Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Voiko ansiotyön lisäksi olla yliopistolla tutkijana? Tehdä lisuria tai opettaa?

Vierailija
11.04.2011 |

Kiitos vastauksista

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
11.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

yliopisto kun odottaa tutkijan tekevän 24/7 tutkimustyötä eikä käyvän välillä tienaamassa rahaa. Ja ne opettajat on tohtoreita tai tohtorikoulutuksessa paria poikkeusta lukuunottamatta, joten ei onnistu maisterilta.

Vierailija
2/10 |
11.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

voit tehdä lisuria ansiotyösi ohella, mutta silloin sulle ei tietenkään makseta lisurin tekemisestä palkkaa eikä apurahaa. Ethän tee sitä päätoimisesti. Etenemisenkin laita voi olla niin ja näin, mut se riippuu sun oikeasta työnantajastasi. Toistaiseksi mikään asetus ei estä tätä, eikä toivottavasti tulekaan estämään.



Jos tee ansiotyösi ohella tuntiopetusta ylipoistolla, olet ns tuntiopettaja, jolle maksetaan tunti kerrallaan sivutoimisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
11.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kenen puoleen pitäisi asiassa kääntyä. Olen siis lapseton 27v. maisteri. Lahjakas ja halukas olisin jatko-opiskelemaan, mutta olen alan töissä valtiolle. Sen lisäksi olisi tosi paljon kiinnostusta tutkia... Mutta mietin vain, et onko mahdollista yliopiston leivissä vai pitääkö vain alkaa vääntämään lisuria omiin nimiin vapaa-ajalla...? Kiitti! ap

Vierailija
4/10 |
11.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ensin miettiä ihan itseksesi, mitä voisit ryhtyä tutkimaan, millaisia aineistoja sulle kenties työssäsi on kertynyt, mikä olis tieteellisesti ja sun tutkimuslaitoksellesi relevanttia.



Sit kun sulla on vastauksia tähän (ehkä jopa paperilla), puhut sekä valitsemasi yliopistonlaitoksen (sellaisen, jossa valmistuu ihmisiä suurinpiirtein samalla tutkinnolla kuin sinä) ja nykyisen työnantajasi kanssa ja kyselet heidän mielipidetäään asiaan.



Jos ja kun molemmilta tulee vihreää valoa, ryhdyt ensin laatimaan tutkimussuunnitelmaa ja sitten tutkimaan. Rahoitus tulee harvoin yliopistolta - jatko-opinto-oikeuden saa vielä nykyään jokseenkin kaikki järkevän tutkimussuunnitelman esittävät ihmiset, mutta rahoituksen saaminen yliopistolta tai apurahajärjestelmästä on sitten vaikeampaa ja riippuu huomattavasti professorin suosiosta. Siksi oman työn ohella tekeminen voi olla viisasta, mutta se edellyttää, että myös työnantajasi kokee tutkimuksesi hyödylliseksi.



Ja opinto-oikeushan anotaan aina tohtorintutkintoon. Lisurin jälkeen voi jättää sit kesken, jos enempää ei vaan tunnu syntyvän.

Vierailija
5/10 |
11.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jonka haluaisit ohjaajaksesi. Hän osaa neuvoa eteenpäin.



Vierailija
6/10 |
11.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei missään nimessä kannata tehdä väitöskirjaa! Tai voithan kokeilla, mutta kyllä se tutkiminen ihan työstä käy.



Kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä laitoksen professoriin/lukemalla yliopiston jatkotutkintovaatimuksista netissä. (Jatko-opintoihinhan nykyään kuuluu myös muita opintoja kuin pelkkää kirjoittamista.)



t. apurahatutkija

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
11.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kenen puoleen pitäisi asiassa kääntyä. Olen siis lapseton 27v. maisteri. Lahjakas ja halukas olisin jatko-opiskelemaan, mutta olen alan töissä valtiolle. Sen lisäksi olisi tosi paljon kiinnostusta tutkia... Mutta mietin vain, et onko mahdollista yliopiston leivissä vai pitääkö vain alkaa vääntämään lisuria omiin nimiin vapaa-ajalla...? Kiitti! ap


tutkijana. Siis tehtävä on tuottaa artikkeleita, joista aikoinaan kootaan väitöskirja (eli en ole väitöskirjatutkija). Eikö sun työpaikalla onnistu?

Vierailija
8/10 |
11.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

yliopisto kun odottaa tutkijan tekevän 24/7 tutkimustyötä eikä käyvän välillä tienaamassa rahaa. Ja ne opettajat on tohtoreita tai tohtorikoulutuksessa paria poikkeusta lukuunottamatta, joten ei onnistu maisterilta.


maisterit (siis tutkija-nimikkeellä tai assistentti nimikkeellä) Eli tehtävät ovat: tutkimus ja opetus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
11.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensiksikin: jos olet kiinnostavassa työssä valtiolle, jossa etenemismahdollisuuksia, en haikailisi yliopistolle.



Toiseksi: sun pitää hakea jatko-opiskelijaksi ja sitä kautta voit tehdä lisuria/väikkäriä. Yleensä haetaan tutkimussuunnitelmalla. Itse et voi kotona päättää, että teet väikkärin.



Voit tehdä väikkärin vapaa-ajallasi ilman rahoitusta, mutta siinä ei mun mielestä ole mitään järkeä, ellei ura edellytä sitä.



Jos ja kun sinut hyväksytään jatko-opiskelijaksi, rahoitusmahdollisuuksia itsesi elättämiseen on pääasiassa kolme: tutkijakoulupaikka, paikka Suomen Akatemian (en tiedä alaasi, ehkä myös EU-rahaa tai Tekes-rahaa) rahoittamassa tutkimusprojektissa tai yksityisten säätiöiden apurahat. Mitään näistä ei saa, jos on palkkatöissä. Virkavapaata on siis pääsäntöisesti otettava. Eri asia on, jos nyt sattuu olemaan jossain valtion tutkimuslaitoksessa tutkijana, kuten yksi yläpuolella vastannut.



Tutkijakoululaisen/tohtorikoulutettavan palkat ovat 1900-2400 e/kk, apurahat 16000-22000e/vuosi.



Jos saisit tutkijakoulupaikan, siihen kuuluu usein opetusvelvollisuus, esim. 5 % työajasta.



Eli väikkärin teko on palkitsevaa, itsenäistä ja kiinnostavaa, mutta työolosuhteet hyvin epävarmat ja palkat pienet.

Vierailija
10/10 |
11.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

yliopisto kun odottaa tutkijan tekevän 24/7 tutkimustyötä eikä käyvän välillä tienaamassa rahaa. Ja ne opettajat on tohtoreita tai tohtorikoulutuksessa paria poikkeusta lukuunottamatta, joten ei onnistu maisterilta.

maisterit (siis tutkija-nimikkeellä tai assistentti nimikkeellä) Eli tehtävät ovat: tutkimus ja opetus.