Seksin vähyys - miehen näkökulma no.2
Tilanne on sellainen, että perheen pienimmän vuoksi seksi on ollut monta vuotta kortilla. Nyt pikkumies on omassa sängyssä, mutta seksi on edelleen kortilla. Mutta vaimo pelkää, että pienokainen herää kesken kaiken ja hän ei siksi pääse fiiliksen.
Nyt yhdyntätahtina on kerran kuukaudessa. Huhtikuun yhdyntä on luvattiin aluksi maanantaille, mutta nyt on sen verran kiire, että se siirrettin perjantaille. Saan olla tälläkin kertaa varmastikin päällä ja kun en laukea nopeammin, saan loppuajan takaa. Vaimo on tiukempi sieltä.
Vaimoni on lestadiolaiskodista kotoisin, tiukkapiponen ja alastomuutensa suojelija, ei mikään seksiolento. Rouvan alapää on synnyksien jälkeen väljentynyt, niin vartalokin mutta hän on ihan vieläkin kivannäköinen. Pidän hänen vartalostaan ja rinnoista tosi paljon. Hänen miehen miellyttämistaidot, käsi- ja suuseksi, hyväily yms. ovat tosi surkeat. Kokeilunhalua ei ole.
Itse tykkäisin seksistä ihan viikottain, jos parikin kertaa viikossa. Ei siitä tule mitään.
Onneksi on käsi jonka tyydyttää iltaisin kun vaimo katsoo telkkarista Dr.Philliä.
Kommentit (41)
Naisena voin sanoa että jos mies löisi 'luukut kiinni' ja kieltäytyisi harrastamasta seksiä kuin kerran kuussa jonain ennalta sovittuna päivänä, tiettyyn kellonaikaan niin pudottaisin ukon kuin kuuman kiven tai ainakin hakisin seksiä muualta.
Miten te miehet kestätte tuollaista kun vielä useassa kirjoituksessa ei mainita että nainen tekisi mitään asian hyväksi että alkaisi kiinnostamaan enemmän?
N35
Monet, kuten minä kestää tuon lasten takia. Aikaisempia suhteita olen pistänyt poikki suht löyhin perustein tähän nähden, koska muksuja ei silloin ollut.
Tässähän tämä menee muita mahdollisuuksia katsellessa, voi olla ettei kauhean huono omatunto tule, jos hiukan lipsahtaa aidan väärälle puolelle.
Meillähän ei ole mitään tiettyä päivää, ehkä se voisi auttaa pahimpaan hätään? Toisaalta asia vituttaa minua niin paljon, ettei minua enää kauheasti kiinnostakkaan touhuilla vaimon kanssa.
Itselläsi ei taida olla pieniä lapsia?
Rakastatko häntä? Osoitatko enää tunteita mitenkään? Vaikutat aika kylmältä mieheltä.
No niin, sitten pitäisi vielä rakastaa. Ole itse miehenä aluksi vuoden verran pussit täynnä ja tule sitten viisastelemaan rakkaudesta! Tunteet tässä kylmenee itse kullakin, enkä ole tuo alkuperäinen kirjoittaja!
Ottakaa naiset edes kerran viikossa vaikka suihin ja näyttäkää iloiselta, ei ole vaikeaa. Pääsisitte itsekkin paljon helpommalla!
Miten te miehet kestätte tuollaista kun vielä useassa kirjoituksessa ei mainita että nainen tekisi mitään asian hyväksi että alkaisi kiinnostamaan enemmän? N35
Mahdollisia vaihtoehtoja:
- runkkaus
- väsyttämällä wonkaus kunnes nainen antaa säälistä (mut makaa kuin lahna)
- vieras vakipano
- satunnaiset panot
- maksulliset naiset
- selibaatti
Vastaan omalta osalta.
runkkaus ok, tosin niveltuppitulehdushan siitä seuraa.. (nimimerkki tenniskyynerpää!)
- mikään ei ole nöyryyttävämpää kuin vonkaus ja voihan olla että pihtaus on juuri vallankäyttöä joten tällöin wonkaushan on juuri toiselle se onnistumisen merkki.
- vakipanot yms on tietty yksi vaihtoehto, nutta mulla ainakin joku pistää siinä vastaan..tosin...asialla olen monesti leikitellyt (käyn paljon työmatkoilla jonne olisi helppo vastaava järkätä).
- satunnaiset+maksulliset ei vain innosta siihen liittyy kaikenlaisia riskejä
- selibaatista koituu ennemmin tai myöhemmin tahmaisia yöpukuja ja lakanoita ..olen joskus tuotakin kokeillut ja se myös johti siihen että kävin unissani vaimoa hieromaan yms ja sain keskellä yötä aikaan kohtuullisen tunneryöpyn vaimon puolelta.
En sitten kuitenkaan näe että seksi olisi kaikki kaikessa parisuhteessa enkä halua erota.
Meillä vaimon haluttomuuden syynä on "en vain jaksa ja seksi ei huvita".
Kuinka monta viikkoa etuajassa te oikein sovitte että juuri huhtikuussa maanantaina on seksiä? Outoa...Meillä ei koskaan sovita mitään, ihan spontaanisti jörnäistään silloin kun sille päälle satutaan. Paitsi tietysti nyt kun yritetään saada toista lasta aluille, niin joka toinen päivä.
Yhden miehen otoksella on voi todeta, että noin se jossakin vaiheessa menee. On annettu ymmärtää tai suorastaan luvattu, että kiintiöseksipäivä on vaikka lauantaina. Sitten mies on onnellinen ja kuosissa tuon "lupauksen" voimalla viikon/pari ja odotuksia koko päivän illalle. Voi sitä nöyryytyksen tunnetta, kun vaimoke ilmoittaa, ettei nyt tänään huvitakaan kun tuli edellisenä iltana valvottua ja on väsynyt ja ei ole muutenkaan fiiliksiä, kun pikku NikoJessica kiukutteli juuri ennen nukkumaan menoa.
P.S tuolle sitaatti-ihmiselle totean, että itselläni viimeinen muistikuva molempia tyydyttävästä seksielämästä on ajasta, kun vaimo ilmoitti, että toista yritetään. Voi sitä spontaanin seksin riittävää määrää ja ennenkaikkea laatua. Ei ollut mitään viimeisen päälle kanimeininkiä, mutta oli se vaan ihmeellinen aika elämässä, kun vaimokin oli välillä aloitteellinen ja tuntui nauttivan seksistä. Tai jos itse oli aloitteellinen, niin ei tyrmätty lähtökohtaisesti sovinistisikana vaikkei vaimo olisi juuri silloin ollut halukas. Eli vertauksesi omaan elämääsi ei ole missään suhteessa ap:n tilanteeseen, sori vaan. Ja muista tämä kirjoitus 5 vuoden päästä. Toivottavasti et silloin ihmettele, että minne ne halut katosivat synnytyksen jälkeen 4 vuodeksi.
sp44
Lapset 3 ja 6v.
[i Monet, kuten minä kestää tuon lasten takia. Aikaisempia suhteita olen pistänyt poikki suht löyhin perustein tähän nähden, koska muksuja ei silloin ollut. Tässähän tämä menee muita mahdollisuuksia katsellessa, voi olla ettei kauhean huono omatunto tule, jos hiukan lipsahtaa aidan väärälle puolelle. Meillähän ei ole mitään tiettyä päivää, ehkä se voisi auttaa pahimpaan hätään? Toisaalta asia vituttaa minua niin paljon, ettei minua enää kauheasti kiinnostakkaan touhuilla vaimon kanssa. Itselläsi ei taida olla pieniä lapsia?
[/quote]
N35
Rakastatko häntä? Osoitatko enää tunteita mitenkään? Vaikutat aika kylmältä mieheltä.
No niin, sitten pitäisi vielä rakastaa. Ole itse miehenä aluksi vuoden verran pussit täynnä ja tule sitten viisastelemaan rakkaudesta! Tunteet tässä kylmenee itse kullakin, enkä ole tuo alkuperäinen kirjoittaja!
Ottakaa naiset edes kerran viikossa vaikka suihin ja näyttäkää iloiselta, ei ole vaikeaa. Pääsisitte itsekkin paljon helpommalla!
Säälin vaimoasi.
käynyt mielessä hakeutua vaikka jollekin parisuhdekurssille? Tai pariterapiaan? Mitä hävittävää teillä on? Jos ette kerran ole valmiita eroamaan. Tuntuu kauhean kurjalta ajatukselta, että kaksi ihmistä, jotka jossain elämänsä vaiheessa rakastivat toisiaan maailman eniten (kun sanoivat "tahdon") tuntuvat nyt lähinnä halveksivan toisiaan ja elävän yhdessä olosuhteiden pakosta/lasten takia.
Jos pohja kerran on jo saavutettu, parisuhdekurssille/terapiaan osallistumalla voitte vain voittaa! (Tai sitten tulee nollapeli, mutta olispahan sekin kortti sitten katsottu...) Onhan siinä puolisossa jotain hyvää oltava, kun siihen kerran on rakastunut ja naimisiin mennyt!
Itsekin painotan keskustelua suorastaan niin paljon että sopii vaikka painostaa puolisoa ja vaatia sitä keskustelua että missä oikeasti mennään. Ihmiset on niin uskomattomia feikkaajia asioiden suhteen että selitellään että ei jaksa seksiä kun on niin väsynyt mutta oikeasti naisen halut vie vaikka kun miehellä on kaljamahaa kertynyt, ei tee mitään kotitöitä, ei hoida muksuja, ei huomioi muuten kuin seksi mielessä jne. jne. Sama toimii toisinpäin, mieheltä halut häviää kun naiselle on kertynyt vatsamakkaroita, toiselle riittää että nalkuttaa kotitöistä, yhdelle naisen pitäisi olla himokas rakastajatar toisinsanoen selitellään aivan muuta mutta netissä kyllä "suut" aukeaa ja oletetaan että toisella on telepaattiset kyvyt.
Kyllä sen verran häpyä pitää naisesta löytyä että sanoo mikä kiihottaa ja tuntuu hyvältä sängyssä. Odotetaan että mies osaa kaiken ja jos ei osaa niin sitten menee halut ja annetaan takaapäin kerran kuussa. Kiinnittäkää miehen huomio vaikka kehumalla miehekästä varustusta ja sitten vaivihkaa ohjaatte sanomalla mitä ja miten sillä pitää tehdä, ei varmasti halut mene tai sano että nyt leikitään semmosta leikkiä että teet jusr niinkuin minä sanon ja sitten minä laukean kunnolla siitä hyvästä että käyttäydyit miehen tavoin.
Mitä tahansa, mielikuvitusta peliin ja leikkikää, ajakaa takaa toisianne, vetäkää pikaset vaikka eteisessä, autossa, rappusissa paikkoja löytyy kymmeniä makuuhuoneen lisäksi, ei makkarissa mitään vikaa ole, kokeilkaa vaikka sängyn reunalla mies seisten, asentojakin on kymmeniä. Ottakaa tavoite että kuukausi ilman 2-3 teidän yleisintä asentoa niin voi löytyä uusia lempiasentoja.
Puutteessa olo on tosi turhauttavaa, stressaavaa ja korvissa vinkuu kun ajatukset rupeaa pikku hiljaa pyörimään vain seksin ympärillä. Kyllä masturboinnista on hetkittäistä apua mutta parisuhteessa se ei vain toimi. Puute tekee ajan myötä katkeraksi ja pihtaaminen muuttuu ajatuksena kostamiseksi mikä syö valtavasti energiaa.
Pitkästi siis: jos keskustelu ei toimi eikä toista saa raahattua parisuhdeterapiaan ja seksi on itselle tärkeä osa-alue niin sitten ero voi olla suuri helpotus. On se pieni ihme jos kaksi aikuista ihmistä ei saa tehtyä asiasta edes kompromissia jos esim. lasten vuoksi uhrautuu. Täytyy myös muistaa että lapset luultavimmin kärsii tuossa tilanteessa joka tapauksessa ja näin antaa erittäin huonon aikuisen mallin jota he sitten noudattavat itsekin aikuisena ja ihmettelevät näitä samoja asioita, ehkä juuri tällä palstalla.
Kyllä löytyy kokemusta useammasta lapsesta ja on koettu samat ongelmat kuin moni tällä palstalla puutteessa olevista valittaa. Onneksi (miehenä) tajusin katsoa peiliin ja en lähtenyt syyttelemään vain toista. Nyt useamman vuoden säätämisen jälkeen on seksielämä jo huomattavasti paremmalla mallilla vaikka edelleen se aktivisempi olen ja toki käsipelillä mennään joka viikko, sen verran tullut haluissa vaimoa vastaan etten sentään oleta että pitäisi joka päivä touhuta vaikka itse haluankin. Meillä se vaihtelee 1-4 krt viikkoon miten vaimo innostuu. Oma into tuntuu monesti vaikuttavan negatiivisesti haluihin joten useinmiten yritän peitellä ja helliä ilman seksi "velvoitetta" jotta intohimo roihahtaisi edes lähipäivinä.
Kyllähän se kirpaisee välillä että itsellä intohimo roihuaa ja toinen on monesti aika semiaktiivinen vaikka on käytössä kaikki keinot, sormet, suu, leikkikaluja jne.
Meillä nämä on keskusteltu ja keskustellaan auki tasaisin ajoin että missä mennään ettei pääse mitään patoutumaan. Kyllähän nainen selkeästi on lasten jälkeen muuttunut halujen kanssa harvempaan suuntaan. Ei valitettavasti tuo 40v ikä ole ollut sitä aktiivisinta vaan 20-25v oli aivan eri villi meno.
Noissa edellisissä viesteissä 29-31 on ajatusta ja sinänsä aika paljon totta, mutta ....
Eihän tuo tilanne tule vuodessa eikä kahdessa. Kun ollaan tuossa murtumispisteessä, niin kyllä siinä sekä mies että vaimo ovat "kommunikoineet".
Miehen kannalta tosiasiallinen toiminta kyllä vie viestin perille. Ei siinä tarvita yhtään sanaa kun nainen osoittaa miehen paikan ja vastenmielisyyden miestä/miehen haluja ja toiveita kohtaan.
Ja kyllä mies viestii tehokkaasti takaisin vaimolle, että ei ole kivaa. Vai väittääkö joku nainen todella, että vaikka viiden vuoden jälkeen tulee kauheana yllätyksenä miehen tyytymättömyys. "Mehän olimme kauhean onnellisia ja miksi mies olisi halunnut seksiä ja parisuhdetta." En tuota usko eikä varmaan moni muukaan.
Keskusteluyhteys on hyvä asia jos se todella toimii. Ainakaan itsellä ei voimat riitä henkevään keskusteluun siipan kanssa esimerkiksi lempiasennoista, jos siippa viestii verbaalisesti ja nonverbaalisesti, ettei älä kuule edes kuvittele, että saisit tänään tai edes tällä viikolla.
Liitot, joissa on toimiva keskusteluyhteys eivät päädy tuohon tilaan, tai sitten tehdään johtopäätökset jo aikaisemmin ja etsitään sitten uusia kumppaneita.
Kuten 29 totesi, niin tuossa ollaan jo niin pohjalla, että pitäisi sitten keskustella vaikka ulkopuolisen kanssa. Niin, ei siinä tilanteessa ole mitään menetettävää.
Luulen, että "parisitoutuneille" tuo tilanne nimenomaan vaatii vakavaa kriisiä. Vähemmän parisitoutuneet ovat joko jo lähteneet liitosta tai tiedostaneet riskit ja pakottaneet itsensä ja puolisonsa toimenpiteisiin jo aikaisemmin.
sp44
Tottahan se on että monille suoraapäätä pariterapiaan meno on oikea tapa. Niissä saa monesti tehtäviä yms. eli pistetään pari tsemppaamaan. Jos tsemppiä ei toiselta löydy niin sittenhän asia onkin tullut aika selväksi kannattaako yrittää sen enempää. Lisäksi opetetaan niitä tärkeitä pointteja miten kommunikoida. Monet puhuvat agressiiisella tavalla puolisolleen kun taas ystäville ja vieraille aivan eri äänenpainolla, tämmöiset kaikki "pikkujutut" vaikuttaa suoraan tai vähintään alitajuntaisesti.
Miehet varautukaa myös siihen että nainen yrittää sivuuttaa noi keskustelut sillä että yritetäänkin päästä pinteestä ja annetaankin sitten sääliseksiä että saadaan mies tyytyväiseksi (lue hiljaiseksi) vähäksi aikaa. Tästäkin kokemusta ja pitemmän päälle vain pahentaa tilannetta ja vähentää naisen haluja entisestään.
enää oikeastaan olekaan ajakohtaista kun kuopuskin on jo 9v. Meillä molemmilla on työmatkoja ja pitkiä työpäiviä joten yhteiset hetket jää väkisinkin viikonlopuiksi. En silti kutsuisi sitä kiintiöseksipäiväksi, vaikka usein minun puoleltani se onkin (aluksi) toisen viihdyttämistä ja tyytyväisenä pitämistä. Ihan vapaaehtoisesti, sillä tyydytetty mies on helposti käsiteltävä:) Yli viikkoa ei meillä selibaattia kuitenkaan kestä.
Toki innostun ja nautin minäkin, mutta oikeastaan kaipaisin jotain muuta! Minulla on ihana mies - mutta - fyysisestä hellyydestä ei tiedä mitään. Hänelle läheisyys ja hyväilyt tarkoittaa sitä että toinen käsi on pikkuhousujeni sisällä ja toinen tisseillä kun minulle tärkeintä on suukottelu, sylittely ja esim hiusten koskettelu. Ne kiihottaa paljon enemmän kuin suora hyökkäys vesirajaan. Onneksi esileikkiä saa sentään riittävästi, sekin tosin ilman sen kummempia hiplailuja mutta upeaa suuseksiä kuitenkin.
Jos välillämme olisi tuota sylittelyä ilman vaatimuksia uskon että halutkin heräisivät ihan toisella tavalla. Toisaalta, suhteesta puuttuu intohimo minun puoleltani joten en tiedä tehoaisiko sekään??
enää oikeastaan olekaan ajakohtaista kun kuopuskin on jo 9v. Meillä molemmilla on työmatkoja ja pitkiä työpäiviä joten yhteiset hetket jää väkisinkin viikonlopuiksi. En silti kutsuisi sitä kiintiöseksipäiväksi, vaikka usein minun puoleltani se onkin (aluksi) toisen viihdyttämistä ja tyytyväisenä pitämistä. Ihan vapaaehtoisesti, sillä tyydytetty mies on helposti käsiteltävä:) Yli viikkoa ei meillä selibaattia kuitenkaan kestä. Toki innostun ja nautin minäkin, mutta oikeastaan kaipaisin jotain muuta! Minulla on ihana mies - mutta - fyysisestä hellyydestä ei tiedä mitään. Hänelle läheisyys ja hyväilyt tarkoittaa sitä että toinen käsi on pikkuhousujeni sisällä ja toinen tisseillä kun minulle tärkeintä on suukottelu, sylittely ja esim hiusten koskettelu. Ne kiihottaa paljon enemmän kuin suora hyökkäys vesirajaan. Onneksi esileikkiä saa sentään riittävästi, sekin tosin ilman sen kummempia hiplailuja mutta upeaa suuseksiä kuitenkin. Jos välillämme olisi tuota sylittelyä ilman vaatimuksia uskon että halutkin heräisivät ihan toisella tavalla. Toisaalta, suhteesta puuttuu intohimo minun puoleltani joten en tiedä tehoaisiko sekään??
enää oikeastaan olekaan ajakohtaista kun kuopuskin on jo 9v. Meillä molemmilla on työmatkoja ja pitkiä työpäiviä joten yhteiset hetket jää väkisinkin viikonlopuiksi. En silti kutsuisi sitä kiintiöseksipäiväksi, vaikka usein minun puoleltani se onkin (aluksi) toisen viihdyttämistä ja tyytyväisenä pitämistä. Ihan vapaaehtoisesti, sillä tyydytetty mies on helposti käsiteltävä:) Yli viikkoa ei meillä selibaattia kuitenkaan kestä. Toki innostun ja nautin minäkin, mutta oikeastaan kaipaisin jotain muuta! Minulla on ihana mies - mutta - fyysisestä hellyydestä ei tiedä mitään. Hänelle läheisyys ja hyväilyt tarkoittaa sitä että toinen käsi on pikkuhousujeni sisällä ja toinen tisseillä kun minulle tärkeintä on suukottelu, sylittely ja esim hiusten koskettelu. Ne kiihottaa paljon enemmän kuin suora hyökkäys vesirajaan. Onneksi esileikkiä saa sentään riittävästi, sekin tosin ilman sen kummempia hiplailuja mutta upeaa suuseksiä kuitenkin. Jos välillämme olisi tuota sylittelyä ilman vaatimuksia uskon että halutkin heräisivät ihan toisella tavalla. Toisaalta, suhteesta puuttuu intohimo minun puoleltani joten en tiedä tehoaisiko sekään??
Kullakin parilla on oma historiansa, mutta eikös tuossa olisi miehen "koulutuksen" paikka. Lasi on jo puolitäynnä, jos haluat ja saat suuseksiä. Oikein opetettuna mies varmasti antaisi lisää "hellyyselementtejä".
Onko mahdollista, että mies vaistoaa intohimon puutteesi; ei ole paras tilannne yrittää hellitellä vaimoa jos vaimosta vaistoaa, että ei voisi vähempää kiinnostaa. Miehelle tilanne voi henkisellä puolella olla, että hän oikeasti tajuaa, että nyt saadaan kiintiöseksiä ja se voi tappaa hellyyselementtejä.
Kiitos kaikille kirjoittaneille. Tuntui hyvältä saada jakaa ajatuksia edes hiljaisesti (kun niistä ei saa ääneen puhua). On todella turhauttavaa ja katkeroittavaa elää suhteessa, johon seksi ei kuulu. Ennen lasta ja odotusaikaa harrastimme seksiä 2-5 krt viikossa. Odotusajasta eteenpäin näin ei tapahdu edes kerran kuussa! Viimeksi taisin saada seksiä maaliskuun puolessa välissä. Kun viime kerran vonkasin minulle vastattiin: "aina kun meillä alkaa mennä paremmin otat esiin tämän seksi-asian.". Sitä ennen kerran erehdyin kysymään josko voisi saada vaikka käsitöitä kun halut ovat kovat - vastaukseksi sain "niin sitten kai..". On varmaan sanomattakin selvää ettei kiinnostanut enää siinä vaiheessa.
En todella tiedä missä vika. Olen yrittänyt olla aktiivinen ja olla olematta aktiivinen etten painostaisi. Kumikaan ei toimi. Juuri hiljattain luin, että mies mittaa onnellisuuttaan jopa 50-60%:sesti seksielämän ja seksin määrän perusteella. Prosenteista en tiedä, mutta kyllä myönnän hedonistina peilaavani onnellisuutta seksin kautta. Meistä kumpikaan ei ole lihava tai laiha - elämä on jättänyt jälkensä, mutta se ei ole ongelma. Katson puolisoani edelleen mielellään alasti ja tunnen samaa kiihkoa ja intohimoa kuin suhteen alussakin!
Saamistani vastauksista johtuen olen päättänyt tuhlata energiani kostamiseen henkisesti: ensi kerralla kun seksi tulisi kysymykseen aion vastata samalla tavalla ja kun hän pyytää minua tekemään jotain itselleen mielekästä (ei välttämättä seksiin liittyvää) niin vastaan yhtälailla kielteisesti "niin sitten kait..". Pihtaaminen on henkistä väkivaltaa ja siitä kärsii suhteissa miehet ja naiset. Ei voi syyttää jompaa kumpaa sukupuolta. Parisuhteen seksiongelmista kirjoittanut lääkäri totesi, että jos suhteessa ei ole seksiä 6kk aikana on seksisuhde irtisanottu ja se antaa syyn hakea seksiä muualta. Vaikka kuin se on henkistä väkivaltaa ja kärsin siitä suuresti (niin että rintaa puristaa) niin ei se nyt varmaan ihan niin mene, että 6kk jälkeen ilmoittaa lähtevänsä vieraisiin. Entä sitten seuraavalla kerralla? Puoliso laskee saman 6 kk ja päivää ennen antaa seksiä?
Mielessä on kyllä käynyt etsiä samanlaisessa tilanteessa oleva ystävätär. Se vaan tuntuu väärältä ja julmalta. Omat tarpeet puolison ja lapsen edelle vs. henkinen väkivalta.
Se mikä on varmasti totta: läheisyys kärsii, tunteet kylmenee ja kasvetaan erikseen. Ei seksittömyydestä hyödy kumpikaan. Jos on ongelmia suhteessa tai itsensä kanssa pitäisi niihin tarttua ennen kuin tilanne karkaa käsistä.
Et siis ole törmännyt kunnon selluliittiin tai vatsan päälle lorpahtaviin nahkalappuihin (älkää naiset tuomitko, kummallekkin asialle pystyy tekemään jotakin), tappaa muuten halut erittäin tehokkaasti.
Tiedän että liikunnalla saa läskit veks ja ainakin jos selluliitin määrä on ollut kohtuullinen, niin sen voi saada ilman kirurgiaa lähdetettyä. MUTTA: millä helkkarilla ne roikkuvat rinnat saa takaisin kuosiin? Jos ei oteta lukuun plastiikkakirurgiaa? Tosin taitaa olla nykypäivän trendi, että joka naisen unelma on saada silikonit... äkkiä vaan muksujen imetys alta pois ja sitten silikonia tisseihin. Sillähän ne erotiikanpilaajat on taas hoidettu kondikseen.
Äitienpäivä on muuten tulossa. Pistäkääs ukot ostaen äideille lahjakortit Tiina Jylhän klinikalle, niin pääsette molemmat kertaheitolla eroon selluliiteista ja roikkurinnoista. Tai jos haluatte antaa todellista laatua, niin sitten voitte hommata sen kortin johonkin suomalaiseen yksityissairaalaan (Nordström, Siluetti, Klinikka22).
jos vauvan kans on rankkaa ja jos lestakodista niin ei välttämättä ole ehkäisyä?
Koittakaahan miehet pinnistellä ne vauvan jälkeiset vuodet, ja vaimot sietää kiukuttelevia miehiä oman haluttomuuden lisäksi.
Jossain vaiheessa tilanne paranee, muutaman vuoden jälkeen jollei välit ole tulehtuneet noina kuivina vuosina liian huonoiksi.
En ymmärrä miten moni täällä pitää seksiä velvollisuutena, ja miksi kukaan haluaisi edes seksiä jos toinen tekee sen vain velvollisuudesta? Painostaminen myrkyttää tilanteen vain pitemmäksi aikaa.
Jos ei huvita, ei kertakaikkiaan huvita eikä sille vaimo (yleensä) itse voi yhtään mitään.
Kaikista suurinta hallaa teette tulevaisuudelle pihtaus-syyttelyllä ja haukuilla, vaimon halut kyllä palaavat aikanaan, mutta jos mies on ollut sika viimeiset x vuotta ne saattavat kohdistua palattuaan toisaalle...
Varovainen saa olla sanoissaan kun seksin vähyydestä naiselle puhuu. Käytännön kokemuksesta kun asian ottaa esille, teki sen kuinka varovaisesti ja syyttelemättä niin se vähentää haluja naisella samantien. Jos asia tulee puun takaa naiselle niin riittämättömyyden tunne on suuri ja se vie halut, joillakin jopa viikoiksi.
Helpoin tapa kun ottaa asian puheeksi on kysyä että voisiko kertoa mitä miehenä teet väärin ettei seksi kiinnosta. Äläkä missään nimessä päästä helpolla, jos nainen selittelee vain lyhyesti ettei huvita tai että on väsynyt niin se voi tarkoittaa että sinulla on liian pieni, tulet liian nopeasti, esileikki on liian lyhyt, olet liian lihava tai muuten ulkoisesti muuttunut ajan myötä, et tee tarpeeksi kotitöitä tai hoida lapsia. Sitten hän voi myös käyttää tilaisuuden hyväksi ja alkaa puhua kaikesta muusta esim. kotitöistä ja lasten hoidosta ja sitten kun asia korjaantuu eli teet nuo niin halut eivät jostain syystä vain palaudukaan viikkojen kuluessa ja kun otat jälleen asian esille niin pitkän maanittelun jälkeen voi totuus tullakin esille ja syy voi olla noita jo mainitsemiani.
Jotkut naiset eivät vain ole seksuaalisesti aktiivisia sen jälkeen kun ovat saaneet muksut pullautettua ulos tai ovat aktiivisia vain kun haluavat lapsia. Näinhän se luonnostaan menee.
Itse avioliitossa olevana en pidä seksiä missään nimessä velvollisuutena, jo pelkkä sana tappaa halut itseltäkin mutta pidän sitä puhtaasti parisuhteen liimana ja kehittävänä harrastuksena. Olen seksuaalisesti hyvin aktiivinen 20v yhdessäolon jälkeenkin ja suoraan sanoen himoitsen vaimoani käytännössä päivittäin. Siksi meilläkin on ongelmia halujen kohtaamisissa vaikka asiasta keskustellaan. Meille tuo 1-3 kertaa viikossa on arkipäivää mutta kun meitä ihmisiä on joka lähtöön niin itselle tuo määrä aiheuttaa jo turhautumista. Joku mainitsi että nykypäivän auktoriteetti, lääkäri, oli maininnut että 6kk seksittömyys antaisi vapauden hakea muualta. En itse voisi parisuhteessa/avioliitossa olevana hakea seksiä muualta vaan ennemmin eroan ensin ja etsin uuden kumppanin sitten.
Itselle tuo aika normaali oloissa voisi olla 2-3 viikkoa, toki jos syynä olisi sairaus tai toisen meneminen töihin muualle emmekä näkisi niin toki puhutaan kuukausista mutta mikäli päivittäisessä kanssakäymisessä ollaan niin ei onnistuisi.
koskettamisen ja iholle tulemisen epämiellyttävänä. Kutiaa jne. Kyllä minua kiinnostaa - sanoinhan että olen mukana vähintään sen kerran viikossa (mikä on tosi usein kun vertaa näitä juttuja täällä) - olen viehättävä ja saan hänet helposti innostumaan ja haluamaan itseäni. Ja ei, kiintiöseksistä ei ole todellakaan kyse vaikka ajoittuukin viikonloppuihin käytännön syistä. Koulutettu on 15v jo (yritetty) mutta ei minusta tunnu hyvältä jos tiedän miehen "rapsuttelevan" minua vain siksi että minä sitä haluan - yrittää kyllä kovasti kun pyydän. Mutta minä en saa kosketella häntä kuin genitaalialueelle ja rintoihin (tämä ihan "uusi" juttu parin vuoden takaa).
Mulle itselleni intohimoon ja rakasteluun kuuluu ilman muuta tuo ihokontakti, sylittely ja koskettelu:( Vasta silloin sytyn "täysillä".
34
Jep. Meillä on reippa 6kk ihana poikalapsi, joka on paljon parempaa mitä edes kuvittelin ja kestän hänen vuokseen mitä vaan. Mutta seksiä on nykyään ihan liian vähän(n. 1krt/kk) ja minulla on todella vahva libido. Seurustelun alussa oli lähes päivittäin n. vuoden ajan, töideni takia olin paljon reissussa joten sen takia saattoi tulla 5. päivän pausseja, muttei kauempaa. Päätimme tehdä lapsen kun olimme seurustelleet n. 1.5v(aika pian), ja se oli elämäni paras päätös. Odotusaikana seksiä oli vähintään kerran viikkoon, olin valmistautunut olemaan kokonaan ilman(kuulemieni juttujen perusteella).
Pojan synnyttyä, meni se pakollinen 4-5viikkoa kokonaan ilman, jälkivuodon yms. takia, mutta ei tehny tiukkaa, sen jälkeen meni pari kuukautta että oli seksiä aina tilaisuuden tullen. Puolisoni on alusta asti hoitanut lapsen yösyötöt yms, olen tarjonnut apuani siihen, mutta sanoi että "turha sun on herätä ku mä herään kuitenki", ja hän on nykyään aina rättiväsynyt eikä "seksi kiinnosta". Viimeksi oli 3 vkoa sitten. Käytän käsiäni, koska muuten halkean. Muita naisia en halua, naiseni on täydellinen, mutta ei hyväksy kohteliaisuuksiani, enkä ymmärrä miksi, koska hän on kaikin puolin uskomaton nainen, enkä voi käsittää edes kuinka olen saanut hänet itselleni.
Minä puolestani teen meillä pääsääntöisesti ruoan ja tuon rahan taloon, osallistun lapsen hoitoon enemmän kuin mielelläni, ja mielestäni olen ihan hyvä mies(tästä tuli joskus sanomista että olen omahyväinen). Ollaan käyty seurakunnan ilmaisessa(!) pariterapiassa muutaman kerran, olemme oppineet keskustelemaan hiukan paremmin, mutta seksin vähyys vaivaa ja pahasti, ainakin minua. Olisin valmis vaikka joka päivä. Runkkaaminen on perkeleen tylsää, ei siitä saa kuin sen hetken helpotuksen, seksissä sentään on tunteet pelissä...Vonkaamaan en ala, se on liian nöyryyttävää. Juolahti tässä vain mieleen, että voiko olla mahdollista, että naiseni pihtaa sen vuoksi, että kokee jotenkin itsensä alempiarvoiseksi sen vuoksi, että minä tuon rahan taloon, ja hän kokee tarvitsevansa jonkin vallanvälineen, ja käyttää siis seksiä tähän? Meillä on ollut paljon riitaa raha-asioista, koska tuloeromme on aika suuri, mutta sillä ei ole minulle yhtään mitään merkitystä. Miten helvetissä saan naiseni uskomaan, että hän on täydellinen, upean näköinen ja ainoa kenet haluan?!?!?!?! Ollaan menossa kesällä naimisiin, mutta sanoin kyllä etten halua mennä naimisiin, jos seksiä ei ole. Seksittömässä suhteessa ei ole mitään järkeä.
Tuohan on vallankäyttöä ja käydään kauppaa parisuhteessa seksin avulla.
Meillä miehen kanssa seksihalut osuvat yleensä yksiin, onneksi. Jos jotain valittaa pitää, on aamupanot toisinaan ikäviä, sillä miehen erektio ei aiheudu kiihottumisesta, vaan fysiologisista syistä. En välttämättä itse ole heti herättyäni kiihottunut ja erektiokaan ei ole samaa tasoa, vaan lörpähtää nopeasti.
Seksi maistuu minulle parhaiten illalla tai keskellä päivää. Yölläkään en välttämättä nauti herätä seksin vuoksi. Nukkuakin pitää joskus.Seksuaalisuus on aika haavoittuvaa, joskus riittää pienikin syy tuhoamaan halut pitkäksi aikaa. Luulen,mikäli parisuhteessa muuten menee hyvin, sujuu seksikin.
Naisella voi olla yhdyntäkipua vaikkapa ovulaatioaikana tai ennen kuukautisia. Tuokin voi estää haluamasta. Jos mies kerrankin satuttaa tai ei kuuntele naisen toiveita, voi olla taukoa luvassa. Sanattomat viestit kertovat paljon eli jos mies katsoo naistaan vähättelevästi, koskettelee ilman tunteita, ei kai ole ihmekään, kun nainen ottaa etäisyyttä.
Pienten lasten äidit ovat oikeasti väsyneitä ja etenkin vauva-aikana vauva on se ykkönen. Joku mies ehkä ymmärtää tuon, kaikki tuskin. Voin itsekin myöntää, että ensimmäinen vuosi vauvojen synnyttyä olisin mieluiten nukkunut sen vähän ajan, mitä nukuttavissa oli. Alapää oli kuiva, rinnat imetyksestä arat ja mieli myllersi. Ei siinä seksille juuri tilaa ollut, vaikka annoin miehelle kyllä, vaikken itse siitä mitään saanutkaan.