Ämmäksi haukkuminen (aviomies)
Eli... Moni vuotinen avioliitto tosi pahoissa vaikeuksissa, ollut jo pitkän aikaa. Jatkuvaa riitelyä/kinaamista tai vaihtoehtoisesti mykkäkoulua.Perheessämme lapsia, joista nuorin 7kk. Eilen mies huusi minulle kaikkien lasten kuullen, että v.... ämmä. Kyllä tuli hiljaista vähäksi aikaa =(.
Kommentit (19)
meillä mies lähti äsken ovet paukkuen ja vitun ämmä siis täälläkin... aivan pienestä se riita nyttenkin lähti. Ajatukset ovat kyllä kieltämättä vähän ristiriitaiset... juuri ostettu oma asunto kaksi lasta ... jonkun aikaa ollu sellainen tunne ettei jaksa enää...tuntuu vaan niin kovin vaikelta erota :( joten hankala nyt sitten kommentoida oiken mitään kun itsellä on surun/vihan oloinen tunne tila
siihen pisteeseen että vihaan miestäni. Meidän tilanteessa ero tuntuu ainoalta vaihtoehdolta.
ap.
Ei mitään lomailua ja kattoon sylkemistä, kuten mies tuntuu kuvittelevan. Lapsia on useampi ja tekemistä riittää koko päivälle. Mies kun tulee kotiin, alkaa heti valitus kuinka on sotkuista ym.. Vauvan leluja ehkä pari lattialla.. Unohtaa, että ruoka odottaa valmiina, pyykit pesty, astiat puhtaina ja jos hyvin käy niin jopa imuroitu ;/. Positiivista palautetta aivan turha odottaa, mutta negatiivista kuulee jatkuvasti. Olen muutenkin väsynyt, koska vauva herättelee edelleen öisin. Alistamista ja mollausta/vähättelyä, sitä on minun arki.
ap.
ja puhun normaalilla äänellä. Yleensä pyrin puhumaan erimielisyydet kun lapset eivät ole paikalla. Meillä riidellään kaikesta..
ap.
Mun mielestä suurin mahdollinen virhe on tapella sillai ettei lapset muka kuule. Kaikista pelottavinta lapsille on kun kuuntelevät pimeessä sängyssä kun vanhemmat tappelee.
Omalukunsa on jos riidat kyetään aidosti piilottamaan, kun riidat sitten joskus päätyvät eroon niin ero tulee lapsille kauheana järkytyksenä "ettehän te koskaan edes tapelleet".
En niitä "piilottele" vaan yritän hoitaa asiallisesti, nimittelemättä. Ikinä lapset eivät ole pimeässä, omissa sängyissään kuunnelleet riitojamme.
ap.
että miehesi ahdistuu siitä, että ei ole yhtä taitava noissa riitatilanteissa ja hän hermostuu siitä (ei siis niinkään sinusta tai riidan aiheesta) ja siksi käyttää tuollaisia sanoja?
voisiko olla niin, että tarvitsette kumpikin omaa reviiriä ja hengitysilmaa? Hanki sinä harastus, jonka myötä pääset kohtuullisesti pois kotoa. Edes urheilemaan tai kansalaisopistoon jollekin luovalle kurssille.
Anna myös miehesi olla omissa oloissaan kodissaan tai kavereidensa kanssa josksu työpäivän päälle. Hän ilmeisesti kantaa vastuun perheen taloudesta, miehet stresaantuvat sellaisesta vastuusta eniten.
Meillä on "7 vuoden kriisissä" auttanut se, että tein irtiottoa kodista, yhteistyössä tietenkin. Vaikka lastenhoito jääkin 2-3 kertaa vuodessa miehelle muutamaksi päiväksi, hän nautii itsemääräämisoikeudesta kodissa ja muksujen kanssa. Ja minä nautin siitä, että elämää on muuallakin.
Ihme kyllä totaalikyllästyminen on alkanut mennä ohi ja tunnen rakkauden läikähdyksiä uudelleen. En uskonut, että se on ikinä enää mahdollista.
aivan vapaasti, ei kuulemma kiinnosta. Nököttää kotona ja kiukkuaa. Mies käy töissä, joo... Maksan kaikesta puolet, mutta loppupeleissä minun rahoillani hommataan kaikki mitä lapset tarvitsevat, suurin osa kauppalaskuista. Mihin miehen rahat menevät? En tiedä eikä kerro vaikka yhteistä taivalta jo yli 10v. Asumme täysin korvessa, minun on erittäin hankalaa ( lue mahdotonta ) lähteä iltaisin ajokortittomana mitään harrastamaan. Lapsia hoitaessa miehellä on erittäin lyhyt pinna ja joskus kun olen jossain käynyt nuorimmaiset kirkuvat naama punaisena kun tulen kotiin. Todella rentouttavaa...
Erota, myydä talo puoliksi (onko teillä OKT?), ottaa lapset ja muuttaa jonnekin kaupunkiin vuokralle yksinhuoltajana? Tai antaa miehen pitää lapset ja lähteä yksin pois? Tai jos ajaisit ensin sen ajokortin, että maailmasi laajenee?
Kysy itseltäsi mitä tahdot ja mitkä ovat keinosi sen toteuttamiseksi. Äläkä vastaa mihinkään mitä MIEHESI pitäisi tehdä, vastaa mitä SINUN pitää tehdä.
Olen käynyt tämän saman läpi, asun itsekin korvessa ja lapsia on paljon. Silti löysin reittini ulos.
Erota, myydä talo puoliksi (onko teillä OKT?), ottaa lapset ja muuttaa jonnekin kaupunkiin vuokralle yksinhuoltajana? Tai antaa miehen pitää lapset ja lähteä yksin pois? Tai jos ajaisit ensin sen ajokortin, että maailmasi laajenee?
Kysy itseltäsi mitä tahdot ja mitkä ovat keinosi sen toteuttamiseksi. Äläkä vastaa mihinkään mitä MIEHESI pitäisi tehdä, vastaa mitä SINUN pitää tehdä.
Olen käynyt tämän saman läpi, asun itsekin korvessa ja lapsia on paljon. Silti löysin reittini ulos.
Minun pitäisi ottaa lapset ja muuttaa takaisin pk-seudulle, missä entinen elämäni on.
ap.
Ja mieti sitäkin mahdollisuutta, että asuntoa ei ihan heti löydy ja että lapset voivat jäädä isällekin, jos erotilanteesta tulee riitaisa.
Hae tänään lomakkeet eroa varten ja tee asunnonhakupaperit, siitä se lähtee.
lasten huoltajuutta. On "hylännyt" edellisestä liitostakin olevat lapset vaikka asuvat ihan lähellä.
ap.
Ala hakea asuntoa ja mieti sitäkin mihin sinulla on maksukykyä sitten yh:na. Laske millaiset tulot sinulle jää.
ja pyydät apua tulevaan erotilanteeseen. Tai jos ei terapeutin, niin vaikka lastenvalvojan. Pyydä käytännön neuvoja, käännä jossittelu ja mutkuttelu toiminnaksi.
- laske rahasi
- laske millaisia tukia saat
- hanki asunto
- selitä lapsille mitä on tapahtumassa
- mieti miten selität heille isän jäämisen pois elämästä
- valmistaudu totaaliyksinhuoltajuuteen
- pohdi miten jaksat, jos ei ole tukiverkostoja tai ystäviä lähellä
- älä laske mitään elatustukien varaan
- hae lapsille koulupaikka/ päivähoitopaikka
- järjestä muutto-operaatio
ja puhun normaalilla äänellä. Yleensä pyrin puhumaan erimielisyydet kun lapset eivät ole paikalla. Meillä riidellään kaikesta..
ap.