Olisin varmasti ollut paha anoppi, olin tyttären lapsen luona ,kun tuli koulusta kotiin.

Entäs jos olisin miniälle tehnyt saman, olisin ollut p---ka anoppi?

millaiset välit miniällä ja anopilla on. Jos on läheiset ja lämpimät, tuollainen on tosi mukavaa käytöstä, jos jotain muuta, tunkeutumista toisen alueelle.

Pitää itse kuulostella, mikä on sopivaa. Niin miniän kuin tyttärenkin kanssa.

siivoamaan ja järjestelemään paikkoja :)

En halua että kukaan meidän kodissamme tonkii paikkoja yksinään.

Ja kyllä, se ottaa päähän. Ihan niin kuin ottaisi päähän, jos äitinikin tekisi noin. En voi sille mitään, että koen sen, että anoppi AINA meille tullessaan pesee lavuaarin ja hellan ja usein yrittää imuroidakin, arvosteluna ja kritiikkinä itseäni kohtaan. Itse asiassa olen varma, että hän pitää minua laiskana ja epäsiistinä ja juoruilee selkäni takana sukulaisilleen ja ystävilleen kotimme kunnosta.



Olen iloinen siitä, että äitini tajuaa rajat. Kun olin synnyttänyt kuopuksen, äiti tuli siskon kanssa laittamaan ruokaa ja imuroimaan, MUTTA KERTOI SEN ETUKÄTEEN, ei katselemalla paikkoja ja tarttumalla toimeen, kun ei kelpaa hänen silmilleen. Anoppikin toki auttoi ja PALJON, en yhtään yritä vähätellä anoppini apua. Hän auttaa minua/meitä paljon enemmän kuin äitini. Silti en kestä sitä, että kun hänet kutsuu kylään, hän vain häärää ja määrää... Miksi ei voi kunnioittaa toisen kotia edes sen vertaa, että kysyisi, voiko auttaa ja jättää homma sikseen, jos sanon, että ei tarvitse?

kommentteja?

Meille saa kuka vaan halukas tuoda valmista ruokaa ja meidän tarvikkeistakin saa laittaa oikein mielellään. Meillä saa myös siivota, tiskata, pestä pyykkiä yms. aivan rauhassa.



Tosin mulla onkin mukava anoppi sekä äiti, jotka molemmat auttelevat joskus oma-aloitteisesti. Ja olen hyvin kiitollinen heille.



Mä en ymmärrä, kuinka joku voi olla niin herkkä, ettei apu kelpaa. Ei kaikki auttaminen ole arvostelemista.

Mä en ymmärrä, kuinka joku voi olla niin herkkä, ettei apu kelpaa. Ei kaikki auttaminen ole arvostelemista.

En vain tuntisi oloani kotoisaksi, jos joku tarttuisi kauheasti hääräisi kodissa minun tietämättäni. Kutsun kotiini mielelläni ihmisiä, mutta silti koti on myös intiimi paikka. En halua, että joku "penkoo" siellä ilman ennakkosopimusta.

Näin me ollaan erilaisia. Kannattaa vähän kuulostella, mitä se toinen ihminen mahtaisi tykätä omatoimisesta siivoamisesta ennen kuin ryhtyy toimeen.

riippuu siitä, mikä on äidin/tyttären anopin/miniän suhde.



Minun anoppini ei ole pitänyt minusta - nyt (n 25 v myöhemmin) on alkanut sietää. Ja tarvita minua.



Mutta muistan, kuinka alkuaikana kerran sanoi: minä olen tottunut käymään poikani kotona aina, kun tämä on matkoilla, siivoamassa.



Ensiksi avasin suuni sanoakseni, että "nyt minä siivoan", mutta tajusin sanoa: voi kuinka kiva! Tule niin usein kuin haluat siivoamaan.



Eipä tullut. Ei solloin eikä myöhemmin. Perhana. Minä olisin ollut iloinen, jos kotimme olisi ollut siisti palattuamme matkalta kotiin. Eikä minu häiritse, jos anoppi "nuuskisi" nurkkiamme. Ei meillä ole mitään piiloteltavaa.

Tytär kertoikin ,kun tuli pojan hakemaan, että heillä jäi niin sotkuista, hänellä on niin kurkku kipeänä ettei jaksanut tehdä mitään. Siksi olikin onnellinen,kun olin tehnyt ruan ja pannut vähän paikkoja kuntoon. Minä olen sellainen mummo, että en puutu lasten elämään jos eivät pyydä apua. ap.

Tytär kertoikin ,kun tuli pojan hakemaan, että heillä jäi niin sotkuista, hänellä on niin kurkku kipeänä ettei jaksanut tehdä mitään. Siksi olikin onnellinen,kun olin tehnyt ruan ja pannut vähän paikkoja kuntoon. Minä olen sellainen mummo, että en puutu lasten elämään jos eivät pyydä apua. ap.

että joku sua arvostelis, vaan siitä, että ihmisiä ja ihmissuhteita on erilaisia. Kuitenkin tuossa sun aloituksessas oli vähän haastava sävy.

Siis kun silmä välttää, tyhjentävät tiskikonetta, laittavat pyykkiä kuivamaan, silittävät, imuroivat, appi laittaa vielä ruokaakin, njam!



Ihanaa!

tulis huomennakin meille. Äiti kertoi että tulee, otan mittoja pojan sängystä sillä ompelen lakanan joka pysyy paikkallaan.

tulisi kotiini siivoamaan ja järjestelemään paikkoja.

tiskasin astiat ja laitoin muussin ,liha pullat olin tehnyt kotonani.

jos joku joskus auttaisi.

Kateelinenhan sinä olet, minä olisin onnellinen jos joku joskus auttaisi.

mun äiti tai anoppi ei kumpikaan siivoisi meillä, voivat kyllä keittää.



Siivoaminen on niin tylsää hommaa että mielelläi minä ainakin ottaisin vastaan apua. Paitsi en tykkäisi jos siivoaisi meidän aikusten makuuhuoneen. Lasten huoneet mielellään tai yhteiset tilat. :)

jos meille tulisi anoppi tai yleensäottaen kuka tahansa, joka haluaisi olla avuksi.



Ottaisin kiitollisuudella vastaan siivous, lastenhoito ja kotityö apua!



Itse henkilökohtaisesti en voi ymmärtää sitä ajatusmaailmaa, että koetaan annettu apu negatiivisesti; arvosteluna ja pahansuopana urkkimisena.

Ehkä se kertoo kuitenkin ajattelijasta itsestään enemmän kuin avun tarjoajasta..

Itse henkilökohtaisesti en voi ymmärtää sitä ajatusmaailmaa, että koetaan annettu apu negatiivisesti; arvosteluna ja pahansuopana urkkimisena.

Ehkä se kertoo kuitenkin ajattelijasta itsestään enemmän kuin avun tarjoajasta..

ketjussa ei kukaan ole tarjonnut tuota näkemystä.

Mä en henkilökohtaisesti halua, että kukaan käy omin luvin meillä siivoamassa, mutta muuten otan apua kiitollisena vastaan. Ei ole kyse siitä, että pitäisin sitä urkkimisena, mä en vaan tykkää siitä ajatuksesta.

niin ihan ok ja joskus tosi kivaakin. mutta jos jatkuvasti niin tekis niin kyllä sne ottais pakosti vihjailuna tai tunkeiluna. ja ite en haluaisi omaa äitiäni kotiini siivoomaan enkä anoppia, enkä ketään muutakaa joka ei kotonani asu. ja kaikki todellakin riippuu jokaisen väleistä. kaikki ei tuu toimeen, eikä tarvii tullakaa, ja yleensä vika on sekä anopissa ja miniässä, tai joskus vaan toises, mut yleensä molempia ärsyttää toinen. en kyllä muuten edes tajua miks joku haluu mennä toisen kotia siivoomaan, ja oon sitä mieltä et jos poika muuttaa pois kotoaan nii sit se poika ihan ite siivoo kotinsa ja jälkensä eikä niin et äiti sen tekee. Joko äiti tai poika ei oo valmis irtautumaan tai sit ei kumpikaa. mut ite en tollasta sietäis. kun muutin omilleni lapsuus kodistani niin sit olin ite vastuussa kaikesta, mun mielestä niiin pitää ollakki.

olemme tosi läheisiä, siksi , eitule mitäään ongelmaa.