Täällä Pohjantähden alla
Spin off riitaisasta Väinö Linna -keskustelusta: Joku kirjoitti että
Täällä Pohjantähden alla on punainen näkemys sisällissodasta. Tuntematon on mielestäni neutraalimpi, vaikka halutessaan voi nähdä aika paljon punaväriä kyllä siinäkin.
Tähän halusin vastata:
Täällä Pohjantähden alla sekoittaa monen ajatukset siinä mielessä, että siinä kuvataan torpparit kapinan pääasiallisina toteuttajina. Todellisuudessa torppareita oli kummassakin taistelevassa joukossa, ja punakaartin suurimman joukon muodosti kaupunkien köyhälistö.
Kommentit (12)
Mikään persuromaani tämä ei todellakaan ole. Eikä ole Tuntematon sotilaskaan.
Valkoinen näkemys puuttuu kirjallisuudesta vuoden 1918 kapinan osalta, totta. Voittajat kirjoittavat historian? Eivät tässä tapauksessa!
Kommentoijalle 1 (en viitsi kopioida):
On jotain Hajamietteitä kapinaviikoilta yms. pieniä aikalaisten kirjoitelmia mutta ei oikein isoa best selleriä suomeksi. Kjell Westö on kirjoittanut aiheesta isosti suomenruotsalaisesta näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Valkoinen näkemys puuttuu kirjallisuudesta vuoden 1918 kapinan osalta, totta. Voittajat kirjoittavat historian? Eivät tässä tapauksessa!
Täältä löytyy vuosikymmen kerrallaan jokunen kirja aiheesta, kummastakin näkökulmasta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/suomen-sisallissota-kaunokirjallisuudessa
Vierailija kirjoitti:
Valkoinen näkemys puuttuu kirjallisuudesta vuoden 1918 kapinan osalta, totta. Voittajat kirjoittavat historian? Eivät tässä tapauksessa!
Historia kääntyi niin nopeasti ympäri, ettei valkoinen puoli ehtinyt tehdä siitä kaunokirjallisuutta.
Suomalaiset olivat siihen aikaan maalaisia, joten punaisista suurempi osa oli maaseudun köyhälistöä. Kaupunkilaisia oli vähän, punaisissakin. Lue vähän historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikään persuromaani tämä ei todellakaan ole. Eikä ole Tuntematon sotilaskaan.
Voisiko mitenkään jättää persut pois sellaisista ketjuista mihin persut eivät liity mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset olivat siihen aikaan maalaisia, joten punaisista suurempi osa oli maaseudun köyhälistöä. Kaupunkilaisia oli vähän, punaisissakin. Lue vähän historiaa.
Melko iso osa maaseudun väestöstä onnistui kuitenkin pysymään syrjässä kapinasta. Sen sijaan teollisuuspaikkakunnilla työläisten oli usein mahdotonta pysytellä kapinan ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään persuromaani tämä ei todellakaan ole. Eikä ole Tuntematon sotilaskaan.
Voisiko mitenkään jättää persut pois sellaisista ketjuista mihin persut eivät liity mitenkään?
Persujen nykyretoriikassa on kyllä pikkuisen samoja kaikuja kuin punaisissa agitaattoreissa aikoinaan. Mutta ei enempää siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset olivat siihen aikaan maalaisia, joten punaisista suurempi osa oli maaseudun köyhälistöä. Kaupunkilaisia oli vähän, punaisissakin. Lue vähän historiaa.
Melko iso osa maaseudun väestöstä onnistui kuitenkin pysymään syrjässä kapinasta. Sen sijaan teollisuuspaikkakunnilla työläisten oli usein mahdotonta pysytellä kapinan ulkopuolella.
Ja itse asiassa suurin osa Suomen väestöstä eivät kuuluneet kumpaankaan osapuoleen, vaan siihen suurimpaan, joka ei halunnut mitään sotaa vaan toivoi enemmän kuin mitään muuta, että olisi rauha. Jos katselette karttoja taistelupaikoista, ne sijoittuvat Etelä-Suomeen pääosin.
Pohjantähden suurin ongelma on, että se on haluttu kanonisoida jonkinlaiseksi suureksi maailmanselitykseksi vuoden 1918 tapahtumien syistä ja seurauksista.
Tämä taas ei ole Väinö Linnan vika. Hän oli kotoisin maalaisyhteisöstä, halusi kuvata maalaisyhteisöä fiktiivisessä teoksessa ja onnistui siinä melkoisen hyvin.
Vika on siinä, että meillä ei ole viittä tai kymmentä muuta yhtä tunnettua ja luettua teosta, joissa kuvattaisiin vuoden 1918 tapahtumia esimerkiksi valkoisten, kaupunkilaisten, naisten, ulkomaalaisten tai aseellisten tapahtumien ulkopuolelle jättäytyneiden näkökulmasta.