Kuinka moni nainen nauttii ja on onnellinen ollessaan suhteessa haluttu?
Meillä se että osoitan haluni ja rakkauteni lisää vain naisen ylpeyttä ja torjunta% kasvaa. Vaikka kuinka piilottaa arkeen rakkaudenosoituksia, niin nenä vaan nousee. Jos sellaisia naisia on joka rakastaa rakastamista niin käsi ylös. Mun miehisyyden päälle käy aika rankasti ja etsin omaa asuntoa. Muutan sanomatta mitään. Mukaan vain releet ja luottokortit.
Kommentit (7)
Exäni halusi minua toki mutta näytti sen väärällä tavalla. Ei ollut halausta etteikö hän olisi samalla "nylkyttänyt" alavartalollaan, suudeltu ei ikinä, arjen huomionosoituksia ei juurikaan ollut.
ja lähestyy vain seksi mielessä. Ei muutoin hellyyttä.
Varmasti aiheellinen monelle miehelle.
Onnellinen miesystäväni antamasta huomiosta. Suukoista, halauksista, kehuista, vihjailevista kosketteluista ja leikkisistä läpsäisyistä. Jotain näistä vähintään päivittäin, jollei kaikkia. Itse olen jotenkin huonompi antamaan fyysistä huomiota , mutta yritän kokoajan petrata siinä.
Itse saan ja nautin huomiosta ja rakkauden osoituksista päivittäin ja kyllä ne meillä ainakin lisää läheisyyttä ja tietty seksiäkin! Alkaen ihan arkisista asioista kuten ruuan laitosta toiselle, rauhoitetusta hetkestä lempiohjelman parissa tai vaikka kukista (joita saan nyt viikottain:D) pieniin sipaisuihin ja halauksiin. Hyrrään kuin kissanpentu....
Toki tätä pitää olla molemminpäin, pidän myös mieheni monella tavalla tyytyväisenä ja kiinnostuksen yllä.
Kannattaisiko vielä puhua, siis kysyä myös naisen ajatuksia, sillä kovin kummalliselta tuntuu tulkintasi naisen käytöksestä?
hellyyttä ei ole kuin silloin kun mies haluaa seksiä. minä taisin olla sen ketjun ainoa, joka vähän valitteli liiallisesta hellyydenosoituksesta. mieheni siis on todella hellyydenkipeä, hän halailee aina ohi kävellessään, suutelee, jos on menossa vaikkapa vessaan, haluaa, että hieron häntä, silittelen häntä, suukottelen häntä, pesen hänet, hän pesee minut, harjaa hiukseni, lakkaa kynteni... siis todellakin jatkuvaa koskettamista.
se on ihanaa. tiettyyn pisteeseen asti. toisinaan se tuntuu minun reviirilleni astumiselta ja silloin on ihan pakko sanoa, että ei kulta nyt jaksa. ja sitten saa kärsiä sellaista koiranpentuilmettä ja loukkaantumista, että on ihan pakko ottaa hänet kainaloon ja halailla ja silitellä, vaikka itse kaipaisi pientä hengähdystaukoa rakastamisestakin.
eikä meillä ole seksiä mitenkään liiallisesti. kolmen päivän välein ja silloinkin yleensä minun aloitteestani, eli sitäkään ei mies tuolla yritä.
olen joskus ajatellut sen liittyvän siihen, että hänen äitinsä kuoli, hänen ollessaan lapsi. hän kasvoi vanhoillisen isän ja enon hoivissa ja vaikka rakkautta on varmasti ollutkin, hellyyttä ja koskettamista ei välttämättä yli 50 vuotias mies ole osannut pienellekään pojalleen -60-luvulla antaa.
mutta siis... tottakai minä nautin tuollaisesta. rakastan sitä. mutta joskus jopa hellyydestä voi saada yliannostuksen.
Totta kai nautin ja olen onnellinen. Koska rakastan miestäni ja pidän häntä miellyttävänä ja haluttavana. Jos mies olisi vastenmielinen tai välit viilentyneet, fiilikset olisi varmasti ihan toiset.