Nyt minä sen päätin. Viisikymppiseksi asti jahkailin, mutta nyt loppuu

muiden mielipiteiden miettiminen. Laitan päälleni ne ihanan kesälegginsit kunhan lämpenee tuo ilma. Laitan sen kaapissa lojuneen hameen ja tiukan puseron. Puen tästä lähtien juuri sellaiset vaatteet kuin itse haluan. Verhoan pullean vartaloni oman makuni mukaan. Laitan meikkiä naamaan tai en laita. Ihan miten itsestäni tuntuu. Värjään harmaan tyvikasvun tukassani tai sitten en värjää, jos ei minua huvita. Aion myöskin sanoa ei, silloin kun ei huvita tehdä jotain asiaa. Kylläpä helpotti.

nyt 52v ja oikein tein, elämä on ihanaa!

Alttius toisten mielipiteille ja epävarmuus siitä miten on sopivaa tehdä. Nyt tämä vaihe liittyy varmaankin viidenkympin kriisiin. Se ikä kauhistutti ensin. Tuntui, että siihen elämä loppuu. Mutta sitten tajusin, että minullahan on vielä monia hyviä vuosia edessä. Kenties monia vuosikymmeniä vielä ja nyt on aika aloittaa vihdoinkin omannäköinen elämä. ap

Ehkä itsekin sitten viisikymppisenä, vielä olen aivan liian kiltti ja miellyttämishaluinen, oman hyvinvointini kustannuksella. Ikää kohta 40 ja silti tällainen.

Jos on itse tyytyväinen itseensä, tyyliinsä, oloonsa ja elämäänsä, niin ei siihen ole muilla mitään sanomista... (Ellei sitten tavoillaan aiheuta muille kohtuutonta haittaa)

toisilla 50...

vaatteet, meikit jne muiden oletettujen mielipiteiden mukaan???

Jos tää ois Facebook, nii peukuttaisin :)

Samaan pyrin, vielä pitää vähän rohkeutta keräillä.. Ikää 34 v.