Mitä ihmiset tekee äitiyslomalla!?
Tässä sitä odotellaan lapsen syntymistä, vaan aika käy pitkäksi. Asunto on siivottu lattiasta kattoon, kaapit järjestetty uudestaan, pakastin leivottu täyteen pullaa ja sämpylöitä. Olen ulkoillut, kyläillyt ja levännyt. Oikein odotan että lapsi syntyisi pian että olisi jotain tekemistä. Onko muilla tällaista vai olenko jotenkin poikkeuksellisen tylsä kun en enää keksi itselle tekemistä enkä osaa vain olla? Mitä te muut teette/olette tehneet?
Kommentit (41)
Nauti olostasi. Kohta se äitiysloma on valvomista, ja tiedät kyllä mitä tekisit heti kun voit: nukut.
luin kirjoja, katselin leffoja, laitoin paikkoja kuntoon, tein ruokaa...
Revittiin seinistä ja katoista vanhat eristeet ja vanhat lattiat irti. Rakennettiin sahatavarasta vaatekaapit. Voimat meinas loppua joten jäin saikulle jotta saatiin talo valmiiksi, en olis töiden ohella jaksanut tehdä. Ja rempan keskelle en vauvaa tahtonut (miehelle se ei niinkään olis este ollut).
Joten miehen ollessa töissä, sahasin, hioin, kittasin, purin ja rakensin.
Viimeistä maalikerrosta lattialle levittäessäni meni lapsivedet ja kerkesin vielä verhot laittamaan paikoilleen, sitten synnyttämään.
Menihän se aika niin ihan hyvin :D
Toki olisin voinut sohvalla maata minäkin mutta ehkä olis tosiaan aika tullut pitkäksi.
Kaipa sitä sitten myöhemmin osaa arvostaa tätä aikaa, mikä nyt niin tylsältä tuntuu. Täytyy vain koittaa nauttia varastoon! Noh, jospa saunan peseminen laittaisi vauhtia tämän lapsen syntymiseen! Pitkän mietinnän jälkeen löytyi vielä paikka mitä ei niin perusteellisesti ole puunattu..
Höpön löpön. Nukkua ei voi varastoon. Ja ei se vauvan kanssa eläminen kaikilla ole valvomista. Idiootti.
Mä tein pitkiä lenkkejä, käsitöitä ym. Oli tosi ihana 3 viikkoa ennen kuin lapsi syntyi. Ja sen jälkeen on vaan parantunut, eikä todellakaan tartte öitä valvoa, eikä tässä olla vielä ainakaan jaksamin rajoillakaan, vaikka vauva on jo 5kk.
Siis neuvon Ap:lle, nauti vapaasta, rauhallisesta olosta ja siitä että voit keskittyä vain omaan itseesi.
Vauvan synnyttyä voi elämä olla ihan yhtä makoisaa, niinkuin meillä :) Näistä hetkistä elämässä kannattaa tosiaan nauttia!
Lainaa kirjastosta iso kasa kirjoja, kuuntele musiikkia, järjestä valokuvat jne. Mitään noista et ehdi tehdä seuraavaan vuoteen. Tee manikyyri/pedikyyri, hoidata ihosi, käy kampaajalla, käy pitkillä kävelyillä, soita ystäville.
ä-loman alku... Muistan kuinka mullakin oli tylsää. Mies töissä päivät, samoin kun kaikki kaverit.
Kävin kävelyllä ja sitten taas ihmettelin, että mitäs tekisi. Ruoat aina oli odottamassa miestä, kun tuli töistä.
Oli todella pitkäveteistä.
Ja koska tulevasta ei tiedä, niin ei sitä osaa levätä varastoon tai nauttia, kun tuntuu tylsältä.
Nyt 4 lasta myöhemmin olen muistellut tuota aikaa ja ihmetellyt, kun en osannut nauttia siitä, että sai tehdä mitä halusi milloin vaan.
Nyt tuntuisi ettei olisi yhtään vaikeeta olla kuukautta itsekseen ilman velvotteita.
Joten ihan normaalit tunteet sulla on. Kuuluu asiaan.
Nimittäin hieman on erilaista elämä sitten, kun lapsia syntyy vuoden välein kolme ja ovat nyt siis 3v, 2v ja 1v... Eli eipä se elämä kiireiseksi vielä esikoisen syntymänkään jälkeen muutu, eihän silloin ole kuin yksi lapsi hoidettavana ja voit käyttää kaiken aikasi häneen. Meillä aina vähintään yksi huutaa kun toista hoidan. Toisaalta toivotaan, että lapsellasi on sitten edes koliikki. Ehkäpä sitten on jo tekemistä, kun kannat hysteerisesti huutavaa nyyttiä 24h päivässä :)
no huh huh! mä odotan että vauva syntyisi jotta olisi jotain tekemistä. Kun luin noita useita kirjotuksia ongelma ei ole ollut se ettei ole tekemistä jos kerta on pakastimet täynnä ja asunto siivottu. Tekemistähän on ollut ja urkakalla! Oma ongelmani on se että nördään koneella aamusta iltaan (ja välillä nukun) kun en keksi mitään mielekäst tekemistä. Siivota pitäs muttei jaksa.
Tein opintoja. Tein niitä tosin myös lapsen synnyttyä. Ei siitä lapsen syntymästäkään välttämättä mikään härdelli ala. Katsele rauhassa miltä vaikuttaa.
Täällä myös yksi opettaja, jonka määräaikainen työsuhde loppui kuukausi ennen kesälomaa, ja en löytänyt sopivaa kahden kuukauden työpätkää nyt syksyllä ennen äippäloman alkua, joten olen ollut kotona kohta puoli vuotta. Ja voi luoja että voikin olla tylsää! Kesäloma vielä meni kun mieskin oli vapaalla ja teimme kaikenlaista, mutta nyt kun tämä loppuaika on ollut kaikenlaisten vaivojen sekä raskausdiabeteksen kanssa taistelua niin olo on todella tukala ja turhauttava. Liikkua ei enää juurikaan pysty liitoskipujen ja supisteluiden takia, joten oikein minnekään ei voi kotoa lähteä vaikka mieli tekisi, hyvä jos ruokakaupassa miehen kanssa pystyn käymään.
Koti on siivottu moneen kertaan mutta ruuanlaitto ja leipominen on aika hankalaa kun oikein mitään hiilaripitoista ei voi syödä. Olen lukenut kymmeniä ja taas kymmeniä kirjoja, neulonut, nettaillut, katsonut elokuvia. Nyt kun unettomuuskin vaivaa, väsymyksestä huolimatta, niin voi luoja että on pitkiä päiviä täällä neljän seinän sisällä! Odotan vain miestä töistä että olisi edes juttuseuraa. No, kohta on ohi, mutta ei ole ollut herkkua tämä kotona oleminen pitemmän päälle. Ehkä tilanne olisi toinen jos olisi pystynyt olemaan aktiivinen ja käymään yksin esim. siellä elokuvissa, kävelyillä, ostoksilla.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2011 klo 13:57"]
Nimittäin hieman on erilaista elämä sitten, kun lapsia syntyy vuoden välein kolme ja ovat nyt siis 3v, 2v ja 1v... Eli eipä se elämä kiireiseksi vielä esikoisen syntymänkään jälkeen muutu, eihän silloin ole kuin yksi lapsi hoidettavana ja voit käyttää kaiken aikasi häneen. Meillä aina vähintään yksi huutaa kun toista hoidan. Toisaalta toivotaan, että lapsellasi on sitten edes koliikki. Ehkäpä sitten on jo tekemistä, kun kannat hysteerisesti huutavaa nyyttiä 24h päivässä :)
[/quote]
Ihanan katkeraa <3
Mä aion naatiskella. La kesäkuun alussa ja aion hillua kukkapenkissä, lukea, töllöttää telkkua isompien ollessa koulussa jne. Ihan tarpeeksi tässä töissä on saanut viimeiset 10v sykkiä, nyt aion nauttia joka hemmetin sekunnista kotona, kun ei tartte lähteä aamupalavereihin ja kuuntelemaan kun jokin ei taas toimi :)
myös meillä oli remonttikiireitä viime metreille. Vasta äitiyslomalle jäätyä tein ensimmäiset vauvahankinnat ja imetysliivit jne.
Pullan ja sämpylän lisäksi voisi miettiä ruokaa. Meille ainakin oli pelastus, että oli valmiita ja lähes valmiita ruokia kotona, kun vauva huusi heti kotiuduttua niin, että nukuttiin vuoroissa. Jos nukuttiin .
Ostettiin myös paljon helppoa vierasvaraa niille vauvaa katsomaan tuleville, jotka ei tuonut tarjottavia tullessaan.
Täyttelin vauvakirjaan odotusosiota.
Kävin kampaajalla leikkauttamassa tukan lyhyemmäksi. Se oli järkevää, ei sitä hamppukasaa ois ehtinyt hoitaa.
Yhden kerran muistan, että ehdin asettua makaamaan sohvalle ja nauroin miehelle, että tällastako tän pitäisi olla vauvan syntymää odotellessa.
Maltoin olla lomalla viikon ja sen jälkeen päätin jatkaa gradun parissa ja näin teinkin synnytyspäivään saakka. :)
ja pidä päiväkirjaa. Siitä on sulle ja lapselle paljon iloa vuosien päästä :)
tai ei nyt ehkä ongelma, mutta...
Itse tein jopa karjalanpiirakoita kun en muuta tekemistä enää keksinyt. Voin lohduttaa, että viimeistään vuoden päästä keksisit tuhatmiljardia asiaa joita tekisit jos saisit kuukauden aikaa. Harmi kun sitten et enää saa ;)