Olen kuullut monia hyviä perusteluita, miksi ruotsia kannattaa opiskella

että mikä v..u siinä ruotsissa nyt muka niin vaikeaa on? Kieli kun kieli, jokainen normaalijärjellä varustettu oppii sen kyllä. Yleensä ne jotka ei opi, ei opi paljon mitään muutakaan ja heidän puolestaan moni muukin aine joutaisi lakkauttaa.

että mikä v..u siinä ruotsissa nyt muka niin vaikeaa on? Kieli kun kieli, jokainen normaalijärjellä varustettu oppii sen kyllä. Yleensä ne jotka ei opi, ei opi paljon mitään muutakaan ja heidän puolestaan moni muukin aine joutaisi lakkauttaa.

Pakkoruotsin vastustus on suurinta korkeasti koulutettujen keskuudessa. Eli he varmasti oppivat sen ruotsin, mutta kyse on ennemmin siitä, että halutaan omille lapsille mahdollisuus monipuolisempiin kieliopintoihin ilman velvoitetta opiskella kolmea vierasta kieltä.

Oikeastaan kaikki poliitikkojen pakkoruotsia puolustavat kommentit, jotka olen kuullut, ovat todellisuudessa perusteluja ruotsin opiskelulle. Mutta ei sen pakollisuudelle.

Oikeastaan kaikki poliitikkojen pakkoruotsia puolustavat kommentit, jotka olen kuullut, ovat todellisuudessa perusteluja ruotsin opiskelulle. Mutta ei sen pakollisuudelle.

Toisin sanoen, mistä tahansa asiasta, olkoon se vaikka verkkokalastus tai pitsinnypläys, voidaan wallin- ja stubbmaisesti sanoa, että kukaan ei ole koskaan valittanut, että osaa verkkokalastaa tai että ei pitsinnypläyksestä mitään haittaa ole.

Tämä vertaus ehkä kertoo, miten ontolla pohjalla nämä pakkoruotsin perustelut ovat. Jos joku aine on pakollinen, ja vieläpä pakollisempi kuin mikään muu aine (mikään muu aine ei ole pakollinen peruskoulusta yliopistoon saakka alasta riippumatta), niin perustelun täytyy olla jotain muuta kuin "no ei siitä mitään haittaakaan ole".

Siis että pakkoruotsin vastustus olisi suurinta korkeasti koulutettujen keskuudessa. Älä tule tänne tuollaisia "totuuksia" selittämään, ellet tiedä asioista. Ne on nimenomaan duunarit, joita ruotsi jostain syystä pelottaa ja joilla ei ole lukupää riittänyt kieliin. Tosiaan, ei yleensä sitten riitä juuri muuhunkaan, mutta kun ei ihan voi kaikkia aineita karsia lukujärjestyksestä vain siksi, että pysyttäisiin jokaisen oppilaan mukavuusalueella. Katsokaas kun mukavuusalueella ei minkäänlaista oppimista tapahdu.

Siis että pakkoruotsin vastustus olisi suurinta korkeasti koulutettujen keskuudessa. Älä tule tänne tuollaisia "totuuksia" selittämään, ellet tiedä asioista. Ne on nimenomaan duunarit, joita ruotsi jostain syystä pelottaa ja joilla ei ole lukupää riittänyt kieliin. Tosiaan, ei yleensä sitten riitä juuri muuhunkaan, mutta kun ei ihan voi kaikkia aineita karsia lukujärjestyksestä vain siksi, että pysyttäisiin jokaisen oppilaan mukavuusalueella. Katsokaas kun mukavuusalueella ei minkäänlaista oppimista tapahdu.

Tuo on kyllä ihan tutkittu juttu, että korkeimmin koulutetut suhtautuvat pakkoruotsiin kaikkein kriittisimmin.

Jopa pääministeri Kiviniemi totesi muutama päivä sitten, että kolmen kielen opiskelu on useimmille liian raskasta ja tämän vuoksi pitäisi sallia valintoja myös vain kahta kieltä lukeville. Ei kyse ole mistään "mukavuusalueesta" vaan ihan arkipäivän todellisuudesta.

Ruotsin kielen taitoni ei riitä tavalliseen kanssakäymiseen ruotsinkielisten kanssa, mutta tuon näytelmän seuraamisessa siitä kyllä oli hyötyä.



Siis jotakin hyötyä ainakin minulle on ollut kouluruotsista ja yliopiston pakollisesta ruotsin kielen kurssista.



Mutta vakavasti puhuen, ruotsi nyt ikävä kyllä on maamme toinen virallinen kieli. Ruotsia äidinkielenään puhuvilla on oikeus täällä saada palvelua omalla äidinkielellään.



Omasta mielestäni kylläkin englantia oli paljon helpompi oppia kuin ruotsia. Jostakin syystä myös ruotsin kielen koulukirjat näyttävät paljon tylsemmiltä kuin englannin oppikirjat. Jos ruotsinkieliset tosissaan haluavat parantaa kielensä asemaa suomessa, heidän tulisi osata houkutella lapsia ja nuoria sen pariin. Voisivat aloittaa noista pakollisista oppikirjoista.

Itse olen aikanani pitänyt ruotsin opiskelusta. Opiskelun kouluaikoina myös englantia ranskaa ja saksaa mutta ruotsi (jos englantia ei lasketa) jäi ehdottomasti vahvimmaksi.



Nyt toivoisin kovasti, että se vahvin kieli (edelleen englantia ei lasketa) olisi ranska tai vaikka edes se saksa. Kummallakaan en kykene mitään keskustelemaan enkä ymmärrä, jos joku minulle niitä puhuu. Lukemaan pystyn helppoja tekstejä ranskaksi, saksasta en ole varma.



En siis ihan täysin kannata tätä pakkoruotsia, vaikka itselleni se on ollut helppoa (todistuksessa 10, kirjoitin L:n) ja vaikka korkeakouluopinnot takana onkin.



Toisaalta on hassua kieltäytyä jostakin, jos ei tiedä, mitä se sisältää. Ruotsia tarvitaan tietyissä ammateissa (asiakaspalvelu, virkamiehet) ja tietyillä alueilla (rannikkoalueet), joten eikö sitä ruotsia voisi opiskella esim. yläasteella sen kaksi/kolme vuotta, mutta muilla asteilla se olisi vapaaehtoista. Ruotsin sijaan voisi esim. Lapissa valita saamen ja Itä-Suomessa venäjän.



Näin kaikkien suomalaisten kaksi vahvinta kieltä olisi jokin muu kuin ruotsi, mutta kaikilla on kuitenkin ne perusteet ruotsista, jos joskus olisi pakko oppia sitä esim. ammatin takia. Ehdottomasti kannatan, että jo ala-asteelta alkaisi englannin lisäksi joko saksa tai ranska (EU-kieliä) ja joillakin alueilla tietysti voisi harkita muitakin kieliä. Eikö tästä voisi tehdä kuntakohtainen?

Mutta vakavasti puhuen, ruotsi nyt ikävä kyllä on maamme toinen virallinen kieli. Ruotsia äidinkielenään puhuvilla on oikeus täällä saada palvelua omalla äidinkielellään.

Hyvin on RKP:n propaganda mennyt perille!

Ruotsinkielisillä ei ole mitään yleistä oikeutta saada palveluja ruotsiksi, velvoite koskee vain valtion ja kaksikielisten kuntien viranomaisia ja silloinkin viranomaista instituutiona eikä yksilönä.

Eli viranomaisen pitää järjestää tarvittaessa ruotsinkielinen palvelu, mutta jokaisen virkamiehen ei tarvitse osata palvella ruotsiksi.

Tätä palvelua varten ei tarvitse jokaisen opiskella ruotsia. Tarvittaessa voidaan käyttää myös tulkkausta.

joten eikö sitä ruotsia voisi opiskella esim. yläasteella sen kaksi/kolme vuotta, mutta muilla asteilla se olisi vapaaehtoista.

Ei tuossa ole mitään järkeä, koska 2-3 vuoden opinnoilla ei todellisuudessa tee yhtään mitään.

Oikea ratkaisu on korvata määrä laadulla. Eli ssa oppilaista ei opiskelisi ruotsia lainkaan ja osa opiskelisi sitä enemmän kuin nyt. Täälläkin monet niin innoissaan puhuvat pakkoruotsin puolesta, joten kyllä moni varmasti pakottaa lapsensa sinne ruotsin tunneille jatkossakin!

Ne, jotka eivät opiskelisi ruotsia, opiskelisivat jotain muuta kieltä sen tilalla.

kukaan tuosta "pakkoruotsista" melskaa samalla tavalla kuin muualla maassa. Täällä on suomen- ja ruotsinkieliset eläneet rinnan niin kauan, että molemmat kommunikoivat molemmilla kielillä osattiin niitä sitten tai ei. :=)



Esimerkiks meillä on lapset kasvaneet ihan luonnostaan kahteen kieleen, kun toinen naapuriperhe on ruotsinkielinen ja lapsilla on harrastuksissa molempikielisiä lapsia. Itse olisin halunnut oppia ruotsin kunnolla heti, kun muutin Vaasaan vuosia sitten mutta kaikki ruotsinkieliset halusivat puhua kanssani suomea jotta voisivat kehittää puhetaitojaan suomeksi.



Nykyisin mua kiinnostaa kovasti se, missä ihmeen vaiheessa ruotsin kielestä tulee se "pahapaha"? Siis kun se arkielämässä ei täällä ole kenellekään mikään ongelma tai kynnyskysymys, mutta valtakunnanpolitiikassa se onkin muuttunut elämän ja kuoleman jutuksi, jossa on kauheat vastakkainasettelut? Omassa kaksikielisessä tuttavapiirissäni moni ihmettelee tätä samaa ja on sitä mieltä, että mm. RKP:n poliitikkojen linjaukset eivät vastaa lainkaan ruotsinkielisten suomalaisten yleistä mielipidettä.

kukaan tuosta "pakkoruotsista" melskaa samalla tavalla kuin muualla maassa. Täällä on suomen- ja ruotsinkieliset eläneet rinnan niin kauan, että molemmat kommunikoivat molemmilla kielillä osattiin niitä sitten tai ei. :=)

Esimerkiks meillä on lapset kasvaneet ihan luonnostaan kahteen kieleen, kun toinen naapuriperhe on ruotsinkielinen ja lapsilla on harrastuksissa molempikielisiä lapsia. Itse olisin halunnut oppia ruotsin kunnolla heti, kun muutin Vaasaan vuosia sitten mutta kaikki ruotsinkieliset halusivat puhua kanssani suomea jotta voisivat kehittää puhetaitojaan suomeksi.

Nykyisin mua kiinnostaa kovasti se, missä ihmeen vaiheessa ruotsin kielestä tulee se "pahapaha"? Siis kun se arkielämässä ei täällä ole kenellekään mikään ongelma tai kynnyskysymys, mutta valtakunnanpolitiikassa se onkin muuttunut elämän ja kuoleman jutuksi, jossa on kauheat vastakkainasettelut? Omassa kaksikielisessä tuttavapiirissäni moni ihmettelee tätä samaa ja on sitä mieltä, että mm. RKP:n poliitikkojen linjaukset eivät vastaa lainkaan ruotsinkielisten suomalaisten yleistä mielipidettä.

No juurihan sinä tuossa kerroit itse vastauksen. Eli pitäisi tajuta Suomen alueelliset erot. Siellä teillä se kaksikielisyys toimii ja kaikki varmaan lukisivat ruotsia vapaaehtoisestikin ja oppivatkin sitä, koska ympäristö tukee sen oppimista (eli kieltä voi oikeasti käyttää koulun ulkopuolellakin).

Mutta miksi ihmeessä esim. itäsuomalainen pitäisi pakottaa samaan, vaikka ruotsin kieli on siellä täysin tarpeeton ja merkityksetön kieli, jota ei kuule eikä voi käyttää ruotsin tuntien ulkopuolella.

että eivät halua oppia mitään muutakaan uutta. Pohjanmaan rannikolta on vuosisatoja menty muualle, ihan ulkomaillekin, ja aito avoimuus uudelle on syntynyt luonnostaan, kun taas Itä-Suomessa on pelätty vuosisadat ryssää ja koitettu vetää rajat kiinni. Vahingossakaan mistään ei saa mitään ulkopuolista tulla Suomeen.

että eivät halua oppia mitään muutakaan uutta. Pohjanmaan rannikolta on vuosisatoja menty muualle, ihan ulkomaillekin, ja aito avoimuus uudelle on syntynyt luonnostaan, kun taas Itä-Suomessa on pelätty vuosisadat ryssää ja koitettu vetää rajat kiinni. Vahingossakaan mistään ei saa mitään ulkopuolista tulla Suomeen.

Itä-Suomen kunnat juuri jättivät yhteisen anomuksen opetusministerille venäjän opiskelun sallimisesta. Eli siellä HALUTAAN opiskella kieliä, mutta nykyinen kieli (ruotsi) on väärä kieli heidän tarpeisiinsa.

että eivät halua oppia mitään muutakaan uutta. Pohjanmaan rannikolta on vuosisatoja menty muualle, ihan ulkomaillekin, ja aito avoimuus uudelle on syntynyt luonnostaan, kun taas Itä-Suomessa on pelätty vuosisadat ryssää ja koitettu vetää rajat kiinni. Vahingossakaan mistään ei saa mitään ulkopuolista tulla Suomeen.

Itä-Suomen kunnat juuri jättivät yhteisen anomuksen opetusministerille venäjän opiskelun sallimisesta. Eli siellä HALUTAAN opiskella kieliä, mutta nykyinen kieli (ruotsi) on väärä kieli heidän tarpeisiinsa.

kun niille valkenee, että venäjä on sata kertaa vaikeampi kieli kuin ruotsi, siitä halutaan taas eroon

että eivät halua oppia mitään muutakaan uutta. Pohjanmaan rannikolta on vuosisatoja menty muualle, ihan ulkomaillekin, ja aito avoimuus uudelle on syntynyt luonnostaan, kun taas Itä-Suomessa on pelätty vuosisadat ryssää ja koitettu vetää rajat kiinni. Vahingossakaan mistään ei saa mitään ulkopuolista tulla Suomeen.

Itä-Suomen kunnat juuri jättivät yhteisen anomuksen opetusministerille venäjän opiskelun sallimisesta. Eli siellä HALUTAAN opiskella kieliä, mutta nykyinen kieli (ruotsi) on väärä kieli heidän tarpeisiinsa.

kun niille valkenee, että venäjä on sata kertaa vaikeampi kieli kuin ruotsi, siitä halutaan taas eroon

Siltikään kenenkään ei ole pakko opiskella 4 kieltä koulussa, ei edes kahta.

Ruotsin kielen taitoni ei riitä tavalliseen kanssakäymiseen ruotsinkielisten kanssa, mutta tuon näytelmän seuraamisessa siitä kyllä oli hyötyä.

Siis jotakin hyötyä ainakin minulle on ollut kouluruotsista ja yliopiston pakollisesta ruotsin kielen kurssista.

Mutta vakavasti puhuen, ruotsi nyt ikävä kyllä on maamme toinen virallinen kieli. Ruotsia äidinkielenään puhuvilla on oikeus täällä saada palvelua omalla äidinkielellään.

Omasta mielestäni kylläkin englantia oli paljon helpompi oppia kuin ruotsia. Jostakin syystä myös ruotsin kielen koulukirjat näyttävät paljon tylsemmiltä kuin englannin oppikirjat. Jos ruotsinkieliset tosissaan haluavat parantaa kielensä asemaa suomessa, heidän tulisi osata houkutella lapsia ja nuoria sen pariin. Voisivat aloittaa noista pakollisista oppikirjoista.

Nuorten käsityksiä Ruotsista ja ruotsalaisuudesta -tutkimus (Suutarinen, Sakari & Brunell, Viking, 2000) mainitsee: "Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuoret ovat tässä pehmeämmällä linjalla edelliseen väittämään nähden. Heistä 56 % vastustaa ajatusta, mutta 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti. Huomionarvoinen havainto on, että tutkimuksen tiedollisessa kokeessa hyvin menestyneet suomenkieliset oppilaat suhtautuvat ruotsinkielen asemaan Suomessa osin muita kriittisemmin. Parhaimmat yhteiskunnalliset tiedot omaavat nuoret ovat kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen. Kun suomenkielisille nuorille esitettiin väite, että ruotsin kielen asema tulisi turvata nykyistä paremmin Suomessa, niin 72 % vastusti ajatusta, kun heikoimman neljäsosan nuorista ajatusta vastusti vain 49 %".

http://www.jyu.fi/ktl/civicsIII/SaSuKolm.htm

Siis että pakkoruotsin vastustus olisi suurinta korkeasti koulutettujen keskuudessa. Älä tule tänne tuollaisia "totuuksia" selittämään, ellet tiedä asioista. Ne on nimenomaan duunarit, joita ruotsi jostain syystä pelottaa ja joilla ei ole lukupää riittänyt kieliin. Tosiaan, ei yleensä sitten riitä juuri muuhunkaan, mutta kun ei ihan voi kaikkia aineita karsia lukujärjestyksestä vain siksi, että pysyttäisiin jokaisen oppilaan mukavuusalueella. Katsokaas kun mukavuusalueella ei minkäänlaista oppimista tapahdu.

kun niille valkenee, että venäjä on sata kertaa vaikeampi kieli kuin ruotsi, siitä halutaan taas eroon

Tarkoitus olikin antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuus valita ruotsin ja venäjän välillä. Eli ketään ei pakotettaisi venäjän opiskeluun.

Venäjä ei välttämättä ole sen vaikeampi, koska motivaatio opiskeluun olisi suurempi (esim. kesätyöpaikkan voi saada Itä-Suomesta venäjän taidon ansiosta, mutta ruotsin taidost ei ole kesätyön haussa mitään hyötyä).

Sekä ruotsi että venäjä ovat eri kieliryhmistä kuin suomen kieli, joten niiden oppiminen on suomenkieliselle ihan yhtä vaikeaa.

Kielen oppimisen helppouteen vaikuttaa myös se, että minkä verran omassa arkielämässä kuulet kyseistä kieltä. Itä-Suomessa ihan tavallisella kauppareissulla kuulee venäjää puhuttavan, joillakin paikkakunnilla sitä jopa näkee katukylteissä. Radiosta kuuluu venäjänkieliset kanavat, monella on sukulaisissakin jo venäjänkielisiä ihmisiä.

että eivät halua oppia mitään muutakaan uutta. Pohjanmaan rannikolta on vuosisatoja menty muualle, ihan ulkomaillekin, ja aito avoimuus uudelle on syntynyt luonnostaan, kun taas Itä-Suomessa on pelätty vuosisadat ryssää ja koitettu vetää rajat kiinni. Vahingossakaan mistään ei saa mitään ulkopuolista tulla Suomeen.

Itä-Suomen kunnat juuri jättivät yhteisen anomuksen opetusministerille venäjän opiskelun sallimisesta. Eli siellä HALUTAAN opiskella kieliä, mutta nykyinen kieli (ruotsi) on väärä kieli heidän tarpeisiinsa.

kun niille valkenee, että venäjä on sata kertaa vaikeampi kieli kuin ruotsi, siitä halutaan taas eroon

kieli suomalaiselle. Ja tämä siksi, että käsitteellisesti lähes jokainen sana kääntyy suomesta ruotsiksi ja ruotsista suomeksi suoraan (pitkä yhteinen historia, lait ja asetukset kirjotiettu aina yhtä aikaa molemmilla kielillä, joten käsitteet ovat muodostuneet vastaamaan toisiaan).



Osaan ruotsia paremmin luultavasti englantia ja saksaa, mutta silti ruotsiksi kirjoittaminen on kaikkein helpointa juuri siksi, että suomenkielisenä minulla on tarkka tuntuma ruotsin sanoihin ja käsitteisiin. Toki poikkeuksia on, mutta verrattuna neljään muuhun kieleen, joita osaan, ruotsi todella on helpointa.



Kielioppikin on helppoa verrattuna saksaan tai venäjään. Ruotsin kirjoitusasu helppoa verrattuna ranskaan ja venäjään (jossa on vielä eri kijraimet kuin meillä!). Englanti on niin täynnä poikkeuksia ja sanoja, joita käytetään eri tavoin kuin suomessa, että sen todella hyvä osaaminen vaatii aivan jatkuvaa työstöä ja silti olen usein epävarma, vastaako valtisemani sana sitä, mitä oikeasti tarkoitan.



Sitä paitsi ruotsin osaaminen tukee ja antaa pohjaa kieliin, joita yleensä tarjotaan suomalaisille sen tilalle.