Petturiko vai hormonihuuruisen vaimon höpinöitä
Pari päivää sitten käytiin niin kovin omituinen keskustelu miehen kanssa, että yöllä en ole pystynyt nukkumaan ollenkaan ja itkettää ihan koko ajan.
Olen raskaana, ihan alussa, eli voi olla ihan tosiaan hormonihuuruissa rakennettuja kuvitelmia.
Tarina ihan alusta menee näin: pari viikkoa sitten tulin töistä kotiin ja mies oli silloin puhelimessa. Lopetti puhelun aika äkkiä sanoihin "vaimo tuli, pitää lopettaa", mikä ei silloin kuulostanut minusta yhtään oudolta. Hän kertoi jutelleensa työkaveri "Hannan" kanssa. En kiinnittänyt tähän sen erityisempää huomiota, koska heillä töissä ollut viimeaikoina jotain juttuja, jotka aiheuttaneet kovasti stressiä miehellenikin (joka siis viimeiset pari kuukautta ollut kovin, kovin poissaoleva ja kertonut sen johtuvan työstressistä).
Eilen sitten mies lähti hakemaan lastamme kaverin luota ja menin itse päikkäreille. Ajomatka kaverin luo on noin 5 min. Heräsin tunnin päästä, eikä kukaan ollut kotona. Ihmettelin vähän, mutta ajattelin että olivat jääneet sinne kahville (näin on käynyt ennenkin).
No, kun sitten viimein tulivat kotiin, kyselin että mitäs sinne kaveriperheelle kuului, kävitkö kahvilla. Mies meni tosi vaikean näköiseksi ja siitä alkoi sepustus...
"eiku soittelin sille Hannalle ja juteltiin. En ole viittinyt sulle puhua tästä Hannasta sen enempää ku sä olet tollainen mustasukkainen (?) ja sulle tulisi paha mieli ku tietäisit, että juttelen sen kanssa nykyisin niin paljon."
Tästä jatkui kauheet selittelyt, miten mä en jaksa kuunnella sen työmurheita, mutta tämä Hanna kyllä jaksaa. Ja Hanna tietää sitten tästä raskaudestakin ja vaikka mistä. Hanna kuulemma seurustelee ja sillä on hankala suhde ja sitäkin ovat sitten läpikäyneet.
Mä olin ihan puulla päähän lyöty. Siis mulle on ihan ok, jos miehelläni on naispuolinen ystävä, jonka kanssa jakaa murheita ja huolia. Mutta miksi tällainen ihan kummallinen piilottelu ja omituinen avautuminen ja mun syyttely mustasukkaiseksi, mitä en todellakaan koe olevani (miehelläni on muitakin naispuoleisia ystäviä, sosiaalinen tyyppi kun on). Vähänkö tuli sellainen olo, että tässä ei ole kaikki nyt kunnossa.
Tänään mies on ollut kuin unelma; tarjottu kahvia, silitelty, autettu ja kysytty koko ajan, "miten jaksat, mene nyt lepäämään, eihän sulla ole huono olo"...
En tiedä, vähänkö mietityttää miten tän raskauden ja vauva-ajan jaksaa, jos tos onkin jotain vakavampaa....
Kommentit (8)
Ihan taatusti. Ei välttämättä silti vielä sen vakavampaa, mutta jotain on menossa kyllä. Mua on niin moneen kertaan petetty, että tiedän nämä kuviot. Sen pidemmälle en osaa auttaa. Olen aina huomannut itsekin jo tuossa alkuvaiheessa, mutta en ole pystynyt tulevaa estämään tai pysäyttämään. Ehkä sinä pystyt tai miehessäsi on enemmän miestä kuin minun miehessäni ja pystyy itse lopettamaan ajoissa.
työkaverin kanssa, joka on myös hyvä ystäväni. Samaa sukupuolta kanssani kylläkin. Hän tietää täsmälleen mistä puhun, kun taas miehelle pitäisi selittää juurta jaksaen eikä hän silti ymmärtäisi tarkalleen, koska ei tunne työtäni (ja pomoja + muita ihmisiä siellä) kuten ystäväni tuntee. Ajattelen myös, ettei mieheni ehkä jaksa jauhaa minun työasioitani niin paljon. Sikäli ymmärrän miestäsi.
Mutta sitä en ymmärrä, miksi miehesi pitää mennä puhumaan pois kotoa, miksi ei voi puhua puhelimessa ihan avoimesti sinun ollessasi samassa huoneessa jos mitään "tulenarkaa" ei kerran ole meneillään. Vai meneekö hän aina omaan piiloonsa puhumaan kaikkia puheluitaan?
Ei tässä silti välttämättä pettämisestä ole kyse. Jos miehesi pitää sinua mustasukkaisena, on ehkä typerässä päässään pähkäillyt että jos pitää ystävyyden ja puhelut salassa niin on helpompaa.
että miehesi toimii noin, koska rakastaa sinua ja ei halua loukata. Saa kuitenkin apua, iloa tms. juttelusta työkaverin kanssa. Molemminpuolinen avoimuus ja rehellisyys on se, millä asia ratkeaa.
-2
Mies ei todellakaan mene yleensä muualle puhumaan puhelimeen, vaan juttelee työasioista useinkin puhelimessa muiden työkavereiden kanssa ihan minun läsnäollessani. Vain sitten ilmeisesti tämän Hannan kanssa ei voi puhua minun kuulteni.
Ja tosiaan, en tiedä kuinka paljon he ovat jutelleet. Mutta ilmeisesti aika paljon kun olivat yhdessä spekuloineen raskauttani ja minun mustasukkaisuuttani jne. jne.
Ja mikä minua erityisesti ihemtytti, oli juuri tämä "tunnustaminen", vaikka mitään tunnustamista ei niiden puheiden perusteella ollut. Ja sitten se minun syyllistäminen "sinä et sitten ole koskaan luottanut minuun". Ja kuten sanoin, itse en mielestäni koskaan ole ollut mitenkään mustasukkainen, kun ei ole koskaan edes ollut mitään syytä olla.
Ap.
Googlasin äsken ja huomasin, että henkilö jonka kanssa mieheni on puinut työongelmia on joku sihteeri. Eli vähän vaikea kuvitella, että johtavassa asemassa oleva henkilö spekuloisi firman ongelmia sihteerin kanssa ainakaan kovin syvällisesti.
Ap
ilmeisesti aika paljon kun olivat yhdessä spekuloineen raskauttani ja minun mustasukkaisuuttani jne. jne.Ja mikä minua erityisesti ihemtytti, oli juuri tämä "tunnustaminen", vaikka mitään tunnustamista ei niiden puheiden perusteella ollut. Ja sitten se minun syyllistäminen "sinä et sitten ole koskaan luottanut minuun".
Ap.
"Hanna" ymmärtää tai esittää ymmärtävänsä miestäsi. Voi olla, että kyseessä on aito vertaistuki, joka helpottaa miestäsi ja saa hänet jaksamaan kanssasi paremmin (tällä en tarkoita, että sinä olisit jotenkin rasittava, vaan ihan sitä, että miehelle voi tehdä hyvää puida tuntojaan jonkun kanssa, ja että hän haluaa sinulle hyvää eikä siksi halua tilittää sinulle). Voi myös olla, että Hanna "ymmärtää", koska yrittää siten miellyttää miestäsi, koska on ihastunut tähän.
Toisen seikan perusteella miehesi kokee syyllisyyttä. Tämä mustasukkaisuuskommentti kertoo siitä, että hyökkäämällä sinua kohtaan hän yrittää vierittää syyllisyyden sinulle (olet turhastaepäilijä ja kytttääjä) siksi, koska ei kestä omaa syyllisyyttään. Tämä ei sinänsä tarkoita, että heillä olisi suhde, tai että mies varsinaisesti olisi pettämässä. Hän voi kokea syyllisyyttä jo pelkästä (mahdollisesta) ihastumisesta, siitä, että viihtyy Hannan kanssa, siitä että haluaa "valittaa" sinusta toiselle. Itse ainakin tuntisin jo tuollaisesta syyllisyyttä..
Sinänsähän se ei ole sinulta pois, vaikka ihastusta olisikin, eikä sekään että mies viihtyy toisen naisen seurassa. Voi tosiaan olla niin, että mies salailee vain siksi, että pelkää jo näillä asioilla loukkaavansa sinua. Hän voi vain kaivata seuraa ja henkireikää, sehän on sinänsä sallittua. Mutta toki hänen pitäisi olla avoin, ja sinun tietää koko ajan missä mennään.
Eli edelleen, sitä avoimmuutta ja rehellisyyttä tarvitaan nyt molemmilta. Jos se ei onnistu, niin siinä tapauksessa on parempi, että miehesi ei enää vapaa-ajalla tapaile tätä Hannaa ja soittele hänelle.
-2
Ei jää epäselväksi kirjoituksistasi, että aihe on sinulle erittäin läheinen.
se nyrkkisääntö, että jos epäilet pettämistä, sitä tapahtuu, pitää paikkansa.
Eli taitaa olla meneillään jotakin. Myös tuo "avoimuus" ja "tunnustaminen" sopii kuvaan: "Jos kerron avoimesti jotakin, ei hän enää epäile enempää."
Toivotaan, että ei ole vakavaa. Mies voi vain kaivata juttuseuraa, ja saada iloa tuon naisen seurasta. Se ei välttämättä ole sinulta pois! Ei vaikka ilmassa olisi pientä ihastumistakin. Mutta miehesi pitäisi olla rehellinen, jotta voisitte sopia ja miettiä yhdessä, ovatko nuo tapaamiset riski suhteellenne vai eivät.
Tsemppiä!