Opinnot lääketieteellisellä?

Lääkiksessä läsnäolopakkoa aika reippaasti ja se vaihtelee päivittäin ja viikottain. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana, joskus esimerkiksi pakollista läsnäoloa vain 8 tuntia viikossa ja vapaaehtoisia luentoa tämän päälle, toisina viikkoina taas hyvinkin täyttä. Ekoina vuosina harvoin mikään alkaa ennen klo 9:15 ja jotkut kävivätkin aamulla kuudelta alkaen siivoamassa lisätuloiksi. Läsnäolo pakolliset opinnot voi hyvin olla vaikkapa ensimmäinen 9-10 aamulla seuraava 11-13 päivällä ja viimeinen 14:30-15:30 iltapäivällä, joten neljän tunnin pakkollinen opiskelu vaatii kuiteskin koko päivää.



Minulla on tällä hetkellä varsin joustavat työajat ja etätyömahdollisuus. Joten mietin, työajan lyhentämistä 6 tuntiin päivässä. Aamulla tosiaan ehtisi tehdä 2-3 tuntia (6 - 8:30). Sitten luennot ja muut välissä. "Hyppytunneilla" tilanteen mukaan itsenäistä opiskelua / töitä. Lyempinä päivinä ehtisi mahdollisesti vielä 1-2 tunniksi töihin ennen kuin 16:30 pitää lähteä hakemaan nuorempaa päiväkodista. Sitten vielä töitä illalla lasten mentyä nukkumaan + lauantaisin. Lomilla voisi tehdä normaalia työpäivää 7,5 - 9 h ja kerryttää saldoa opintoihin "tuhlatavaksi".

Toki tämä vaatisi aikamoista venymistä minulta ja mieheltä ja joustoa työnantajalta eli voi olla mahdoton yhtälö.



Olen toki miettinyt myös lainaa ja ilta-/viikonlopputöitä, mutta haluan kartoittaa kaikki muutkin mahdollisuudet.

Meni äsken lainaukset miten sattuu, kun kiireessä yritin kirjoitella.



Syyt mahdolliseen alan vaihtoon ovat moninaiset. Olen tällä hetkellä täysin kypsä nykyiseen työhöni johtuen kohtuuttomasta työmäärästä suhteessa resursseihin, esimiehen kyvyttömyydestä hoitaa resurssikysymyksiä kuntoon, työnantajan välinpitämättömyydestä työntekijöitään kohtaan, säännöllisistä yt-neuvotteluista jne. Lisäksi yli 10 v samassa täsmälleen samassa työssä alkaa yksinkertaisuudessaan olla liikaa vaikka olenkin tuon 10 vuoden aikana saanut 2 lasta ja ollut yli 3 v poissa työelämästä. Lisäksi en pidä työhöni liittyvästä matkustelusta vaikka se vähäistä onkin ja on ehkä näistä ongelmista pienin.

Ajan ja iän myötä lääketiede on alkanut kiinnostamaan enemmän ja enemmän ja muutenkin mieli tekisi vaihtaa ihmisläheisempään työhön. Olen mielestäni hyvä kuuntelemaan ihmisiä ja toisaalta olen huomannut tietäväni alaan liittyvistä asioista keskimääräistä maalikkoa enemmän.

Lisäksi olen aikoinaan opiskelut kohtalaisen paljon kemiaa ( sivuaineena) ja fysiikkaa, minkä uskoisin jonkin verran helpottavan alkuvuosien opiskelua, vaikka valmistumisestani onkin yli 12 vuotta aikaa ja paljon olen unohtanut vuosien myötä.

Toki olen harkinnut uuden työn hankkimista ja talon sisällä työnkuvan vaihtamistakin, mutta vapaita paikkoja selatessanin ja mahdollisia mielenkiintoisia töitä miettiessäni en ole keksinyt yhtään hakemisen arvoista paikkaa omalta alaltani.

Vaikka lääkikseen haku prosessi lähtikin lähinnä ajatuksesta, että kokeillaan nyt tuotakin ja onpahan muutakin miettimistä iltaisin kuin töitä, niin nälkä kasvaa syödessä ja ala on alkanut kiinnostamaan entistä enemmän.

Syyt mahdolliseen alan vaihtoon ovat moninaiset. Olen tällä hetkellä täysin kypsä nykyiseen työhöni johtuen kohtuuttomasta työmäärästä suhteessa resursseihin, esimiehen kyvyttömyydestä hoitaa resurssikysymyksiä kuntoon, työnantajan välinpitämättömyydestä työntekijöitään kohtaan, säännöllisistä yt-neuvotteluista jne. Lisäksi yli 10 v samassa täsmälleen samassa työssä alkaa yksinkertaisuudessaan olla liikaa vaikka olenkin tuon 10 vuoden aikana saanut 2 lasta ja ollut yli 3 v poissa työelämästä. Lisäksi en pidä työhöni liittyvästä matkustelusta vaikka se vähäistä onkin ja on ehkä näistä ongelmista pienin.

Itse olen tyytyväinen ammatinvalintaani, mutta noita kaikkia paitsi yt-neuvotteluja kohtaat lääkärinäkin.

Etenkin nämä: kohtuuttomasta työmäärästä suhteessa resursseihin, esimiehen kyvyttömyydestä hoitaa resurssikysymyksiä kuntoon, työnantajan välinpitämättömyydestä työntekijöitään kohtaan

Lääkärin työ on raskasta vaikkakin palkitsevaa ja kai siihenkin kyllästyy muutaman vuoden jälkeen.

Siskoni lähti myös opiskelemaan varttunaampana lääketiedettä ja välillä se käy itselläkin mielessä.

Yksi tuttava opiskeli lääkäriksi kolmen pienen lapsen kanssa ja hän valmistui normi aikataulussa ja jatkoi erikoistumalla aika harvinaiselle alalle.

Mutta lääkis on aika ammattikoulumainen, paljon pakollista paikalla oloa ei vaan harjoittelussa vaan ihan opiskelussa.

Siksi haluaisinkin tietää, paljonko ko. opiskelu vaatii oikeasti paikallaoloa päivittäin.



ap

Mutta kaiken sen perusteella, mitä olen siellä opiskelevilta kuullut, niin 30 tunnin työviikon ja opintojen yhdistäminen ainakin kahden ensimmäisen vuoden aikana on mahdoton yhtälö. Korkeintaan voit harkita jotain viikonloppuisin tehtäviä töitä.



Oletko selvittänyt mahdollisuutesi saada aikuisten opintotukea? En nyt muista sen virallista nimeä, mutta se tuki on selvästi parempi kuin normaali opintotuki (suunnilleen ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen suuruinen), eikä puolison tulot vaikuta siihen.

että sitä saa vain 18 kk ja edellytyksenä on se, että pitää olla opintovapaalla nykyisestä työstä. Eli soveltuu lähinnä täydennyskoulutukseen.



On kyllä tullut pyöriteltyä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja päässä. Sopivaa ratkaisua ei tahdo löytyä. En kuitenkaan halua vaatia perheeltä sitä, että myisimme nykyisen talomme ja muuttaisimme pinempään/vuokralle.

Aikuskoulutustuen ongelma on se, että sitä saa vain 18 kk ja edellytyksenä on se, että pitää olla opintovapaalla nykyisestä työstä. Eli soveltuu lähinnä täydennyskoulutukseen.

Eikö sinulla sitten ole vakituista työpaikkaa, josta voisit jäädä opintovapaalle? Tämä olisi joka tapauksessa hyvä takaportti siinä tapauksessa, että tulet sitten opiskelun alun jälkeen siihen tulokseen, että lääkis ei olekaan alasi. Ja jos saat opinnot hyvin alkuun ensimmäisen 1,5 vuoden aikana aikuiskoulutustuen avulla, niin tilanne kuitenkin helpottuu huomattavasti. Muutaman kuukauden pystyt varmaan rahoittamaan kesätöillä ja ehkä ottamaan lyhennysvapaita kuukausia asuntolainaan. Sitten taas opinnot ovat pitemmällä ja töiden teko niiden ohella helpottuu.

Olen opiskellut lääkäriksi Tampereella, olen tällä hetkellä kylläkin äippälomalla.



Miksi haluat vaihtaa alaa. Lääkärin koulutus on pitkä ja rankka. 6 vuoden perusopinnot ja päälle saman varran erikoistumista, joka alasta riippuen vaatii myös päivystämistä.



Kurssillani oli myös iäkkäämpiä opiskelijoita, joilla oli jo useitakin lapsia. Muutama myös hankki lapsia opiskelujen ohessa. He pärjäsivät hyvin, mutta eivät tehneet töitä yhtä aikaa.



Lääkiksessä läsnäolopakkoa aika reippaasti ja se vaihtelee päivittäin ja viikottain. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana, joskus esimerkiksi pakollista läsnäoloa vain 8 tuntia viikossa ja vapaaehtoisia luentoa tämän päälle, toisina viikkoina taas hyvinkin täyttä. Ekoina vuosina harvoin mikään alkaa ennen klo 9:15 ja jotkut kävivätkin aamulla kuudelta alkaen siivoamassa lisätuloiksi. Läsnäolo pakolliset opinnot voi hyvin olla vaikkapa ensimmäinen 9-10 aamulla seuraava 11-13 päivällä ja viimeinen 14:30-15:30 iltapäivällä, joten neljän tunnin pakkollinen opiskelu vaatii kuiteskin koko päivää.



Klinikassa kolmena viimeisenä vuonna oli suunnilleen 8-15 aikataulu. Töitä voi tehdä, mutta pääosin lomilla, viikonloppuina tai illalla. Nykyään ei kai voi päivystää vielä neljännen vuoden jälkeen, koska ei ole tarpeeksi kliinisiä kursseja käyty.



Voitteko kiristää vyötä ja maksaa lainan ja elättää perheen vain miehesi tuloilla? Itse voit toki illalla ja viikonloppuna tehdä töitä ja saada lisää käyttörahaa, mutta perheenne taloutta en laskisi sinun tulojesi varaan.

en ole vaan varma, että opintovapaa onnistuu, kun uusi ala ei mitenkään liity nykyiseen. Mutta toki meinaan selvittää tuonkin, jos onnistun pääsemään läpi pääsykokeista ja jo aikaisemminkin, jos pääsykokeet tuntuvat menevän hyvin..



Edelleen kaipaisin kuitenkin käytännön kokemuksia lääketieteen opintojen paikalla olo vaatimuksista.



ap

Sitten taas opinnot ovat pitemmällä ja töiden teko niiden ohella helpottuu.

Ihan loppu vaiheessa saa siis päivystää, mutta se on rankkaa. Läsnäolo vaatimukset klinikassa on suuremmat kuin alkuvuosina, joten siinä mielessä työnteko on itse asiassa vaikeempaa.

opintolainaa?

Mutta kyllä itse olin koko 6 v paikalla lähes joka päivä koko päivän. Luennot ovat tosi tärkeitä, pakollista paikallaoloa on paljon enkä olisi ikinä pystynyt tekemään töitä arkisin samanaikaisesti. Meilläkin oli yksi kahden lapsen äiti kurssilla ja hyvin hän pärjäsi, mutta ei tehnyt kuin satunnaisesti viikonlopputöitä, kuten me muutkin. Kai ne lapsetkin täytyy hoitaa??



Lääkis on valtava urakka, lukemista on tosi paljon, koulutus on pitkä ja raskas, mutta tosi antoisa!

Läsnäolo pakolliset opinnot voi hyvin olla vaikkapa ensimmäinen 9-10 aamulla seuraava 11-13 päivällä ja viimeinen 14:30-15:30 iltapäivällä, joten neljän tunnin pakkollinen opiskelu vaatii kuiteskin koko päivää.

Näiden vaihtaminen tai järjestäminen itselle sopivampaan aikatauluun on hyvin vaikeaa. Esimerkiksi ensimmäinen voisi olla luento, joka on pakollinen, ei voi siirtää. Toinen olisi tutor istunto, jotka on sovittu sen mukaan mikä aika tutorille käy ja ryhmällä ei ole muuta päälekkäistä. Tutoreilla on muu työ, joten eivät yleensä pääse koska tahansa. Viimeinen olisi ryhmätyö, jonka aina on rynmällä ennakolta annettu ja siirtäminen onnistuu vain jos löytää toisesta ryhmästä halukkaa vaihtamaan ryhmää. Tämä mahdollista joskus, muttei todellakaan joka ryhmätyön kohdalla.