Kamalan arka ekaluokkalainen

joten häntä on "koulittu" aina. Nyt on eskarilainen ja on jo yökyläillytkin ja kaverivierailut ovat ihan jokaviikkoista rutiinia.

reippaasti kyläilee jne. Meillä myös arka lapsi, joka alkoi reipastua vasta 3-luokalla!

Ollaan tehty töitä, ettei se arkuus estäisi elämästä. Edelleen on uusissa lapsiryhmissä puhumaton alkuun pitkään jne.



2

tukemalla aina kaverisuhteita, kutsumalla itse paljon lapsia aina meille. Kaikki ne kaverit, joiden luona lapsi nyt käy, on olleet paljon myös meillä.



2

murehdi, vaan anna lapsen reipastua omaan tahtiinsa.



Meillä oli viime syksynä varmasti maailman arin ekaluokan aloittava tyttö. Hänellä ei ollut yhtään kaveria ekaluokan alkaessa, koska hän ei eskarin ulkopuolella uskaltanut eikä halunnut olla kenenkään kanssa missään tekemisissä. Olin syksyllä aika lailla huolissani.



Eipä olisi tarvinnut olla. Nyt ei tyttöä uskoisi samaksi. Liehuu "ympäri kyliä" kavereiden kanssa. Kannustaa ja rohkaista arkaa lasta tietenkin täytyy, mutta mielestäni ei väkipakolla "kouluttaa" rohkaistumaan. Kyllä se siitä ajastaan.

Kiva kuulla, että reipastumista on tapahtunut. Meillä ongelmana tosiaan se, että vähäkään oudompiin paikkoihin lapsi ei suostu menemään ilman äitiä tai isää. Tutuimmissa paikoissa; sukulaiset, lähimmät naapurit(kaverit) menee ihan tuosta vain. Mutta ei millään mihinkään puolitutun luokse.

ja muukin ailahteleva köytös. Kun lapsella on hyvä perusturva niin eiköhän se siitä.

normaalia epäluuloisuutta ja varovaisuutta. Kouliminen voi vinouttaa lapsen minäkuvaa. Anna olla sellainen kuin on. Ujot ja arat ihmiset on yhtä hyviä kuin reippaatkin. Joissakin asioissa paljon parempiakin.

niin tutustuvat paremmin.



En minä itse asiassa päästäisi kumpaakaan meidän lasta mihinkään kylään, joka on jotenkin "vieras". Haluan itsekin tietää ensin millaisesta perheestä on kyse.



Kouliminen oli minulla muuten lainausmerkeissä... Kyllä vanhemman tehtävä on tukea lapsensa kasvua. Ei siinä ole mitään pahaa.



2

kyllä paljon rankemmin kuin pelkästään niin, että ei jää vähän vieraampiin paikkoihin. Heihin voit tutustua lastenpsykiatrisella osastolla. Ärsyttää tuollaiset puolivillaiset besserwisser kommentit.

tönäistä eteenpäin, mutta ei pakottamalla. Miksi et itse menisi sinne luokkakaverille pari kertaa mukaan? Uskon, että sen jälkeen lapsesi voisi hyvinkin itse mennä yksikseenkin sinne. Näin meillä on toimittu kahden ujon kanssa ja toimii. TOsin paikat, joissa käydään vain esim. pari kertaa vuodessa niin ei kyllä kumpikaan lapsi suostu jäämään esim. synttäreille ilman vanhempia ja onhan se huomiota herättävää, kun muut lapset jää tuosta vain ja meidän ei, vaikka ovat jo "isoja" lapsia (eskari ja 4v.)