Tekisittekö tässä tilanteessa kolmatta lasta?
Meillä on jo kaksi lasta ja vielä haluaisimme kolmannenkin.
Mies on osallistuva isä, hoitaa lapsia ja tekee kotitöitäkin.
Itse olen kärsinyt ajoittaisesta masennuksesta ja uupumuksesta, johon syön lääkettä. Masis jaksojen aikana olen aikaansaamaton, lähinnä vaan nukun.
Kolmannen lapsen saamisessa pelottaa eniten oma jaksaminen ja se valvominen.
Kommentit (26)
Itsellä on kaksi lasta ja kaksi synnytysmasennusta takana + työuupumusta ja ihan muuten vaan masista. Isä ei ole ollut osallistuva, vaan itsekäs ja yrittäjä.
En ottaisi sitä riskiä, että isä kyllästyisi tilanteeseen ja joutuisi mahdollisesti ylittäämään omat voimavarat.
En tiedä mitä lääkkeitä syöt, mut ainakaan kaikkia masennuslääkkeitähän ei voi raskaana ollessa syödä. Sinuna odottaisin että uupumuksesi helpottaisi siten, että voisit lopettaa ainakin lääkkeet, ja siis pärjäisit ilmen niitä, ennen kun rupeaisin suunnittelemaan kolmatta. Kolmas lapsi ei varmasti ainakaan helpota väsymykseen, ja jossain tilanteessa, voisi ehkä pahentaa masentuneisuuttasi, jos elämä kävisi kolmen lapsen kanssa raskaaksi. Nyt keskittyisin sinuna jaksamaan nykyisen perheesi kanssa arjen pyörityksessä ja ottamaan ilon irti elämästä.
masisjaksoilla ja uupumuksella sitä, että se paha olo tulee ajoittain, kestäen n.kuukauden/pari kuukautta kerrallaan ja näiden aikojen välillä oloni ja toimintakykyni on normaali.
Olen syönyt kaksi vuotta lääkettä. Lääkkeenä Citalopram.
ap
mies käy töissä, hoitaa lapsia ja kotia?
Kusetatteko sossua ja kelaa? Teette pimeetä rahaa?
Kolmas lapsi on kolmas lapsi myös menoissa.
Miksi lapsi tarttee hankkia aikaan jolloin et jaksa hoitaa olemassa olevia lapsia. Oletko kovin vanhakin?
Onko sinulla työ?
Tälläset ihan perusasiat ekana kuntoon. Ei lisää lapsia ennenkö itse jaksat osallistua.
Ensinnäkin sinä joudut koville, mies saattaa joutua vielä kovemmalle lapsista puhumattakaan :( Hoida itsesi kuntoon!
Mun mielestä on tosi vastuutonta jos tuollaisessa tilanteessa aikoo tehdä lapsen!
Käymme molemmat töissä. En ole masis/uupumusjaksoilla pois töistä, mutta sen jakson aikana en jaksa töiden lisäksi juuri mitään muuta (ulkoilla lasten kanssa tms.)
Olen hieman yli 30v.
"oma jaksaminen ja se valvominen"
Eli kun jostakin kohtaa on heikkoa, ei kannata tuudittautua siihen, että tällä kertaa olis kaikki parhain päin. Pelkkä haluaminen ei riitä, tarvitaan voimavat kans.
Omat kokemukset ja työssäni päivittäin näkemäni asiat vahvistaa mun mielipiteeni täksi.
Nro 3
Pahoittelen, mutta... raskastahan siitä tulisi, ja vaikka nykyisellään selviät noista masennusjaksoistasi kuukaudella tai parilla, niin vauvan+ muiden lapsien aiheuttama unenpuute ja stressi voikin tehdä kunnolla tepposet ja aiheuttaa pitempijaksoisia ongelmia.
Ehkä ainoastaan, jos masennuksesi ajoittuu aina samaan aikaan vuodesta (esim. kaamosmasenus), niin voisin ehdottaa harkitsemaan hankintaa niin, että yrittäisitte optimoida lapsen saamisen ajankohdan siten, että seuraavaan masennusjaksoon olisi mahdollisimman pitkä aika.
"oma jaksaminen ja se valvominen"
Eli kun jostakin kohtaa on heikkoa, ei kannata tuudittautua siihen, että tällä kertaa olis kaikki parhain päin. Pelkkä haluaminen ei riitä, tarvitaan voimavat kans.
Omat kokemukset ja työssäni päivittäin näkemäni asiat vahvistaa mun mielipiteeni täksi.
Nro 3
tästä vastauksesta. Näin olen sen itsekin järjellä ajatellut. Ei pidä aina uskoa sitä sydäntään vaikka vielä lapsen haluaisimmekin.
Jollain tapaa vain mietin, että toisaalta se vauva-aika (vaikea aika) kestää vain vähän aikaa.
Ap
selvästi haluaisit kuulla kyllä-vastauksen, mutta itse en kuitenkaan tekisi.
Tosin itse olin pirteä ja ahkera ja vireä ja aikaansaava aina vauvan kanssa.
Sen jälkeen vaivaa väsymys ja uupumus. Mutta sitä suurempi väsymys sitten vauva-ajan jälkeen, mitä enemmän lapsia ja kotitöitä, joita seuraa jokaisesta lapsesta lisää.
jos lapsi ei olekaan terve, vaan vaikea aika kestää koko loppuiän?
on yksi suurin syy siihen, miksi kallistuisin siihen 'ei enää kolmatta lasta' vaihtoehtoon.
Ei se aina mene niin, että ihmisille annetaan juuri niin paljon kuin mitä he jaksavat.
Ap
Jos olet nyt vähän yli 30 vuotta, niin katsotte tilanteen uudestaan vaikka 3-4 vuoden kuluttua. Masennuksesi voi silloin olla historiaa ja olemassa olevat lapset jo isompia.
tämä masennus tosiaan loppua joskus? Nytkin syön lääkkeitä, mutta silti se aina nostaa päätään tasaisin väliajoin.
Ap
äitini oli bipolääri ja ne masennusjaksot oli kamalia ja ahdistavia. ja juuri kun äiti oli ollut pari vuotta paremmassa kunnossa niin pikkusiskoni syntyi. Äiti sai psykoosin ja me kaikki kolme asuttiin mummolassa. Psyyken sairaudet ovat kuitenkin erilaisia lapsen näkovinkkelistä kun fyysiset vaikka niin ei saa sanoa.
on ajoittain (=usein) uupunut eikä jaksa mitään. EI kestä valvomista.
Meillä on neljä lasta, jotka minä hoidan oikeastaan täysin. Hoidan siis kaikki yöheräilyt ja muutenkin kaikki on mun vastuulla.
En voisi kuitenkaan sanoa että ei olisi pitänyt tehdä näin montaa lasta koska lapsista on niin valtavasti iloa.
Jos et pysty tai jaksa huolehtia kahdesta lapsesta kokoaikaa niin älä tee kolmatta.
Anna kaikkesi ja rakasta näitä kahta sen kolmannenkin edestä.