Lue keskustelun säännöt.
Kataisen johdolla tulee sitten pakkoruotsi ala-asteelle.
14.04.2011 |
Turha sitten itkeä sitä, kun Nico-Petteri ei pääsekään saksan tai ranskan ryhmään, kun A2-ryhmiä ei enää ala-astepakkoruotsin myötä tule.
Sunnuntaina voisi vielä vaikuttaa tähän asiaan.
Kommentit (34)
Missä on oma logiikkasi? Onko kansakunnan kielitaito monipuolista jos se osaa suomea, englantia ja huonoa ruotsia, vai olisiko sellainen monipuolisuutta, että kansakunnassa osattaisiin suomea, englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa yms.
Väitätkö, että ruotsin opiskelun poistaminen saisi yht'äkkiä ihmiset puhumaan saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa yms.?
Elät houreissa.
Ehkä pakkoruotsi pitäisi korvata logiikalla, niin sinäkin ehkä ymmärtäisit edes tällaisen yksinkertaisen asian. Se, että pakkoruotsin tilalle saisi valita itselleen sopivan kielen lisää sitä kielitaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miksi niin monien mielestä ruotsin opiskelu on jotenkin kielitaitoa kaventavaa.
Luin lapsena koulussa englantia, kun muita vaihtoehtoja ei ollut. Seiskalla aloitin ruotsin, ja kasilla saksan. Ruotsista oli paljon apua saksan oppimisessa. Jatkoin molempia lukiossa, missä otin myös ranskan. Kirjoitin kaikki nuo kielet, vaikken pitänyt itseäni erityisesti kieli-ihmisenä, ja pääsin kaikista läpi ihan kunnialla. Saksasta sain parhaan tuloksen, ja vähän yllättäen, koska luulin osaavani englantia paremmin.
Yksikään ei ole ollut toiselta pois, eikä minkään lukeminen ole ollut haitaksi. Ranskaa osaan noista heikoimmin, koska harjoittelumahdollisuuksia on niin vähän. Olen iloinen, että pärjään periaatteessa ruotsillakin ihan ok.
Ehkä pakkoruotsi pitäisi korvata logiikalla, niin sinäkin ehkä ymmärtäisit edes tällaisen yksinkertaisen asian. Se, että pakkoruotsin tilalle saisi valita itselleen sopivan kielen lisää sitä kielitaitoa.
Jos sinulla on kaksi omenaa, ja otat toisen pois ja korvaat sen päärynällä, sinulla on edelleen vain kaksi hedelmää. Molemmat maistuvat hyviltä.
Helpottiko ymmärtämistä?
Ehkä pakkoruotsi pitäisi korvata logiikalla, niin sinäkin ehkä ymmärtäisit edes tällaisen yksinkertaisen asian. Se, että pakkoruotsin tilalle saisi valita itselleen sopivan kielen lisää sitä kielitaitoa.
Jos sinulla on kaksi omenaa, ja otat toisen pois ja korvaat sen päärynällä, sinulla on edelleen vain kaksi hedelmää. Molemmat maistuvat hyviltä.
Helpottiko ymmärtämistä?
Onko vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa kielitaidon M O N I P U O L I S T U M I N E N ???
Se tarkoittaa sitä, että jokaisella ei olisi enää RKP määrämänä eväspussissa standardin mukainen omena ja päärynä, vaan voisi olla myös muita hedelmiä ilman että olisi niitä ennen pakko syödä se omena ja päärynä.
En ymmärrä, miksi niin monien mielestä ruotsin opiskelu on jotenkin kielitaitoa kaventavaa.
Luin lapsena koulussa englantia, kun muita vaihtoehtoja ei ollut. Seiskalla aloitin ruotsin, ja kasilla saksan. Ruotsista oli paljon apua saksan oppimisessa. Jatkoin molempia lukiossa, missä otin myös ranskan. Kirjoitin kaikki nuo kielet, vaikken pitänyt itseäni erityisesti kieli-ihmisenä, ja pääsin kaikista läpi ihan kunnialla. Saksasta sain parhaan tuloksen, ja vähän yllättäen, koska luulin osaavani englantia paremmin.
Yksikään ei ole ollut toiselta pois, eikä minkään lukeminen ole ollut haitaksi. Ranskaa osaan noista heikoimmin, koska harjoittelumahdollisuuksia on niin vähän. Olen iloinen, että pärjään periaatteessa ruotsillakin ihan ok.
Ei teidän suomenruotsalaisten kannata alkaa esittämään, että tietäisitte jotakin asiasta kun käy heti ilmi että puhutte paskaa. Ruotsi ei auta suomenkielistä saksan opiskelussa, vaan sekoittaa sitä. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuva toki oppii helpommin saksaa, mutta suomenkieliselle siitä on lähinnä haittaa. Vai miksei muissa maissa opeteta ensin ruotsia, että voi sitten oppia saksaa? Ehkä siksi, että kun lukee sen ruotsiin kulutetun ajan saksaa, niin sitä saksaa oppii sillä tavalla kaikkein parhaiten.
Ja on tutkittu, että monelle opiskelijalle se kaksikin kieltä on maksimi. Kolmeen pystyy vielä suht. hyvä määrä JOS ei ota fysiikkaa, kemiaa, pitkää matemaatiikka. Jos nuo aineet kuuluvat opintoihin, niin kertakaikkiaan lukujärjestykssestä ei enää löydy tilaa monelle kielelle. PAKKORuotsi vie AINA jonkin toisen hyödyllisemmän aineen tai kielen paikan. Korostin sanaa pakko, koska joillekin ruotsi voi olla se tärkein kieli, mutta silloinpa se ei enää olisikaan pakkoa, koska sen saisi itse valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miksi niin monien mielestä ruotsin opiskelu on jotenkin kielitaitoa kaventavaa.
Luin lapsena koulussa englantia, kun muita vaihtoehtoja ei ollut. Seiskalla aloitin ruotsin, ja kasilla saksan. Ruotsista oli paljon apua saksan oppimisessa. Jatkoin molempia lukiossa, missä otin myös ranskan. Kirjoitin kaikki nuo kielet, vaikken pitänyt itseäni erityisesti kieli-ihmisenä, ja pääsin kaikista läpi ihan kunnialla. Saksasta sain parhaan tuloksen, ja vähän yllättäen, koska luulin osaavani englantia paremmin.
Yksikään ei ole ollut toiselta pois, eikä minkään lukeminen ole ollut haitaksi. Ranskaa osaan noista heikoimmin, koska harjoittelumahdollisuuksia on niin vähän. Olen iloinen, että pärjään periaatteessa ruotsillakin ihan ok.
Ei teidän suomenruotsalaisten kannata alkaa esittämään, että tietäisitte jotakin asiasta kun käy heti ilmi että puhutte paskaa. Ruotsi ei auta suomenkielistä saksan opiskelussa, vaan sekoittaa sitä. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuva toki oppii helpommin saksaa, mutta suomenkieliselle siitä on lähinnä haittaa. Vai miksei muissa maissa opeteta ensin ruotsia, että voi sitten oppia saksaa? Ehkä siksi, että kun lukee sen ruotsiin kulutetun ajan saksaa, niin sitä saksaa oppii sillä tavalla kaikkein parhaiten.
Ja on tutkittu, että monelle opiskelijalle se kaksikin kieltä on maksimi. Kolmeen pystyy vielä suht. hyvä määrä JOS ei ota fysiikkaa, kemiaa, pitkää matemaatiikka. Jos nuo aineet kuuluvat opintoihin, niin kertakaikkiaan lukujärjestykssestä ei enää löydy tilaa monelle kielelle. PAKKORuotsi vie AINA jonkin toisen hyödyllisemmän aineen tai kielen paikan. Korostin sanaa pakko, koska joillekin ruotsi voi olla se tärkein kieli, mutta silloinpa se ei enää olisikaan pakkoa, koska sen saisi itse valita.
Että itsellesi voisi olla PAKKOsuomen opiskelu ihan hyväksi.
Ehkä pakkoruotsi pitäisi korvata logiikalla, niin sinäkin ehkä ymmärtäisit edes tällaisen yksinkertaisen asian. Se, että pakkoruotsin tilalle saisi valita itselleen sopivan kielen lisää sitä kielitaitoa.
Jos sinulla on kaksi omenaa, ja otat toisen pois ja korvaat sen päärynällä, sinulla on edelleen vain kaksi hedelmää. Molemmat maistuvat hyviltä.
Helpottiko ymmärtämistä?
Rautalangasta: nyt jokainen suomalainen osaa suomea, englantia ja huonoa ruotsia.
Uusi skenaario: 30 % osaa suomea, englantia ja ruotsia, 25 % osaa suomean, englantia ja saksaa, 20 % osaa suomea, englantia ja ranskaa, 15 % osaa suomea, englantia ja venäjää, 5 % osaa suomea, englantia ja espanjaa, 3 % osaa suomea, englantia ja kiinaa, 1 % osaa suomea, englantia ja arabiaa, 1 % osaa suomea, englantia ja jotakin muuta.
Onko ensimmäisessä tapauksessa kansakunnan kielitaito yhtä monipuolista kuin jälimmäisessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miksi niin monien mielestä ruotsin opiskelu on jotenkin kielitaitoa kaventavaa.
Luin lapsena koulussa englantia, kun muita vaihtoehtoja ei ollut. Seiskalla aloitin ruotsin, ja kasilla saksan. Ruotsista oli paljon apua saksan oppimisessa. Jatkoin molempia lukiossa, missä otin myös ranskan. Kirjoitin kaikki nuo kielet, vaikken pitänyt itseäni erityisesti kieli-ihmisenä, ja pääsin kaikista läpi ihan kunnialla. Saksasta sain parhaan tuloksen, ja vähän yllättäen, koska luulin osaavani englantia paremmin.
Yksikään ei ole ollut toiselta pois, eikä minkään lukeminen ole ollut haitaksi. Ranskaa osaan noista heikoimmin, koska harjoittelumahdollisuuksia on niin vähän. Olen iloinen, että pärjään periaatteessa ruotsillakin ihan ok.
Ei teidän suomenruotsalaisten kannata alkaa esittämään, että tietäisitte jotakin asiasta kun käy heti ilmi että puhutte paskaa. Ruotsi ei auta suomenkielistä saksan opiskelussa, vaan sekoittaa sitä. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuva toki oppii helpommin saksaa, mutta suomenkieliselle siitä on lähinnä haittaa. Vai miksei muissa maissa opeteta ensin ruotsia, että voi sitten oppia saksaa? Ehkä siksi, että kun lukee sen ruotsiin kulutetun ajan saksaa, niin sitä saksaa oppii sillä tavalla kaikkein parhaiten.
Ja on tutkittu, että monelle opiskelijalle se kaksikin kieltä on maksimi. Kolmeen pystyy vielä suht. hyvä määrä JOS ei ota fysiikkaa, kemiaa, pitkää matemaatiikka. Jos nuo aineet kuuluvat opintoihin, niin kertakaikkiaan lukujärjestykssestä ei enää löydy tilaa monelle kielelle. PAKKORuotsi vie AINA jonkin toisen hyödyllisemmän aineen tai kielen paikan. Korostin sanaa pakko, koska joillekin ruotsi voi olla se tärkein kieli, mutta silloinpa se ei enää olisikaan pakkoa, koska sen saisi itse valita.
Että itsellesi voisi olla PAKKOsuomen opiskelu ihan hyväksi.
Kylläpäs loppui argumentit äkkiä. Tosin olen samaa mieltä siitä, että äidinkielen opiskelu olisi ollut ruotsi hyödyllisempää, vaikka ensin mainitusta kirjoitinkin M:n ja jälkimmäisestä E:n.
Onko ensimmäisessä tapauksessa kansakunnan kielitaito yhtä monipuolista kuin jälimmäisessä?
Hei, tuhlaat aikaasi. Pakkoruotsittajilta puuttuu kyky loogiseen ajatteluun. He eivät kykeneä edes yksinkertaiseen prosenttilaskuun: heidän mielestään 5% on yhtä paljon kuin 95%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rautalangasta: nyt jokainen suomalainen osaa suomea, englantia ja huonoa ruotsia.
Minä olen suomalainen, alunperin ummikko-suomenkielinen, ja osaan erinomaisesti ruotsia. Tunnen myös paljon suomalaisia, jotka eivät osaa englantia, vaikka ovat käyneet peruskoulun ja jotkut jopa lukio.
Miksi kuvittelet, että ruotsin opiskelu koulussa johtaisi automaattisesti siihen, että ruotsia osataan huonosti? Jos olet itse laiskotellut ruotsintunnilla, niin syytä itseäsi!
Kylläpäs loppui argumentit äkkiä. Tosin olen samaa mieltä siitä, että äidinkielen opiskelu olisi ollut ruotsi hyödyllisempää, vaikka ensin mainitusta kirjoitinkin M:n ja jälkimmäisestä E:n.
Eilen uutisoitiin, että moni peruskoulun päättävä ei osaa kirjoittaa äidinkieltään. Eli ei olisi lainkaan hassumpi ajatus ottaa pakkoruotsi pois ja lisätä äidinkielen tunteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rautalangasta: nyt jokainen suomalainen osaa suomea, englantia ja huonoa ruotsia.
Minä olen suomalainen, alunperin ummikko-suomenkielinen, ja osaan erinomaisesti ruotsia. Tunnen myös paljon suomalaisia, jotka eivät osaa englantia, vaikka ovat käyneet peruskoulun ja jotkut jopa lukio.
Miksi kuvittelet, että ruotsin opiskelu koulussa johtaisi automaattisesti siihen, että ruotsia osataan huonosti? Jos olet itse laiskotellut ruotsintunnilla, niin syytä itseäsi!
No jospa vaikka lukisit niitä RKP:n masinoimia lukuisia tutkmuksia, joissa kauhistellaan huonoa ruotsin osamista ja vaaditaan pakkoruotsia jo ala-asteelle.
Rautalangasta: nyt jokainen suomalainen osaa suomea, englantia ja huonoa ruotsia.
Minä olen suomalainen, alunperin ummikko-suomenkielinen, ja osaan erinomaisesti ruotsia. Tunnen myös paljon suomalaisia, jotka eivät osaa englantia, vaikka ovat käyneet peruskoulun ja jotkut jopa lukio.
Miksi kuvittelet, että ruotsin opiskelu koulussa johtaisi automaattisesti siihen, että ruotsia osataan huonosti? Jos olet itse laiskotellut ruotsintunnilla, niin syytä itseäsi!
No kuule kun se on ihan tutkitty tosiasia, että suurin osa ei sitä ruotsia pakkoruotsilla opi. T: se E:n ruotsista kirjoittanut
Ruotsin tunneilla ei yleensä edes voi oppia ruotsia niin hyvin mitä tuntien lukumäärä antaisi ymmärtää. Tämä johtuu siitä, että siellä on mukana paljon oppilaita, joiden motivaatio on niin alhainen että he häiritsevät opetusta tai muuten hidastavat sitä. Oppimistehokkuus ja -rytmi nopeutuisi, jos mukana olisivat vain motivoituneet oppilaat.
Vähintään samalla tasolla kuin nyt puhutaan ruotsia. Siis yksilöiden kohdalla.