Mieheni jätti exänsä minun vuokseni.
Exä oli niin katkera, että kaivoi kukkasipulitkin pihalta kun muutti pois :D
Ja suppilovahverot vei pakastimesta, vaikka oli "allerginen" sienille.
Kommentit (48)
vien suuren osan puutarhakasveista ja koko pakastimen sisällön mukanani. Ne on kaikki mun kätteni työtä.
Varsinkin, jos minä olisin siihen missään määrin osallisena.
Kurjalta tuntuisi.
se että olipa hienoa kun sain miehen napattua toiselta naiselta. Yhdessä ollaan oltu jo 11 vuotta ja ihan eron partaalla tässä ollaan mekin (ei uskottomuuden takia).
Pointti oli se, miten joku voi tuollaisessa tilanteessa tulla ajatelleeksi kukkasipuleitaan (tapahtui marraskuussa). Ja ehkä ne sienet sitten kannatti heittää roskiin, kun niitä ei itse kuitenkaan voi käyttää. Ihminen taitaa toimia tuollasessa tilanteessa aika irrationaalisesti.
Ja en todellaakaan hetkeäkään haikaillut niiden kukkien ja sienien perään :)
Meilläkin alkoi suhde niin, että kumpikin varattuja, "muutimme yhteen" jo muutaman kuukauden jälkeen ja sittenvasta hoidimme eromme niin, ettei kukaan kärsisi.
Kukaan ei siis tiennyt suhteestamme.
Nyt ollan oltu yhdessä 1½vuotta ja yhteinenkin lapsi tuloillaan.. näin onnellisia emme ole koskaan olleet, tässä suhteessa on kaikki niin kuin pitääkin. Suunnitelmissa myös mennä naimisiin.
Mieheni ex-puoliso on katkera ja minä en ainakaan ole iloinen siitä, vaan pikemminkin toivon, että pystyisi jatkamaan omaa elämäänsä onnellisena jonkun uuden kumppanin kanssa, kaikki edellytykset siihen on olemassa.
Minäkin olen toinen nainen, josta tuli ensimmäinen. Mies erosi vaimostaan ja muutti minun kanssani yhteen. Vuosien veivaus ja epävarmuus siitä haluammeko olla yhdessä vai emme päätyi siihen, että vihdoin halusimme yrittää. Olen se pahanmainen yh-äiti. Meistä tuli uusperhe, lisää lapsia siunaantui. 8 vuotta olemme olleet yhdessä.
se että olipa hienoa kun sain miehen napattua toiselta naiselta. Yhdessä ollaan oltu jo 11 vuotta ja ihan eron partaalla tässä ollaan mekin (ei uskottomuuden takia).
Pointti oli se, miten joku voi tuollaisessa tilanteessa tulla ajatelleeksi kukkasipuleitaan (tapahtui marraskuussa). Ja ehkä ne sienet sitten kannatti heittää roskiin, kun niitä ei itse kuitenkaan voi käyttää. Ihminen taitaa toimia tuollasessa tilanteessa aika irrationaalisesti.
Ja en todellaakaan hetkeäkään haikaillut niiden kukkien ja sienien perään :)
Ymmärrät sen sitten, kun joudut omasta kodistasi lähteämään sen takia, että ukko on pettänyt ja tuo sinne uuden muijan.
Oli lapsia tai ei, ero pettämisen kautta on minusta surullista ja väärin ja minun sympatiani ja ymmärykseni on täysin tuon jätetyn naisen puolella.
Ajatus on kait, että "näitä en ainakaan sille uudelle ämmälle jätä, nämä olen itse hankkinut" ehkä hän on ne sienetkin ostanut rakkaudella miehelleen, kun itse ei niistä pidä, sinä et ainakaan niistä kokkaa miehen lempiruokaa - sitä mitä hän aikoinaan teki - vaan mieluummin nakkaa roskiin. Niin minäkin tekisin.
Huonossa suhteessa ei kenenkään tarvitse loppuelämäänsä kituuttaa jos kerran näyttää siltä ettei korjaamisen edellytyksiä tai halua ole, varsinkaan kun lapsiakaan ei ole.
Mutta ENSIN erotaan, vasta sitten etsitään se uusi kumppani.
On itsekästä, loukkaavaa, lyhytnäköistä, törkeää, ajattelematonta jne olla huonossa suhteessa ja samaan aikaan pettää.
Ensin pitää erota ja vasta sitten kehitellä uusi suhde.
Ap tuulettaa täällä voitonriemuisesti, kuvitellen että on voittanut jotain ihmeellistä.
En itse ikinä olisi semmosen kanssa joka pystyy pettämään tuolla tavalla.
Ei myöskään ole suositeltavaa syöksyä suhteesta toiseen ihan suoraan. Sen edellisen suhteen asiat ja ongelmat on käsittelemättä ja jossain vaiheessa ovat uudessa suhteessa edessä, mitä ilmeisimmin samat ongelmat joko täysin samalla tavalla tai lähes samanlaisina kuvioina kun edellisessäkin eroon ja tässä tapauksessa pettämiseen päätyneessä suhteessa.
Kokemuksesta puhun.
Niin edelleen muistelet jotain 11 vuoden takaisia kukkia ja sieniä :DD
se että olipa hienoa kun sain miehen napattua toiselta naiselta. Yhdessä ollaan oltu jo 11 vuotta ja ihan eron partaalla tässä ollaan mekin (ei uskottomuuden takia).
Pointti oli se, miten joku voi tuollaisessa tilanteessa tulla ajatelleeksi kukkasipuleitaan (tapahtui marraskuussa). Ja ehkä ne sienet sitten kannatti heittää roskiin, kun niitä ei itse kuitenkaan voi käyttää. Ihminen taitaa toimia tuollasessa tilanteessa aika irrationaalisesti.
Ja en todellaakaan hetkeäkään haikaillut niiden kukkien ja sienien perään :)
ja sienet voi antaa vaikka ystäville tai vanhemmilleen. Tai omille lapsille.
tapahtumasta on siis kulunut 11 vuotta !! Ja vielä mietit tuon exän katkeruutta!?! Kuule, luulen että se exä on löytänyt jo uuden elämän ja ne sienet ja kukkasipulit elää omaa elämääsä jossain.
Sinä sen sijaan olit 11 vuotta äijän kanssa, ei tullut ikuista onnea ei. Pettäminen ei ole syynä eron partaalla keikkumiseen, vaan joku muu. Mikä? Taustalla on varamasti samantyyppisiä sitoutumiseen ja tylsään arkeen ja arkipäivään liittyviä kuvioita jotka aiemmin ilmeni pettämisenä ja nyt jotain muuna.
mutta pointtini oli tässä vastauksessa se, että sinä et päässyt yli etkä kyennyt jatkamaan elämään vaan olet aina ollut se uusi, se jonka takia exä lähti pois, se joka voitti. Ja sinä jäit seisomaan siihen tilanteeseen, joka oli 11 vuotta sitten, olet siinä ollut 11 vuotta.
Ehkä on aika erota ja aloittaa elämä.
se että olipa hienoa kun sain miehen napattua toiselta naiselta. Yhdessä ollaan oltu jo 11 vuotta ja ihan eron partaalla tässä ollaan mekin (ei uskottomuuden takia).
Pointti oli se, miten joku voi tuollaisessa tilanteessa tulla ajatelleeksi kukkasipuleitaan (tapahtui marraskuussa). Ja ehkä ne sienet sitten kannatti heittää roskiin, kun niitä ei itse kuitenkaan voi käyttää. Ihminen taitaa toimia tuollasessa tilanteessa aika irrationaalisesti.
Ja en todellaakaan hetkeäkään haikaillut niiden kukkien ja sienien perään :)
joten tietysti se exä vei kukat mennessään.
Et kai oikeasti asu talossa, jonka miehen exä on mieleisekseen laittanut?
Niin edelleen muistelet jotain 11 vuoden takaisia kukkia ja sieniä :DD
se että olipa hienoa kun sain miehen napattua toiselta naiselta. Yhdessä ollaan oltu jo 11 vuotta ja ihan eron partaalla tässä ollaan mekin (ei uskottomuuden takia).
Pointti oli se, miten joku voi tuollaisessa tilanteessa tulla ajatelleeksi kukkasipuleitaan (tapahtui marraskuussa). Ja ehkä ne sienet sitten kannatti heittää roskiin, kun niitä ei itse kuitenkaan voi käyttää. Ihminen taitaa toimia tuollasessa tilanteessa aika irrationaalisesti.
Ja en todellaakaan hetkeäkään haikaillut niiden kukkien ja sienien perään :)
Yhteisen kodin tyhjentäminen omista, miehen ja lasten tavaroista on ollut elämäni vaikempia asioita. Mies odotti tavaroitaan uuden naisen luona
Se ei ole uuden naisen syy jos mies ei tätä exää enää halua. Vittu että osaa olla tyhmiä akkoja, jos omaa miestä ei enää kiinnosta niin ottakoot vain uuden ja exä voi miettiä ihan rauhassa miksi ei enää kelvannut.
Se ei ole uuden naisen syy jos mies ei tätä exää enää halua. Vittu että osaa olla tyhmiä akkoja, jos omaa miestä ei enää kiinnosta niin ottakoot vain uuden ja exä voi miettiä ihan rauhassa miksi ei enää kelvannut.
Se mieshän olisi varmasti eronnut vaimostaan jonkun muun takia tai jostain muusta syystä. Mies tuossa on väärin tehnyt.
Vale, emävale, tilasto. Eroja on 50% suhteessa solmittuihin avioliittoihin, mutta ikäluokkien pienentyminen tekee valeen.
Suurin prosenttiosuus avioeroon päättyneistä liitoista oli joskus 70-luvun puolivälistä solmitut avioliitoista, joissa %luku oli vähän yli 20%.
Ihme juttu, että hokema pitää koko ajan pintansa, vaikka sitä oiotaan säännöllisesti.
Suuri luku avioeroja on silti. Liian suuri.
Se ei ole uuden naisen syy jos mies ei tätä exää enää halua. Vittu että osaa olla tyhmiä akkoja, jos omaa miestä ei enää kiinnosta niin ottakoot vain uuden ja exä voi miettiä ihan rauhassa miksi ei enää kelvannut.
Taidat itsekkin kuulua näihin kateellisiin jätettyihin:D
Se ei ole uuden naisen syy jos mies ei tätä exää enää halua. Vittu että osaa olla tyhmiä akkoja, jos omaa miestä ei enää kiinnosta niin ottakoot vain uuden ja exä voi miettiä ihan rauhassa miksi ei enää kelvannut.
Ja pointtina onkin ollut eniten ap:n naurettavuus kun naureskelee sille että hänen kanssaan petetty nainen vei kukkansa ja sienensä eikä jättänyt niitä exälleen ja tämän uudelle naiselle. Mitä ihmeen naureskelemista siinä on?
Mutta mulla on oma talo, ja omana pysyy. Minä en kenenkään nurkkiin ole ikinä mennyt, ettei tartte itkeä ainakaan kämpän takia sitten, jos mies löytää toisen tai muuten vaan tulee ero. Ja muutenkaan en kyllä menisi kenenkään toisen naisen kotia asuttamaan, mielestäni naisesta jää aina jälki kotiin, ja kokisin sen ahdistavana.
Meilläkin alkoi suhde niin, että kumpikin varattuja, "muutimme yhteen" jo muutaman kuukauden jälkeen ja sittenvasta hoidimme eromme niin, ettei kukaan kärsisi.
Kukaan ei siis tiennyt suhteestamme.
Nyt ollan oltu yhdessä 1½vuotta ja yhteinenkin lapsi tuloillaan.. näin onnellisia emme ole koskaan olleet, tässä suhteessa on kaikki niin kuin pitääkin. Suunnitelmissa myös mennä naimisiin.
Mieheni ex-puoliso on katkera ja minä en ainakaan ole iloinen siitä, vaan pikemminkin toivon, että pystyisi jatkamaan omaa elämäänsä onnellisena jonkun uuden kumppanin kanssa, kaikki edellytykset siihen on olemassa.