Annoin ihan mitättömän virpomispalkan lapselle, koska se toi

Kyseessä ei ole edes mitään tilpehöörikoristelua vaan höyhenillä, kreppi- ja silkkipaperilla sekä lahjanaruilla väkerretään kukkia, liehuvia piku viirejä ja liimattuja pikku silkkipaperimyttyjä eli mistään välineurheilusta ei ole kyse vaan pelkästä mielikuvituksen käytöstä.

Oli sitten jättänyt kuistille pienen korillisen suklaamunia ja lapun: "virpojille". Kun tuli kotiin, korista oli hävinnyt kolme munaa ja korin vieressä oli kolme vitsaa.

Että ei ne lapset ihan läpeensä paskoja ole.

Hienoja oksakoristeitaa saa esim. leikkaaamalla ihan tavallisesta paperista erilaisia kuvioita, suikaleita jne., värittämällä ne kivasti vaikka puuväreillä ja laittamalla oksiin roikkumaan. Pienenä suosikkini oli leikata vanhoista lahjapaperista suikaleita ja taitella niistä "haitarikoristeita" oksiin. Ei siis tarvitse ostaa "kalliita" sulkia tms. koristeita kaupasta.

Hienoja oksakoristeitaa saa esim. leikkaaamalla ihan tavallisesta paperista erilaisia kuvioita, suikaleita jne., värittämällä ne kivasti vaikka puuväreillä ja laittamalla oksiin roikkumaan. Pienenä suosikkini oli leikata vanhoista lahjapaperista suikaleita ja taitella niistä "haitarikoristeita" oksiin. Ei siis tarvitse ostaa "kalliita" sulkia tms. koristeita kaupasta.

Eikä edes liimaa?

Eikä edes paikkaa, missä askarrella kun kokoajan pitää pelätä koska mutsi ja isipappa alkavat taas tappelemaan. Pahimmassa tapauksessa sä lennät

seinään niitten risujesi kanssa.

lapsia, joilla ei mielikuvitus lennä eli jos ei ole niitä höyheniä, ei ne sit osaa muutakaan laittaa ja liimata.

Hienoja oksakoristeitaa saa esim. leikkaaamalla ihan tavallisesta paperista erilaisia kuvioita, suikaleita jne., värittämällä ne kivasti vaikka puuväreillä ja laittamalla oksiin roikkumaan. Pienenä suosikkini oli leikata vanhoista lahjapaperista suikaleita ja taitella niistä "haitarikoristeita" oksiin. Ei siis tarvitse ostaa "kalliita" sulkia tms. koristeita kaupasta.

Eikä edes liimaa?

Eikä edes paikkaa, missä askarrella kun kokoajan pitää pelätä koska mutsi ja isipappa alkavat taas tappelemaan. Pahimmassa tapauksessa sä lennät

seinään niitten risujesi kanssa.

osalla tosi hienot oksat, kaikki antoivat, välillä 4 lasta, antoivat vain yhden oksan, jollakin tosi hieno loru, toisella takelteli se peruslorukin. Jotkut oli pukeutuneet viimeisen päälle, toiset vähän sinnepäin. JOkainen kysyi saako virpoa ja jokainen sanoi kiitos ja hyvää pääsiäistä. Annoin jokaiselle lapselle pääsiäismunan- enkä todellakaan ruvennut arvottamaan heidän oksiaan, asujaan tms. Kaikki olivat tohkeissaan itse virpomistouhusta. Vaikka joka perheessä ei ole täydellisyydentavoittelija-askartelijaäitiä niin lapsilla on silti oikeus pääsiäisen iloon. Minusta olette todella mänttejä ääliöitä kun jaksatte edes miettiä lasten virpomisoksia saati niitä ruveta arvottamaan. Relatkaa vähän, koko elämä ei ole neuroottista suorittamista, täydellisyydentavoittelua, kilpavarustelua. Joskus riittää ihan se että hengaa hengessä mukana.

En tietenkään enempää, vaikka olis kuinka hienot oksat.

Huolin vain yhden oksan per seurue kun allergian takia en voi niitä sisälle edes ottaa. Porukan suuruudesta riippun palkka/risu oli siis eri, mutta en todellakaan osannut ajatella asiaa näin. Jokainen reipas lapsi, joka meidän ovelle tänään tuli, sai saman palkan. Minusta suklaapatukka on oikein mainio virpomispalkka. Vai onko lapsetkin nykään tienausmielessä liikkeellä? :D Tai kohta keskustellaan kuten häälahjoista, että kalliilla rahalla väsätty oksa ansaitsee isomman palkan (eli rikkaiden lapsille lisää hyvää ja syrjäytymisvaarassa olevat voi jättää ilman?)

kassikaupalla? Miksi opettaa lapset jo pienenä ahneiksi? Kohtuus kaikessa, vähempikin riittää.

Vai onko tässä joku kilpailu siitä kuka antaa virpojille parhaat palkkiot?

Jokaisen lapsen tuotos on tärkeä. Jokaisen lapsen vanhemmat auttavat voimiensa ja kykyjensä mukaan. Lapsella saattaa olla vaikka masentunut äiti/isä. Ei lapsi osaa niitä hienoimpia oksia hakea ja koristella itse, jos kukaan ei auta. Älkää ajatelko noin julmasti lapsista.

oletpas säälittävä tyyppi. en edes katsonut virpomaoksia, katsoin iloisia kasvoja hienossa säässä. ja annoin kaikille jotain.



Yök. Onkohan omani käyneet tuollaisen "aikuisen" luona, tai perätin monenkin tuollaisen.

mutta ujoudesta johtuen sai hädin tuskin virpomislorun suustaan, vaikka sitä on "harjoiltu" jo useampi vuosi. Käytiin ihan lähimmillä naapureilla ja mummeilla, ja kovin innoissan poika lähti virpomaan. Ramppikuume vaan iskee aina.



Olisipa kamalaa, jos joku antaisi "huonon" palkan hiljaisen äänen takia! En minäkään arvostele meille tulleita virpojia ulkoisten seikkojen perusteella. Ihanaa, että tulevat toivottamaan hyvää pääsiäistä.

kerran vuodessa saa nauttia siitä et sitä karkkia todella tulee. Ei se ketään ahneeksi tee. Meilläpäin kyseessä on hauska sosiaalinen perinne. Lapset tulee virpomaan, kukin taitonsa mukaan, jokainen saa siitä palkan. Kaikilla on hyvä mieli. Mä koen et ennen kaikkea virpominen opettaa sosiaalista kanssakäymistä, yhteisöllisyyttä. Enkä ymmärrä miksi joskus ei saisi olla ihan oikeesti porukalla kivaa?? Kyllä sitä arkea ja kohttuutta elämässä' riittää muutenkin.

Annoin kaikille samanlaiset palkat, oksiin ja asusteisiin sen kummemmin katsomatta. Ihastelin tietenkin aikaansaannoksia niitä antaville. Oma lapsi virpoi lähinaapurit ja tuli sitten innoissaan kotiin syömään saamiaan herkkuja ja jakelemaan ostamiamme karkkeja meillä käyville. Kiva päivä.

Siihen oli liimapistoolilla laitettu koristeeksi höyhen, poikittain. Ja yksi päätön tipu. Varsin kaunis oksa... :)

risun (ei pajunoksa, vaan joku maasta revästy), johon oli teipannut yhden sulan. Ei siis todellakaan mitään muuta. Tuo jos mikä on kerjäämistä, eikä mitään tekemistä hyvän pääsiäisen toivottamisella. Ala-arvoista vanhemmilta päästää lapsia tuollaisten oksien kanssa ihmisten ovelle. Me tehtiin kolme tuntia oksia ja käytiin vain naapureilla virpomassa, ei tuntemattomilla. Annoin yhden pienen patukan, vaikka muille virpojille annoin pääsiäismunan, kaksi patukkaa ja kaksi lakua.

ja mitä jos lapsi olikin tosi köyhästä perheestä, jossa äidillä oli varaa vaan yhteen sulkapakettiin? Ei ehkä ollut sitten niin lahjakaskaan, että olisi osannut askarrella vaikka mainoslehtisistä jotain "erilaista koristetta".



Mua muutenkin ihmetyttää se mihin maailma on menossa. Ensinnäkin virpojille ei kuulu antaa mitään isoja lahjoja. Kyseessä on oikeastaan tapa, jossa halutaan toivottaa hyvää pääsiäistä ja lapset saavat syyn askarrella. Lahjan antajan tehtävä ei ole kattaa askartelukuluja. Ei pidä vähätellä yhtä suklaapatukkaa. Ja mitä noiden virpomavihtojen koristeluun tulee, niin itse toivoisin, että lapset oppisivat käyttämään jätettä koristeluun. Mainospapereita, karkkipapereita, nappeja, käytettyjä lahjapapereita, lankajämiä ja sitten niitä sulkia lisänä. Miksi pitää tehdä kaikesta niin kallista ja epäluovan näköistä. Äidit voisivat tälla tavalla opettaa lapsilleen kierrätyksen ihanuutta. Sitäpaitsi harva niitä virmomavihtoja säilyttää kauan ja on niin sääli, että ostetaan uutta tavaraa, vain että voidaan se kohta heittää roskiin.