Lue keskustelun säännöt.
Olenko liian ankara 4-vuotiaalle? Tuntuu, että olen koko ajan ojentamassa, vaikka
17.03.2011 |
yritän tehdä sen "kauniisti". Äl kaiva nenää ruokapöydässä, istu nätisti, älä leiki ruoan kanssa... lähinnähän nämä ovat juuri syömiseen liittyviä. Mutta tuottaako tämä ikinä tulosta? Onko huomauttaminen tarpeellista?
Kommentit (3)
Tosin kannattaa kääntää ohjeet positiiviksi aina kun mahdollista, ts. sen sijaan, että sanoisi: "Älä kaiva nenää", sanotaan "Ota sormi pois nenästä" jne. Näin jatkuvasta ohjeistamisesta ei tule liian negatiivista. Lisäksi kannattaa muistaa, että lapset katsoo tosi tarkalla silmällä esimerkkiä aikuisilta, etenkin vanhemmiltaan eli imevät kuin pesusienet oppia kommunikointiin, pöytätapoihin jne. myös sinulta. Muista siis kiitokset, ole hyvät, kauniisti pyytämiset jne. itsekin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanoisin positiivisesti, ystävällisesti, en "ilkeästi" ja toruen. Ja kyllä lapsi onkin saanut kehuja siitä, että osaa kiittää ym. Ja olen panostanut myös omiin pöytätapoihini ja "opettanut" miestäkin siinä samalla...
Hyvä, ehkä kiinnitän huomiota enemmän omaan äänensävyyni, taidan tiedostaa tuo hieman liian negatiivisen otteen.
ap
Esim. nenän kaivaminen ja ruoalla pelleily: tuleeko hommaan koskaan stoppia, josset edes yritä kieltää? Mikään ei ole vastenmielisempää kuin lapsi, jolle kukaan ei ole "lukenut lakia" ja tämä saa sitten tehdä ihan mitä vaan, vaikka iän puolesta pitäisi jo tietää paremmin..!
Meillä ei kaiveta nenää, puhuta toisten päälle, nosteta jalkoja ylös/heilutella syödessä, hypitä sohvalla, kävellä kirjojen/lelujen päältä, huudeta muille...jne. Tulosta tuottaa lähinnä kotona, sillä päiväkodissa eivät puutu vaikka vieressä katselisivat esim. nenän kaivamista. Yök!!