma, jotka haluaisi myydä vessapaperia ja niitä pikkuveljen karkkeja yms. Olen kummallakin kerralla sanonut, että minulla on muuta tekemistä kuin tuputtaa niitä sukulaisille ja lopulta itse lunastaa niitä. Mieluummin haluan maksaa summan suoraan tilille.
Onneksi näin on ollut ja ne, jotka ovat halunneet panna rahat tilille, ovat saaneet. Muut ovat saaneet juosta myymässä karkkia ja leipoa yms.
Toki aina on näitä vapaamatkustajia, jotka haluaa kakaransa reissuun, mutta ei halua maksaa, eikä myydä, eikä tehdä sen eteen mitään. Nämä kun sais vielä karsittua pois niin hyvä olis.