terveydenhoitajan kuulustelu

Kysytään vanhemmilta jolloin pedofiili myöntää kaiken?

Ja jos insestiä epäillään, niin ihan asiallista ei ole lähteä sitä lapsen kautta purkamaan.

ja se ammattilainen EI siis ole mikään kouluterkka, joka traumatisoi lasta entisestään ja todennäköisesti vaan sotkee kaikki todisteet sotkemalla lapsen mieltä väärillä ja johdalltelevilla kysymyksillä tai tutkimuksillla, joita lapsi ei ymmärrä. Tässä tarkoitetaan ammattilaista, joka on ERIKOISTUNUT lasten seksuaalisuuteen ja siihen liittyvään normaaliin ja traumapsykologiaan.

Luuletteko ihan oikeesti että ns. oikean ongelmaperheen lapsi avautuu jollekin th:lle tai ylipäätään kell etahasa aikuiselle?!

Mutta kun (toivottavasti) sama th kysyy samoja asioita seuraavana vuonna tai muuten tavatessa, voi hän jonakin päivänä olla valmis kertomaan.

Olen itse työskennellyt lastensuojelunuorten kanssa vuosia. Meillä on tietty kysymys-patteristo jota heitä haastateltaessa käytetään. En koskaan odota kuulevani esim. seksuaalisesta väkivallasta ensitapaamisella, mutta silti kysyn siitä. Ja kysyn seuraavillakin kerroilla, vaikka sitä en epäilisi. Saattaa tulla viides tai viidestoista kerta joka on se ratkaiseva ja nuori avaa suunsa. Pienemmillä lapsilla menetelmä toimii myös vaikka ongelmat toki usein erilaisia.

Toivottavasti jokainen vanhempi opettaa, että kouluth on luotettava aikuinen, jolle VOI puhua aroistakin asioista. Oikeasti voi tulla tilanne jolloin lapsen on helpompi puhua ulkopuolisen aikuisen kanssa, vaikka välit vanhempiinkin olisi hyvät.

t. terveydenhoitaja

niin ei todellakaan ole oikeutta kysellä. Terveystarkastuksista pitää ilmoittaa vanhemmille etukäteen. Kumma juttu muuten nämä salailun epäilijät. Kannattaa kasvattaa sitä lastaan niin, ettei ihan jokaiselle aikuiselle kerro omia yksityisasioitaan. Lisäksi on vanhemman vastuulla turvata ja huolehtia lapsen yksityisyydestä. Ihmetyttää tuollaiset vastuuttomat 'onko teillä jotain salattavaa' -tyypit.

Aika outo asenne. Mitä ihmeen asioita siellä koulussa voitaisiin kysellä, joita lapsi ei voisi avoimesti kertoa..en ymmärrä. Minusta on hyvä asia, kun kysellään..usein lapsen helpompi kertoa ulkopuoliselle, jos joku painaa. Niinikään perheen tulehtuneet suhteet tai jotkut sisäiset suuret salaisuudet eivät pitäisi olla lapsen taakkana ja hyvä jos ne koulussa huomataan. Jos koulussa ei olla kiinnostuneita lapsesta niin kuka tartuu niihin epäkohtiin, jotka saattavat muhia jonkun lapsen sisällä esim perheessä väkivalta..insestiä jne. nämä kaikki jäisi huomaamatta, jos kousussa ei saa olla kiinnostunut lapsen henkiläkohtaisesta elämästä. Ei ne perheenjäsenet tule kertomaan, jos jotain vialla. On kyllä kumma kun aina puhutaan, että koulu ei ota vastuusta lapsista ja siellä voi kasvaa potentiaalisia kouluampujia ihan rauhassa ja sitten kun lapsilta kysellään kotiasioita niin täällä ollaan niin vastaan että..MIKÄ SE SITTEN HYVÄ ON HALOO. Mun lapselta voi kyllä avoimesti kysellä ei ole mitään salattavaa.

Piti vielä sanoa, että KOULN TERKKARI EI KUKA TAHANSA IHMINEN VAAN AMMATTIIHMINEN, jONKA TYÖHÖN TÄMÄ KUULUU. Ei siis tarkoita, että kenelle tahansa aikuiselle kertoo asioita.

se kun nyt ei alaikäisen kanssa mene niin, että kuka tahansa ammatti-ihminen saa tämän kanssa keskustella kahdestaan noin vain. Lapsi ei ole koulun omaisuutta, joten kotiin on mentävä tietoa. Ja jos insestiä epäillään, niin ihan asiallista ei ole lähteä sitä lapsen kautta purkamaan.

Kiellän lasta aina puhumasta mitään enempiä. Meillä ei ole mitään ongelmia ellei mun työttömyyttäni sellaiseksi lasketa ja vaikka se perheessä hankaluuksia aiheuttaakin niin terkkari tuskin mulle kuitenkaan työpaikkaa saa hommattua.



Olin lapsen kanssa terkkarin juttusilla viime vuonna ja pakko sanoa, että poliisikuulustelun kaltainen fiilis siitä jäi. En todellakaan mene mielelläni enää. Neuvolassakin oli paljon mukavampi käydä aikoinaan.

Aika outo asenne. Mitä ihmeen asioita siellä koulussa voitaisiin kysellä, joita lapsi ei voisi avoimesti kertoa..en ymmärrä. Minusta on hyvä asia, kun kysellään..usein lapsen helpompi kertoa ulkopuoliselle, jos joku painaa. Niinikään perheen tulehtuneet suhteet tai jotkut sisäiset suuret salaisuudet eivät pitäisi olla lapsen taakkana ja hyvä jos ne koulussa huomataan. Jos koulussa ei olla kiinnostuneita lapsesta niin kuka tartuu niihin epäkohtiin, jotka saattavat muhia jonkun lapsen sisällä esim perheessä väkivalta..insestiä jne. nämä kaikki jäisi huomaamatta, jos kousussa ei saa olla kiinnostunut lapsen henkiläkohtaisesta elämästä. Ei ne perheenjäsenet tule kertomaan, jos jotain vialla. On kyllä kumma kun aina puhutaan, että koulu ei ota vastuusta lapsista ja siellä voi kasvaa potentiaalisia kouluampujia ihan rauhassa ja sitten kun lapsilta kysellään kotiasioita niin täällä ollaan niin vastaan että..MIKÄ SE SITTEN HYVÄ ON HALOO. Mun lapselta voi kyllä avoimesti kysellä ei ole mitään salattavaa.

Kyseessä on terve asenne. Kukaan muu ei puolusta lapsesi oikeuksia yhtä hyvin kuin lapsen oma vanhempi. Itse pidän alaikäisen lapsen oikeuksien loukkaamisena ja epäammattimaisena käytöksenä sitä, jos th on päättänyt keskustella lapsen kanssa kysymättä asiaa minulta tai lapsen isältä. Ei ole kyse mistään avoimuudesta tai ettei voisi kertoa mitään, vaan siitä, että asiat hoidetaan laillisesti ja lapsen oikeuksia kunnioittaen. AP:n tapauksessa th ei ole kunnioittanut lapsen oikeuksia. Itse tekisin th:n toiminnasta valituksen.

Ja vaikka kyseessä on ammattihenkilö, niin se ei muuta asiaa miksikään. Ammattihenkilötkin voivat käyttäytyä asiattomasti tai syyllistyä jopa pedofiliaan. Pidän hyvin, hyvin erikoisena ja huolestuttavana, jos terveydenhuollon ammattilainen haluaa keskustella alaikäisen lapsen kanssa ilman, että asiasta kysytään vanhemmilta.

mutta kyllä se riski on suurempi kotona tai tuttavissa, kuin koulussa...

Kukaan muu ei puolusta lapsesi oikeuksia yhtä hyvin kuin lapsen oma vanhempi.

Ja vaikka kyseessä on ammattihenkilö, niin se ei muuta asiaa miksikään. Ammattihenkilötkin voivat käyttäytyä asiattomasti tai syyllistyä jopa pedofiliaan. Pidän hyvin, hyvin erikoisena ja huolestuttavana, jos terveydenhuollon ammattilainen haluaa keskustella alaikäisen lapsen kanssa ilman, että asiasta kysytään vanhemmilta.

Olisiko ap:n tapauksessa tiedote terveystarkastuksesta jäänyt reppuun tms eikä mennyt vanhemmille asti?! Noita nimittäin kyllä kouluista tiedotetaan kotiin, ei ne mitään salaisia kuulusteluja ole.

Luuletteko ihan oikeesti että ns. oikean ongelmaperheen lapsi avautuu jollekin th:lle tai ylipäätään kell etahasa aikuiselle?!

Mutta kun (toivottavasti) sama th kysyy samoja asioita seuraavana vuonna tai muuten tavatessa, voi hän jonakin päivänä olla valmis kertomaan. Olen itse työskennellyt lastensuojelunuorten kanssa vuosia. Meillä on tietty kysymys-patteristo jota heitä haastateltaessa käytetään. En koskaan odota kuulevani esim. seksuaalisesta väkivallasta

ensitapaamisella, mutta silti kysyn siitä. Ja kysyn seuraavillakin kerroilla, vaikka sitä en epäilisi. Saattaa tulla viides tai viidestoista kerta joka on se ratkaiseva ja nuori avaa suunsa. Pienemmillä lapsilla menetelmä toimii myös vaikka ongelmat toki usein erilaisia. Toivottavasti jokainen vanhempi opettaa, että kouluth on luotettava aikuinen, jolle VOI puhua aroistakin asioista. Oikeasti voi tulla tilanne jolloin lapsen on helpompi puhua ulkopuolisen aikuisen kanssa, vaikka välit vanhempiinkin olisi hyvät. t. terveydenhoitaja

Ole aivan samaa mieltä kun sinä th. Kaikille lapsille on samat rutiinikysymykset ja joskus jos onni käy myötä löydetään lapsi, joka ei voi hyvin. Mitä hemmetin ihmeellistä näissä kysymyksissä on..kyllähän terkkarillakin on maalijärkeä tajuta millloin lapsi puhuu lapsen juttuja ja milloin ihan oikeasti on syytä tsekata tilanne. Kyllä se niin on, että sellaisille vanhemmille nämä terkkarin kyselyt on vaikeita, joilla esim. omsta lapsuudesta on periytynyt meidän asioista ei puhuta kulissit pystyssä muille laki.eli menkääppä vähän itseenne. Tämmösiä tyyppejä löytyy mulla ihan veljen vaimosta ja on aika karmeeta kun mistään negatiivisesta ei saa koskaan puhua.tosi tylsää käydä kylässä kun aina vaan on niiin auvoista vaikka tiedän, että ei ole.

mutta kyllä se riski on suurempi kotona tai tuttavissa, kuin koulussa...

Olisiko ap:n tapauksessa tiedote terveystarkastuksesta jäänyt reppuun tms eikä mennyt vanhemmille asti?! Noita nimittäin kyllä kouluista tiedotetaan kotiin, ei ne mitään salaisia kuulusteluja ole.

luona, ei oikeuta terveydenhuollon ammattihenkilöä jututtamaan lasta ilman huoltajien lupaa. Toki on voinut käydä niin, että tiedote ei ole päätynyt kotiin asti, sen myönnän.

Jos lapsi unohtaa antaa lapun vanhemmilleen, niin silloinhan tieto ei kulje.

Lapset voivat ihan itse myös hakeutua terveydenhoitajan luo juttelemaan, silloinkaan kotiin ei mene viestiä ennen juttelua.

Kouluterveydenhuoltoon osallistuminen ei ole pakollista. Kuten ei neuvolakaan.

Kouluterveydenhuollossa pyritään seuraamaan lapsen kasvua ja kehitystä ja seulontatarkastuksilla esim. havaitsemaan ongelmia ryhdissä, kuulossa jne. Kouluterveydenhuollossa kysellään esim. lapsen kouluviihtyvyydestä, kiusaamisesta, perusasioista kuten nukkumisesta, syömisestä, liikkumisesta ym. jotka voivat vaikuttaa lapsen terveyteen. Kouluterveydenhuollossa huomioidaan myös koulun ilmapiiriä, turvallisuutta, viihtyvyyttä, pidetään teemapäiviä/osallistutaan vanhempainiltoihin tai terveyskasvatusta.

Jokainen vanhempi voi päättää lapsensa puolesta, jos "kyttäys" inhottaa, sen voi tietysti kieltää, jos kokee sen olevan lapsen parhaaksi.

Luuletteko ihan oikeesti että ns. oikean ongelmaperheen lapsi avautuu jollekin th:lle tai ylipäätään kell etahasa aikuiselle?!

Mutta kun (toivottavasti) sama th kysyy samoja asioita seuraavana vuonna tai muuten tavatessa, voi hän jonakin päivänä olla valmis kertomaan. Olen itse työskennellyt lastensuojelunuorten kanssa vuosia. Meillä on tietty kysymys-patteristo jota heitä haastateltaessa käytetään. En koskaan odota kuulevani esim. seksuaalisesta väkivallasta ensitapaamisella, mutta silti kysyn siitä. Ja kysyn seuraavillakin kerroilla, vaikka sitä en epäilisi. Saattaa tulla viides tai viidestoista kerta joka on se ratkaiseva ja nuori avaa suunsa. Pienemmillä lapsilla menetelmä toimii myös vaikka ongelmat toki usein erilaisia. Toivottavasti jokainen vanhempi opettaa, että kouluth on luotettava aikuinen, jolle VOI puhua aroistakin asioista. Oikeasti voi tulla tilanne jolloin lapsen on helpompi puhua ulkopuolisen aikuisen kanssa, vaikka välit vanhempiinkin olisi hyvät. t. terveydenhoitaja

Meidän lasten kouluterkkari on ainakin sellainen tyyppi, että en usko että lapsilleni tulisi mieleenkään kertoa hänelle yhtään mitään, vaikka kerrottavaa olisikin. Esikoiseni suhtautui alusta asti ko. terkkariin varauksella ja minä yritin sinnikkäästi kannustaa positiiviseen suhtautumiseen. Sitten jouduin itse ko. henkilön "käsittelyyn" rutiini-papakokeessa (liekö ollut neuvolaterkkarin tuuraajana) ja käsitykseni muodostui kyllä sellaiseksi, että en ikiniä, koskaan mene hänen "käsiteltäväkseen"! Kammottava, suorastaan ilkeä ihminen. Jos ähn on lapsille yhtään sellainen (ja lasteni kertoman mukaan on), ei varmasti kukaan mene vapaaehtoisesti hänen vastaanotolleen.

ennen murrosikää, vaikka lisivatkin olleet laskeutuneet aiemmin. Tosin th ei kiveksiä yleensä tarkastele vaan lääkäri. Kouluth:n tarkastuksista ilmoitetaan yleensä, kun koulu alkaa ekaluokalla. Eli yleensä ekalla on tarkastus, johon kutsutaan huoltaja mukaan. Jos huoltaja ei tule, tarkastetaan lapsi ilman huoltajaa. Jossain lapussa, mikä koulusta jaetaan ekalla, on yleensä sanottu, että tarkastus kuuluu jokaiselle lukuvuodelle. niistä ei välttämättä ilmoiteta etukäteen, vaan lappu tulee lapsen mukana, kun tarkastus tehty.

kun tokaluokkalaisella oli ollut joku pirun kivestarkistus, ne kun on todettu laskeutuneeksi aikaa sitten??????????? Lappu tuli kotiin että iloinen ja puhelias poitsu (ja oli kertonut terkalle ettei syö aamupalaa :D :D ) jne mutta mua kans ihmetytti ettei tullut ilmoa tarkastuksesta, toisaalta tästä oli nyt se hyöty, että tulee keskusteltua ettei tarvii riisuutua kenenkään käskystä...

Onko kouluterveydenhoitajalla oikeus "kuulustella" halunsa mukaan kahdensanvuotiasta koululaista ilmoittamatta tästä mitään vanhemmille? Koululainen oli aika tuohtunut loppumattomasta kysymysvirrasta ja niin olen suoraan sanottuna minäkin.

ja sinun olisi varmaan vanhempana parempi tukea lasta vastailemaan omaan elämäänsä liittyviin kysymyksiin. Näin lapsi selviää hieman paremmin vastaisuudessa, eikä mene sokkiin, kun häneltä jotain tiedustellaan.

niin ei todellakaan ole oikeutta kysellä. Terveystarkastuksista pitää ilmoittaa vanhemmille etukäteen.

Kumma juttu muuten nämä salailun epäilijät. Kannattaa kasvattaa sitä lastaan niin, ettei ihan jokaiselle aikuiselle kerro omia yksityisasioitaan. Lisäksi on vanhemman vastuulla turvata ja huolehtia lapsen yksityisyydestä. Ihmetyttää tuollaiset vastuuttomat 'onko teillä jotain salattavaa' -tyypit.

Eli olen opettanut lapselle, että KENENEKÄÄN oudon aikuisen autoon ei saa mennä. En ole alkanut erittelemään, että saat mennä jos aikuinen sanoo olevansa Reetta-tädin serkun lapsenlapsi tai Isän työkaverin siskon mies. Lapselle liian suuri vastuu jos hänen täytyy jäädä pohtimaan, että onko tämä turvallinen aikuinen vai ei.



Sama asia on myös siinä, että kenelle kerrot asioita kyseltäessä. Eka-ja tokaluokkalainen on sen ikäinen, että tässä ei ole mitään erityisasikuisia, kenelle lapsi saa kertoa. Lapsen ei tarvitse miettiä, että onko tämä aikuinen nyt äidin mielestä luotettava vai ei. Asia on selkeä kun tuossa iässä sanoo, että kenellekään oudolle aikuiselle.



Tuon ikäisellä pitää olla vanhempi matkassa tai sitten vanhemman lupa mennä yksin.

terveystarkastuksista ilmoitetaan jo kun lapsi aloittaa koulun!!

Vierailija - 13.04.11 12:07 (ID 12475325)

niin ei todellakaan ole oikeutta kysellä. Terveystarkastuksista pitää ilmoittaa vanhemmille etukäteen. Kumma juttu muuten nämä salailun epäilijät. Kannattaa kasvattaa sitä lastaan niin, ettei ihan jokaiselle aikuiselle kerro omia yksityisasioitaan. Lisäksi on vanhemman vastuulla turvata ja huolehtia lapsen yksityisyydestä. Ihmetyttää tuollaiset vastuuttomat 'onko teillä jotain salattavaa' -tyypit.

Aika outo asenne. Mitä ihmeen asioita siellä koulussa voitaisiin kysellä, joita lapsi ei voisi avoimesti kertoa..en ymmärrä. Minusta on hyvä asia, kun kysellään..usein lapsen helpompi kertoa ulkopuoliselle, jos joku painaa. Niinikään perheen tulehtuneet suhteet tai jotkut sisäiset suuret salaisuudet eivät pitäisi olla lapsen taakkana ja hyvä jos ne koulussa huomataan. Jos koulussa ei olla kiinnostuneita lapsesta niin kuka tartuu niihin epäkohtiin, jotka saattavat muhia jonkun lapsen sisällä esim perheessä väkivalta..insestiä jne. nämä kaikki jäisi huomaamatta, jos kousussa ei saa olla kiinnostunut lapsen henkiläkohtaisesta elämästä. Ei ne perheenjäsenet tule kertomaan, jos jotain vialla. On kyllä kumma kun aina puhutaan, että koulu ei ota vastuusta lapsista ja siellä voi kasvaa potentiaalisia kouluampujia ihan rauhassa ja sitten kun lapsilta kysellään kotiasioita niin täällä ollaan niin vastaan että..MIKÄ SE SITTEN HYVÄ ON HALOO. Mun lapselta voi kyllä avoimesti kysellä ei ole mitään salattavaa.

Piti vielä sanoa, että KOULN TERKKARI EI KUKA TAHANSA IHMINEN VAAN AMMATTIIHMINEN, jONKA TYÖHÖN TÄMÄ KUULUU. Ei siis tarkoita, että kenelle tahansa aikuiselle kertoo asioita.

se kun nyt ei alaikäisen kanssa mene niin, että kuka tahansa ammatti-ihminen saa tämän kanssa keskustella kahdestaan noin vain. Lapsi ei ole koulun omaisuutta, joten kotiin on mentävä tietoa. Ja jos insestiä epäillään, niin ihan asiallista ei ole lähteä sitä lapsen kautta purkamaan.

Kyllä niistä on mentävä tieto kotiin eikä yhtäkään lasta saa kuulustella ilman, että vanhemmat asiasta tietävät. Ei ole ammatillista käytöstä urkkia vanhemmilta salaa asioita. Lapsi joutuu hyvin hankalaan välikäteen, kun terkkari uudestaan ja uudestaan kysyy, että onko teillä kotona kaikki hyvin. Lopulta lapsi hoksaa, että kyselyt ei lopu ennen kuin hän keksii jotain kamalaa kotoa. Terkkari ottaa tämän lapsen jutun vakavissaan, vaikka lapsen ainoa tavoite on ollut päästä pois ikävästä tilanteesta.

Olen se vanhempi, jolta terkkari tuli kysymään, että ihanko oikeasti isoäiti kuoli meidän kylpyhuoneeseemme ollessaan lapsenvahtina. Lapsi oli hätäpäissään keksinyt hyvän tavan päästä eroon uteluista.

jos kuka tahansa aikuinen sanoo, että isä tai äiti on antanut hänelle luvan mihin tahansa, niin ei tarvitse uskoa.

koska lapseni ei vielä ole kouluikäinen, kenties tulevaisuudessa sitten olenkin :).



Ei siinä siis todellakaan mitään jos vanhempi tulee mukaan sovitusti. Jotenkin vain kokemukseni on se, että jos vanhempi on oikein tyrkyttämässä itseään mukaan (enkä väitä että sinä olisit) niin nuoren voi olla aika kiusallista sanoa ei. Hyvätkään välit eivät mielestäni tarkoita sitä, ettei olisi oikeutta tietynlaiseen yksityisyyteen myös.



Työskentelen itse myös viranomaisena, joka tapaa lapsia työssään säännöllisesti enkä koskaan tee tätä ilmoittamatta lapsen vanhemmille asiasta. Työssäni kuitenkin on ihan pakollista tavata lapsia myös ilman vanhempia, tietenkin tilanne aina yksilöllisesti huomioiden. Itse en kyllä saisi hernettä nenääni jos koulun terveydenhoitaja tapaisi lastani kysymättä minulta lupaa asiaan. Eivät lapset ole koulun omaisuutta mutteivat myöskään vanhempien omaisuutta.

Aika erikoista. Meillä kouluterveydenhoitaja mielellään tutustuu myös vanhempiin ja samalla näkee sitä kautta lapsen perhetaustaa. Näin on ainakin itse sanonut, että toivoo jommankumman tulevan matkaan.

En tiennytkään, että on sellaisia terveydenhoitajia, jotka haluaa kuulustella lasta ihan kahdestaan ja vikoo sitä jos lapsi haluaa äitinsä matkaan. Olisiko silloin kyse th.n epäammatillisuudesta ja omasta epävarmuudesta omiin ammatillisiin taitoihin kun ei kestä aikuista seuraamassa tutkimusta.

koska lapseni ei vielä ole kouluikäinen, kenties tulevaisuudessa sitten olenkin :).

Ei siinä siis todellakaan mitään jos vanhempi tulee mukaan sovitusti. Jotenkin vain kokemukseni on se, että jos vanhempi on oikein tyrkyttämässä itseään mukaan (enkä väitä että sinä olisit) niin nuoren voi olla aika kiusallista sanoa ei. Hyvätkään välit eivät mielestäni tarkoita sitä, ettei olisi oikeutta tietynlaiseen yksityisyyteen myös.

Työskentelen itse myös viranomaisena, joka tapaa lapsia työssään säännöllisesti enkä koskaan tee tätä ilmoittamatta lapsen vanhemmille asiasta. Työssäni kuitenkin on ihan pakollista tavata lapsia myös ilman vanhempia, tietenkin tilanne aina yksilöllisesti huomioiden. Itse en kyllä saisi hernettä nenääni jos koulun terveydenhoitaja tapaisi lastani kysymättä minulta lupaa asiaan. Eivät lapset ole koulun omaisuutta mutteivat myöskään vanhempien omaisuutta.

koska lapseni ei vielä ole kouluikäinen, kenties tulevaisuudessa sitten olenkin :). Ei siinä siis todellakaan mitään jos vanhempi tulee mukaan sovitusti. Jotenkin vain kokemukseni on se, että jos vanhempi on oikein tyrkyttämässä itseään mukaan (enkä väitä että sinä olisit) niin nuoren voi olla aika kiusallista sanoa ei. Hyvätkään välit eivät mielestäni tarkoita sitä, ettei olisi oikeutta tietynlaiseen yksityisyyteen myös. Työskentelen itse myös viranomaisena, joka tapaa lapsia työssään säännöllisesti enkä koskaan tee tätä ilmoittamatta lapsen vanhemmille asiasta. Työssäni kuitenkin on ihan pakollista tavata lapsia myös ilman vanhempia, tietenkin tilanne aina yksilöllisesti huomioiden. Itse en kyllä saisi hernettä nenääni jos koulun terveydenhoitaja tapaisi lastani kysymättä minulta lupaa asiaan. Eivät lapset ole koulun omaisuutta mutteivat myöskään vanhempien omaisuutta.

Siis nimenomaan niin, että keskustelualoite tulee aikuiselta, ei lapselta. En keksi ainuttakaan. Poliisi soittaa vanhemmille, jos lapsi tehnyt pahojaan eli tieto tulee välittömästi. Lastensuojelun asiakkaista vanhemmille kerrotaan prosessin kulku jne.

Työssäsi voi olla pakollista tavata lapsia ilman vanhempia, mutta tuskin vanhemmilta salaa.

Ei kai terveydenhoitajan ole tarkoitus "kuulustella", mutta kai ihan normaaliin terveystarkastukseen kuuluu kysymyksiä tavanomaisiin asioihin liittyen.



Mitkä kysymykset olivat niin vaikeita, että lapsi koki ne niin ahdistaviksi?



Jospa sinä ihan itse ottaisit yhteyttä siihen terveydenhoitajaan, niin voisitte keskustella ihan aikuisten kesken asiallisesti. Voi olla, että hän ei jostakin syystä ole oikein tottunut toimimaan lasten kanssa, siksi "kuulustelu".