Epäonnistunut äitinä. En saa lastani syömään :(
Nyt pääsi oikeasti itku ruokapöydässä. 2,5 v lapsi ei syö ollenkaan. On jo viikon niskoitellut ruokailun kanssa ja mulla meinaa loppua kärsivällisyys. Parina päivänä on maistanut ruasta vaan 2 lusikallista ja sitten on alkanut temppuilemaan. :( Nyt maistoi lounaasta vaan yhden haukun ja sanoi ettei ole nälkä. Aamupalaksi sain syötettyä hälle puoli purkkia viiliä. Paremmin se meni kuin puuro, mutta kuitenkin tosi vähän.
Olen kokeillut uhkailua ja lahjontaa, mutta mikään ei tehoa.
Auttaisko jos jättäisin lounaan kokonaan pois, että söis sitten päivällisellä? Auttakaa. Olen tosi huolissani.
Kommentit (7)
joku 4 tuntia vaikka. menette ulos tai jotain, keksit tekemistä, ettei se sitten ala vaatia ruokaa. Älä anna mitään välipaloja tai maistiaisia ennen ateriaa. Nomraalipainoinen lapsi ei kuole nälkään hetkessä ja syö sitten, kun on kunnolla nälkäinen. Voihan tosin olla, että lapsella on vaikka kurkku kipeä tai hammas tulossa. Ajan kanssa ruokailu alkaa sujua :)
Kaikki hampaat on suussa ja tervekkin on muuten, että en sitten tiiä miksi temppuilee nuin. Ehkä hoksaa että saa minut hermostumaan kun ei syö ja tekee tahalteen?
Sitten tuntuu että olen tosi kylmä ja raaka äiti kun toinen valittaa nälkää pari tuntia ennen päivällistä enkä antaiskaan mitään naposteltavaa. Mutta kait se on pakko tehdä näin.
ap
terveysongelmaa, jonka vuoksi lapsi on pakko saada syömään?
Jos ei, lopeta stressaaminen, kyllä terve lapsi jossain vaiheessa alkaa syömään. Sen sijaan, jos stressaat, lapsi voi alkaa temppuilemaan syömisen kanssa reaktiona siihen ja pian olette pahassa kierteessä.
Niin kauan kuin lapsi voi ok, anna ruokaa normaalisti ja lapsi syö mitä syö. Ehkä lapsi on tulossa kipeäksi, hammas tulossa, kurkku kipeä tms, eikä ruoka siksi maistu. Tai sitten niskoittelee juuri siksi, että uhkailet ja lahjot.
Älä kiinnitä lapsen syömiseen mitään huomiota, juttele ihan muita mukavia juttuja, lueskele vaikka lehteä lapsen syödessä tai tiskaa. Ja kun lapsi haluaa lopettaa ruokailun, nosta pois pöydästä ja sillä hyvä. Kyllä se siitä jossain vaiheessa.
mitä enemmän ahdistut, sen huonommaksi ruokailutilanne menee.
Oma lapseni on aina ollut tosi huono syömään ja se vaan on ominaisuus jota et voi tahdollasi muuttaa.
Tarjoat säännöillisesti ruokaa, et liitä tilanteeseen mitään uhkavaatimuksia tai painostusta ja jos ei huoli niin sitten korjaat pois.
et halua pitää lasta nälässä, tihennä vähän ruokarytmiä, ja anna välipalatkin sellaista ruokaa, joka on riittävän ravitsevaa. Ei silloin ole väliä saako lapsi ravintoaineensa lounaan, välipalan vai päivällisen nimellä.
Toki tiheällä ruokarytmillä saa helposti lapsen, joka syö pieniä annoksia mutta usein, mutta en tiedä onko silläkään niin väliä. Meillä on allergisen lapsen kanssa aina syöty 2-3 tunnin välein, enkä ole itse osannut pitää sitä ongelmana.
Ei ole terveysongelmia. Tuntuu vaan niin käsittämättömältä että vaikka liikkuu ja leikkii koko päivän niin sitten ei ruoka kuitenkaan maistu.
Tuntuu että koko ajan on jotain ongelmaa. Nyt kun päästiin uniongelmista (heräsi monta kertaa yössä itkemään ja huutamaan) niin tulikin syömisongelma heti perään.
Tosiaan voisi olla huomionkipeyttäkin, kun ruokapöydässä minun kuitenkin on keskityttävä syöttämään pikkuveljeä, joka on vuoden ikäinen ja ruokahalu on kuin aikuisella miehellä. Mietin että pitäsikö minun alkaa syöttämään nuo eri aikaan?
Voi kuulemma enteillä kasvupyrähdystä. Nälkä kyllä tuli sitten taas kuvioihin. Tosin luulen että ainakin kuukauden kuotus eli pyhällä hengellä viimevuonna.