Lue keskustelun säännöt.
Kyllä oli yksinäinen olo taas kun...
21.03.2011 |
kävimme jälleen kerran lapsen kanssa avoimessa päiväkodissa. Kaikki äidit istuivat omissa pienissä kuppakunnissaan ja en pääse sisälle mihinkään juttuihin. Yritän jutella muiden äitien kanssa, mutta kukaan ei oikein innostu juttelemaan kanssani. Lapsi onneksi sai leikkikavereita muista lapsista. Onneksi lapset ovat sentään avoimempia ja vastaaottavaisempia. Harmittaa vain, kun olen päivät niin yksin. Uusi paikkakunta, eikä yhtään kavereita.
Kommentit (2)
vaikka ei kovin räikeästi kylläkään. En tunne oloani syrjityksi, mutta kukaan ei mitenkään seuraansa tarjoa. Yritän joskus kommentoida joihinkin keskusteluihin, mutta yleensä se ei johda kuitenkaan siihen, että kukaan mun kanssani juttelisi. Olen käynyt jo aika kauan.
Lapseni saa leikkiseuraa, siksi käyn.
OK, yksi ero muihin äiteihin on se, että mä seuraan koko ajan, mitä lapseni tekee, koska hän voi olla kovakourainen - mutta toisaalta haluan, ettei häntä aivan estotta hakata päähän leluilla. Mitä tapahtuisi, jos en olisi vieressä tai lähellä. Muut äidit juo kahvia ja vetää mässyä nurkassa, lapset juoksee ja huutaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa joltain pieneltä paikalta