Osallistuuko etävanhempi päivähoitomaksuihin? (ov)
Kommentit (25)
pitkälle aikavälille. Toisaalta itse suosisin mallia, jossa sopimus uusitaan säännöllisin väliajoin, niin maksut pohjautuisi kulloiseenkin tilanteeseen.
Meillä on esimerkki tästäkin: Mies maksaa elaria pojasta, jonka äiti huusi silloin päivähoitoaikana, että rahat on tiukassa. Niin, elari olikin määritelty koko lapsen elatusajaksi ja on aikoja, jolloin se on niukempi ja aikoja, jolloin se on enemmän suhteessa menoihin. Sitten olikin monta vuotta hiljaista, kun poika oli lähes ilmainen. Ei harrasta mitään, terve, pukeutuu huonosti, asuu sitä omakotitalo, jossa he muutenkin asuisivat jne. Tuskin lapsen takia meni edes elaria+lapsilisää kuukaudessa. Hiukan sähköä, joskus joku vaateriepu ja hiukan enemmän ruokaa. VAikea kuvitella, että olisi tarvinnut omaa rahaa käyttää koskaan. Nyt teini-iässä alkoi taas huuto, että kasvaa niin nopeasti, että joutuu ostamaan vaatetta jatkuvasti. Mies kuittaisikin, että sellaista se on. Elari on laskettu keskiarvon mukaan ja voiko oikeasti väittää, ettei monen vuoden ajan ollut taloudellisesti kevyttä.
ei osallistu , päivähoitomaksu on pienempi kun on vain yksi maksaja. Ainaskin meillä.
kyllä mä yksinhuoltajana jouduin maksamaan sen maksimi päivähoitomaksun, eli ihan saman kuin perhe jossa kaksi elättäjää.
Lapsen isä, jolla huomattavasti suuremmat tulot kuin mulla maksoi elatusmaksua, joka kattoi just nippanappa tarhamaksun.
Lapsen elämiseen menevät KAIKKI muut kulut jäi mulle maksettavaks, eli vaatteet, ruuat, harrastukset, vakuutukset, asuminen jne.Et kyllä naurattaa välillä kun lukee kirjoituksia, joissa sanotaan, että etäisiä "riistetään" elatusmaksuilla.
Kyllä käytännössä meillä ainakin minä olen eron jälkeen maksanut huomattavasti suurempaa summaa lapsen elämisestä kuukausittain kuin lapsen etäisä. Jolla siis lapsesta kuluja elatusmaksun lisäksi peräti 4päivää kuukaudessa.
No mulla on mies työttömänä, joten maksan avioliitossakin kaikki lapsen maksut ja päälle elätän miestäni. Eihän se aina tasan me elämässä siis muutenkaan talousmielessä. Mutta mulle ei raha ole koskaan ollut kovin tärkeää, enkä siitä jaksa tapella. Kunhan nyt joten kuten pärjätään. Onnellisia ollaan silti. Alle kouluikäinen ei tarvitse maksullisia harrastuksia ja päiväkotimaksun jälkeen menojakin on kohtuudella, kun ostaa pitkään meneviä laadukkaita vaatteita kohtuudella. Ruokaan ei paljon mene kun kokkaa ja leipoo itse, sitä paitsi lapsihan syö puolet aterioistaan siellä päiväkodissa.
Se on vaan valitettavasti niin, että jos lapsi on lahjakas ja haluat että lapsellasi on mahdollisuus kehittyä huipuksi (oli kysessä sitten musiikki tai urheilu) niin harrastaminen on aloitettava viimeistään 5 vuotiaana.
Meitä aikoinaan ohjeistettiin lastenvalvojalla niin, että arvioidaaan lapsen elatukseen menevä summa kuussa (jonka arvioi lastenvalvoja), vähennetään siitä lapsilisä (myös se yh-korotus), loppuosa jaetaan vanhempien kesken suhteutettuna tuloihin.
Paljonko tuo summa mahtaa olla, joka arvioidaan lapsen kuluttavan? Tai miten se lasketaan? Meilläkin valitettavasti nämä asiat kohta käsittelyssä.
reilut 10v sitten (markka-aikaan) summa oli 2000mk (reilut 330e) kuussa. Siitä vähennettiin 500mk lapsilisää ja jäljelle jäänyt 1500mk jaettiin kahdella, jos tulot olivat suunnilleen samat vanhemmilla. Siten elatusmaksuksi määräytyi noin 750mk. Nykyään laskettaneen hiukan eri tavoilla ja varmaan myös eri summilla. Joka tapauksessa olen aina ihmetellyt mistä niitä yli 200 euron elareita saadaan laskettua, koska ei lapsen kuluihin mitenkään voida laskea 500 euroa kuussa.
Eihän isä lapsestaan ole ottanut eroa. Joten kyllä lapsen elintason tulee yhä säilyä lähellä eroa edeltänyttä aikaa.
Tätä mieltä asiasta on oikeusministeriö:
Lapsen peruskulutus taulukon mukaan, erityiskulut tapauskohtaisesti
Lapsen elatuksen tarvetta arvioitaessa yleisinä kustannuksina pidettäisiin ohjeesta suoraan ilmenevää rahamäärää, jonka suuruus riippuu siitä, mihin ikäryhmään lapsi kuuluu. Työryhmän ehdottamat määrät perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimusten pohjalta arvioituun suomalaisten lasten keskimääräiseen peruskulutukseen. Alle kouluikäisen lapsen yleisten kustannusten määränä pidettäisiin 250 euroa, 7 – 12 –vuotiaiden osalta 290 euroa ja 13 – 17 –vuotiaiden lasten osalta 390 euroa kuukaudessa.
Tämän lisäksi lapsen asumiskustannuksina otettaisiin huomioon ohjeessa osoitettu osuus lapsen kanssa asuvan vanhemman asumismenoista. Lapsen päivähoitomaksut, koulutuskulut, erityisen harrastuksen kulut ja eräät näihin verrattavat kulut otettaisiin huomioon joko tosiasiallisten kustannusten tai kohtuullisina pidettävien kustannusten suuruisina. Lapsilisä ja lapsen muut kuin satunnaiset tai vähäiset tulot vähennettäisiin edellä mainittujen kustannusten määrästä.