Kuinka halvan häälahjan oikein kehtaa viedä?

kilahtaa, sillä av-mamman oppikirjassa sanotaan että AINA pitää hääruokailun hinta olla sama kuin häälahjan hinta. Miten sää nyt tolleen??? Hyi häpeä. =)

Vanhempani antoivat 10 000€, ei tajuttu syöttää niitä tolla määrällä. Appivanhemmatkin antoivat salkullisen hopeisia aterimia, eivät nekään kai sitten tyytyväisiä olleet. Ite vein alelaarista jonkun 30€ koristeen luokkakaverille ja sen miehelle häälahjaksi. Ei oltu nähty 10 vuoteen ennen häitä. Taidettiin jäädä mieheni kanssa sitten voitolle...

Tiesin etukäteen, että tollasen summan saan rahaa, kun isovelikin sai. Pidettiin pienet häät ja makee häämatka (juu tosi itsekästä). Myönnetään sitten, että häämatkan jälkeen vietiin mieheni kanssa vanhempani pitkälle viikonloppulomalle, missä tarjottiin heille ruuatkin. Sitten tuli parempi mieli;) Veljen hääkustannuksiin tuo 10donan lahjaraha sitten upposkin. Kumpi nyt sitten oli kivampi..?

Tähän "lahjan pitää maksaa samanverran kuin tarjoilu" -ajattelutapaan on törmännyt vasta täällä av:lla.

Lahjan hinta riippuu minullakin siitä, kuinka läheinen hääpari (tai muu juhlija) on minulle. Ja tietysti omasta rahatilanteestani.

Opiskelijoina veimme mieheni kanssa yhdessä 20 € hintaisia lahjoja. Tai annoimme rahalahjaksi 25 €. Nykyään usein tuplasti.

20 € riittää oikein hyvään lahjaan, kun miettii, mitä sillä ostaa. Tai voi yhdistää voimat muutaman muun vähävaraisen kanssa.

häälahjan arvo riippuu aina siitä kuinka läheinen hääpari on itselleni. Samaa käytäntöä noudatan myös muissa juhlissa. Tämä pätee vien sitten rahaa tai tavaralahjan. En ymmärrä sitä ajattelutapaa että minun sillä lahjalla pitäisi jotenkin "maksaa" tarjoilua. Juhliin mennessäni en edes välttämättä tiedä minkälaiset tarjoilut siellä on. Olen ollut rippijuhlissa jossa oli "täysi" pitopöytä, olen ollut myös rippijuhlissa jossa tarjottiin nakkikeittoa. Kumpaakaan en etukäteen tiennyt. Samoin olen ollut häissä joissa oli todella hienot ruoat ja häissä joissa oli kahta eri kiusausta ja kahta eri salaattia. Kummastakaan ei tietoa etukäteen.

sitä halvemmalla ei oikein mitään laadukkaampaa saa. Mutta ei siis sen takia, että pitäisi kattaa jotkut tarjoilut, häh? Eihän se nyt häälahjan idea ole!

Siis niin, että lahjan pitäisi kattaa jotenkin oma osuus niistä juhlien kuluista. En oikeasti ole tuollaista ajatusta ikinä kuullutkaan. Mun mielestä jokainen vie häälahjan omien varojensa mukaan. Itselläni lahjan määrittelee se, kuinka läheinen hääpari on. Ja ostan mielelläni lahjalistalta, jotta on mieluisa ja tarpeellinen. Myös esim. matkalahjaan voin osallistua mielelläni.

häälahjan arvo riippuu aina siitä kuinka läheinen hääpari on itselleni. Samaa käytäntöä noudatan myös muissa juhlissa. Tämä pätee vien sitten rahaa tai tavaralahjan. En ymmärrä sitä ajattelutapaa että minun sillä lahjalla pitäisi jotenkin "maksaa" tarjoilua. Juhliin mennessäni en edes välttämättä tiedä minkälaiset tarjoilut siellä on. Olen ollut rippijuhlissa jossa oli "täysi" pitopöytä, olen ollut myös rippijuhlissa jossa tarjottiin nakkikeittoa. Kumpaakaan en etukäteen tiennyt. Samoin olen ollut häissä joissa oli todella hienot ruoat ja häissä joissa oli kahta eri kiusausta ja kahta eri salaattia. Kummastakaan ei tietoa etukäteen.

Mä olen ollut mm. kaksipäiväisillä synttäreillä. Synttärisankari järjesti juhlat erään vuotuisen tapahtuman teemalla. Vieraat majoitettiin mökkeihin, saatiin ensin lounas tervetuliaismaljoineen siellä mökkien pihalla ja liput kyseiseen tapahtumaan. Sitten bussikuljetus tuonne festivaalialueelle, jonne täti oli hankkinut myös ruoka- ja juomalippuja, jottei vierailla pääse nälkä yllättämään. Illalla monen ruokalajin päivällinen synttärikakkuineen ravintolassa. Juotavaa ad libitum. Ravintolaan oli täti palkannut esiintyjiä tuohon tapahtumaan liittyen ruokalajien väliin - ja tuolta ravintolasta oli sitten taas bussikuljetus mökille. Aamulla tuotiin aamiainen mökkeihin.

Minkäköhän arvoinen lahja olisi pitänyt noihin pirskeisiin viedä, jos syömisten kustannukset pitäis kattaa? Ja pitäiskö lahjan kattaa myös muut kulut?

Jollekin tutulle halvempi, muttei alta 50€. Sisarukselle tms lähisukulaiselle ei alta 100€. Hintaan ei vaikuttaisi se, että menenkö juhliin yksin, miehen kanssa vai koko perhe.

Itse asiassa ns. ennen vanhaan häissä oli useinkin tapana nimenomaan kerätä rahaa ja tavaraa nuorelle parille, lukekaapa vaikka Myrskyluodon Maijaa, jossa kerrotaan Maijan ja Jannen häistä 1840-luvulla Ahvenanmaalla. Niissä on yhtenä ohjelmanumerona ns. rahalautanen, jonka aikana hääväki, ensin hääparin vanhemmat, ilmoittavat ja antavat lahjansa hääparille. Silloinkin jokainen antoi mahdollisuuksien mukaan, varakkaampi rahaa ja hopeita, köyhempi vaikkapa jotakin itse tekemäänsä taloustavaraa.



Nykyään useimmilla on jo naimisiin mennessään enemmän tai vähemmän astioita, huonekalut, liinavaatteet jne.



Joten on tuolla lahjoittamisella perinteitäkin. Aikaisemmin pidettiin osoituksena huonoista tavoista, jos varakas ei muistanut hääparia. Nykyään saattaa jopa käydä niin, että varakkaat tulevat kyllä häihin syömään ja juomaan, mutta tuovat halvimmasta päästä lahjan.



Itse olen aina suhteuttanut lahjan omaan tulotasooni ja muihin kuluihin, joita häistä tulee. Opiskelijana ja ensimmäisinä työvuosina saatoin ostaa vaikkapa muutaman Teema-lautasen tai vastaavaa, mitä listalla oli, nyt työssäkäyvinä annamme mieheni kanssa yleensä noin 60-100 euron lahjan, muista kuluista (mahdollinen hotellimajoitus yms.) riippuen. Vähemmän en kehtaisi antaa.

ihmettelyä siitä että lahjan arvo kattaa häissä tarjoilut.

Ennen tosiaan mentiin ensin naimisiin ja vasta sitten alettiin kotia perustamaan, nykyisinhän kaikilla on kaikkea ja liikaakin siinä vaiheessa kun häitä juhlitaan.



Jokainen antaa niin paljon kuin omista varoista on vara antaa. Rikkaampi ja läheisempi enemmän, köyhä opiskelija kaveri halvempaa mutta mielellään ajatuksella valittua eikä tiimarin reppua alekorista.

Kyllä mä ajattelen, että pariskunnan pitää viedä 50-100 e lahjakortti ja 4-henkisen perheen vähintään 100 e - varallisuudesta riippumatta.



Ne joilla on varaa enemmän (esim. vanhemmat ihmiset) voivat viedä enemmän ja usein vievätkin.



Jos ei osaa ostaa hääparille mieleistä niin fiksumpi on viedä lahjakortti.

eli ei ole mikään av:n ohje.



50e on siis minimi ehdottomasti. Jos on läheisempi ihminen niin se on 100e.

Kyllä myyjänä hävetti monesti paketoida jotain vitosen tarjouspussilakanasettiä tai nippua euron pyyhkeitä "oikein hienoon pakettiin, nämä tulevat häälahjaksi". Samat asiakkaat oli aina erityisen iloisia siitä, että saivat paketoinnin kaupan päälle.

Kyllä mä ajattelen, että pariskunnan pitää viedä 50-100 e lahjakortti ja 4-henkisen perheen vähintään 100 e - varallisuudesta riippumatta.

Kauheeta. Pitääkös sitten jättää menemättä, kun ei ole varaa osallistua häihin?

valmistella lahjalista, jossa on toiveita hintaluokan molemmista päistä, tai sitten hyväksyä se, että ihmisiltä tulee vähän outojakin lahjoja.



Kyse on kuitenkin siitä, että läheisenne haluavat juhlistaa häitä kanssanne ja juhliin yleensä kuuluu myös lahja. On vain todella noloa vieraalle, jos lahjalistan halvimmat toiveet ovat siinä 50€:n yläpuolella, jolloin ne, joilla on tiukempi tilanne, joutuvat erottumaan jollain edullisemmalla ja vaatimattomammalla lahjalla, joka ei kuulunut toiveisiin.



Puolin ja toisin kunnioitusta ja ymmärrystä, sillähän tämän pitäisi hoitua.

ja kehtaisin yhä.

eli ei ole mikään av:n ohje.

50e on siis minimi ehdottomasti. Jos on läheisempi ihminen niin se on 100e.

Ja allergisetkin varmasti huomioitu?

lahjoilla kattaa ruokakulut? Hitto, miksei kukaan kertonut mulle tuota kun järjestimme häät? Me haluttiin vaan juhlistaa avioliittoamme hyvässä seurassa ja tarjota kavereille kivat bileet, en mä ainakaan odottanut, että kuluja jotenkin katetaan.

siihen vieraat varmaan vertasivat lahjojen arvoa =D

joka haluaa häät van hyötymistarkoituksessa. ei koskaan ole ollut tapana antaa kallista lahjaa peittääkseen hääkustanuksia.



uusavuttomia pissiksiä....



t: 42v

Minulla on nykyään tiukka linja: jos ei ole esitetty toiveita, vien jotain mahdollisimman pientä. Ihmisillä on nykyään nurkat täynnä roinaa, enkä halua viedä jotain, mistä en edes tiedä, onko se mieleistä.

voi olla vaikka viemättä mitään jos niin haluaa. Juhlat ovat hääparin järjestämät, jotka haluavat juhlia avioliittoaan sukulaisten ja ystävien kesken.