Lue keskustelun säännöt.
Vauva-arki on TYLSÄÄ!!!!
13.04.2011 |
Voi että vauvan kanssa kotona on tylsää! Vauva vaan nukkuu tai makaa tai huutaa ja minä tapan aikaa tuijottamalla telkkua tai roikkumalla netissä. Siis kyllähän mä kaikkia vauvatansseja ja -hierontoja sen kanssa harrastelen, mut eihän tollanen vauva jaksa kauaa mitään loruiluakaan ja yksipuoleistahan se on munki mielestä, joten kauaa ei jaksa. Kävelylläkään ei monta kertaa päivässä viiti käyä ja ku sukulaiset asuu kauempana ei voida koko ajan kyläilläkään.
En tajua miks aina vaahdotaan että vauvan kanssa on kädet täys hommia jne. kun musta tää tekemisen puute on ahistavaa! Oikein ootan et tää kasvaa sen ikäseks et sen kanssa voi tehä jotain (leikkiä, pelata, lukea, jutella...). Nyt oon ilonen joka kerta ku pääsen vaihtaa vaippaa tai vauvalla on nälkä, ni tule edes jotain tekemistä.
Kommentit (25)
tuppaa olemaan tylsää, jos siihen ei järjestä vähän äksöniä. Sulla on käytännössä päivät aikaa luuhata kavereiden kanssa, hankkia uusia kavereita, käydä kaupungilla, lukea hyviä kirjoja jne. Ihan oma valinta jäädä kotiin katsomaan telkkaria, ja selvästi se nyt ei ole sitä mikä tuottaa sulle iloa, joten kannattaa miettiä mitä muuta voi tehdä. Vauvan myötä viimeistään pitää luopua sellaisesta ajattelumallista, että kaikki tekeminen tulee ulkoapäin, ts. on vaan reaktiota jonkun ihmisen, työn, opiskelujen ym. vaatimuksiin, ja alkaa itse miettiä, mitä haluaa tehdä ja mistä saa tyydytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mut kaverit on päivisin töissä eikä niitä niin paljon ole että jatkuvasti muutenkaa vois niitten kanssa luuhata ja mä en kyllä tiedä että mistä niitä uusia kavereita noin vaan hankitaan... Kotona taas hommat loppuu kesken - ei jatkuvasti jaksa lukea tai tuijottaa telkkua tms.
Mä itse asiassa kaipaan töihin, koska töissä on musta kivaa. Saa kai sitä työstäänki saada tyydytystä? Nyt vaan harmittaa ku tää vauvan kanssa oleminen ei oo läheskään niin tyydyttävää, ku toivoisin. onhan se vauva ihana jbe mut tää sen kanssa oleminen vaan on tylsää!!
ap
leipominen, ruuanlaitto, pyykinpesu yms? Nythän sulla on elämäsi tilaisuus opetella huippukokin ja huippuleipurin taidot!
tykkäänki kovasti. Vauvalla vaan on kuudes aisti sen suhteen, että se saa yleensä raivarin just kun yritän jotain tommosta tehä... Sehän täs just onki, ku tuntuu et ei vauvan kanssa voi tehä ihan mitä vaa mitä huvittaa - kaikki toiminta pitää pystyy lopettaa ku seinään, jos vauva niin päättää. Ja sit ollaanki siinä, et ei oikein viiti alottaa mitään ihmeellistä, ku rasittaa jättää hommat puolitiehen ja sit nää muut hommat käy tylsiks.
Joo, tiedän: valivalivali....mut tää vaan ahdistaa tää tylsyys. Onneks voi nyt alkaa jo iltatoimiin, ni tulee vajaaks tunniks tekemistä.
nuori äiti ja tykkäät lapsestasi-kivaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisi niin helppohoitoinen vauva, että sen kanssa ehtisi tylsistymään.
Ainahan säkin voit toivoa, että saat vielä jonkin erityisvaativan vauvan, niin ei ainakaa tarvi kärsiä tuosta tylsyysogelmasta.
kovinkaan ylivoimaista keksiä itselleen sen verran tekemistä, ettei elämä ole tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ONNEKSI se kestää vaan lyhyen aikaa (vaikka yksittäiset päivät voikin olla pitkiä kuin nälkävuosi). Minua ärsytti suunnaattomasti sanonta "nauti nyt vauva-ajasta, se menee niin äkkiä ohi", teki mieli sanoa että luojan kiitos siitä että menee, yhtään enempää en olisi kestänytkään...
Ainakin meillä vauva keskeytti aina kaikki puuhat, inhosin kun mitään ei saanut kerralla tehtyä loppuun ja olin ennemmin tekemättä (toki hoidin pyykit, siivosin yms. missä keskeytykset ei niin haittaakaan).
kovinkaan ylivoimaista keksiä itselleen sen verran tekemistä, ettei elämä ole tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen kuitenkin vaan kiltisti opettelemaan tekemään kaikenlaista, vaikka se vauva nyt syntyikin. Jos lopettaa kaiken muun elämän, kun vauva syntyy, niin kyllähän kaikesta varmaan alkaa tulla vaikeaa.
mutta itse inhoan sitä että jos alan esim. tehdä vaatetta, niin kaavoja piirtäessä keskeytetään pari kertaa, sitten kun niitä siirretään kankaalle niin pari keskeytystä lisää, ja arvaa montako kertaa keskeytetään kun on ompelemassa... Eli edes mitään yksittäistä VAIHETTA ei saa tehtyä kerralla loppuun kun pitää viihdyttää (jee, toista sama asia 37 899 kertaa), syöttää, nukuttaa (jee), vaihtaa vaippaa (mikä riemu) jne. Luojan kiitos vauva-aika on lyhyt. Kun olin kotona vauvan kanssa, niin lähinnä luin, hengasin netissä ja siivosin (vauvanhoidon ohessa), niissä keskeytykset häiritsivät vähiten.
Suosittelen kuitenkin vaan kiltisti opettelemaan tekemään kaikenlaista, vaikka se vauva nyt syntyikin. Jos lopettaa kaiken muun elämän, kun vauva syntyy, niin kyllähän kaikesta varmaan alkaa tulla vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun "vauva" on nyt 9kk. Voin rehellisesti tunnustaa et oon alkanu nauttimaan kotona olosta vasta viime aikoina.
Alkuaikoina noi vauvat kun ei tee muuta kun syö, nukkuu ja kakkaa.
Joo, on käyty vauvajumpat, muskarit, avoimen päiväkodin vauvaryhmät jne. Joskus kuitenkin pitää ottaa myös vauva huomioon ja antaa lapsen nukkua rauhassa, eikä retuuttaa päivästä toiseen kylillä. Edelleenkin meil mennään lapsen ehdoilla, lapsi nukkuu viel kahdet päiväunet joten ne rajoittavat päivittäisiä menoja jonkin verran. Ja ei, lapsi ei nuku vaunuissa/rattaissa kauppakeskuksen hälinässä...
Enkä tosiaan jaksanu kuunnella sitä ainaista "Sähän voit siivota ja kokata ja tehä vaikka mitä kotihommia" JEE, just sikshän mä oon kotona et mä saan SIIVOTA!!!!
Ku on tylsää niin on tylsää.
Eikö sinulla ole kotitöitä tehtävänä.
Vitsit, että mä nautin vauva-ajasta. Lorvin, katoin leffoja, luin kirjoja, roikuin netissä.
Uraäiti nautti pitkästä lomasta työelämästä. Sillä lomaa se oli vaativaan asiantuntijatehtävään verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä jouduin sen verran paljon valvomaan öisin, että nukuin mieluusti myös itse päikkärit.
Mä kyllä jaksoin ihan vaan katsella ja ihastella, seurustella lapseni kanssa. Imettämiseenkin meni yllättävän paljon aikaa ja energiaa.
Hetkessä eläminen on taito, jota kaikilla ei taida olla.
niin kummalliselta kun itse olisi antanut vaikka mitä että olisi ollut edes hetki tylsää vauva-aikana. Se rankkuus alkoi helpottaa hiukan puolen vuoden jälkeen ja koko ajan menty vain parempaan suuntaan. Tosin tylsää vuoden ja kahdeksan kuukauden jälkeen ei ole vieläkään.
Netistä löytyy vaikka mitä ja kirjastosta löytyy lukemattomia kirjoja. Neulominen saattaisi onnistua vaikka keskeytyksiä tulisikin? Kantorepun tai liinan avulla vauvan kanssa voi tehdä sitten jo paljon muutakin.
imettämiseen meni aikaa n. 10-15 min per kerta.
Päiväunet kestivät mitä tahansa 20 min ja 4 h välillä, niissä ei ollut mitään rytmiä ennen kuin lapsi oli vuoden. Jos yritin saada jotain eirtyistä tehtyä päiväunien aikaan (koska vauvahan on jo 3 pv nukkunut tähän aikaan 2 h) niin voit olla varma että lapsi heräsikin sen 20 min jälkeen. Lapsi myös kaipasi paljon virikkeitä hereillä ollessaan, tai siis kaipasi samaa virikettä tuhansia kertoja toistettuna.
Se niistä hetkistä.
Mä jouduin sen verran paljon valvomaan öisin, että nukuin mieluusti myös itse päikkärit.
Mä kyllä jaksoin ihan vaan katsella ja ihastella, seurustella lapseni kanssa. Imettämiseenkin meni yllättävän paljon aikaa ja energiaa.
Hetkessä eläminen on taito, jota kaikilla ei taida olla.
Alkuaikoina noi vauvat kun ei tee muuta kun syö, nukkuu ja kakkaa.
Mistä tollasia vauvoja saa? Mä olen tänään pitänyt tuota meidän 2-viikkoista sylissä tuntikausia. Nyt illalla on isä pitänyt pari tuntia, kun mun kädet on jo ihan muussia.
Ilman syliä karjuu vaan täysillä. Sylissä sentään vain kitisee, kunhan aikuinen jaksaa käännellä vauvaa koko ajan eri asentoihin.
Että ei ne ihan vaan nuku, syö ja kakkaa.
Alkuaikoina noi vauvat kun ei tee muuta kun syö, nukkuu ja kakkaa.
Mistä tollasia vauvoja saa? Mä olen tänään pitänyt tuota meidän 2-viikkoista sylissä tuntikausia. Nyt illalla on isä pitänyt pari tuntia, kun mun kädet on jo ihan muussia.Ilman syliä karjuu vaan täysillä. Sylissä sentään vain kitisee, kunhan aikuinen jaksaa käännellä vauvaa koko ajan eri asentoihin.
Että ei ne ihan vaan nuku, syö ja kakkaa.
Mä oon ton ainaki ihan itte tehny!
Tiedän kyllä, ettei kaikki vauvat vaan syö, nuku ja kakkaa. Mutta tuskin sä valitat et sulla on tylsää kun vauvanhoitoa kädet täynnä. Siitä tylsyydestä tais olla tässä ketjussa kyse...
Vanha ketju, mutta pakko vastata..
Äidin mieliala on tärkein, jos tuppaa masentumaan tai ahdistumaan/tylsistymään, niin ei sitä aloiteta mitää uutta juttua.
Ymmärrän hyvin tämän äidin tuntemuksia, vaikka ensimmäinen oli koliikkivauva ekat 4 kk ja toinen valvotti 6 kk - 2 vuoden ikään asti - mulla tuli tylsää kotona välillä.
Aloin itse ensin väkisin keksimään itselleni juttuja ja kun sain niistä onnistumiseniloa, niin sitten aloinkin tekemään enemmän kaikkea mm. Luin kirjoja, joita oltiin kehuttu, askartelin, opin virkkaamaan ja neulomaan, lauloin, tanssin. Liikunta tuotti eniten iloa, aloitin myös juoksemisen pitkän tauon jälkeen :)
Minäkin kävin muskareissa ja kerhoissa valvovienkin lasten kanssa, ei se tyydyttänyt kaikkea.
Lapsien kanssa olen aina nauttinut hetkestä, kyse on ehkä siitä, että en jaksa itse kuin muutaman kertaan kuussa näin kotona ollessa olla "kädet levällään", muuten tykkään että on joku projekti kotona ollessanne mitä päivisin suorittaa omassa rauhassa.
Tsemppiä kaikille :)
mut odotappa kun se vauva kasvaa hieman ja oppii liikkumaan. ei ne nuku enää silloin niin paljon. tylsää on silloinkin mutta enemmän hommaa.