Onko kukaan täällä kirjoittanut väitöskirjaa?

mitä nyt muista ketjuista olen lukenut. Eihän se ole mitenkään harvinaista nykyään enää.

ap

mitä nyt muista ketjuista olen lukenut. Eihän se ole mitenkään harvinaista nykyään enää.

ap

Kyllä täällä siis on ihan oikeitakin tohtoreita, mutta se nyt vaan on se legendaarinen karikatyyri, että av-mammalla on lapset tehty alle kolmikymppisenä, vaikka onkin vähintäänkin tohtori, tienaa 6000 kuussa, vyötärönympärys 60 cm, mutta tissit ainakin F-kuppia ja miehellä 25-senttinen slaikkari.

vaatii noin ainakin noin 5 kertaa enemmän istumista ja kirjoittamista.. ei vaikeaa mutta vaatii aikaa ja paljon.

Tuo edellisen "viisinkertainen työ" -kommentti on mielestäni pahasti aliarvioitu. Itse tein graduni yhden lukukauden aikana hissukseen kirjoitellen, oikeasti aktiivista työaikaa meni ehkä 2,5-3 kuukautta. Lopputulos eximia.



Nyt olen tehnyt väikkäriä täyspäiväiseti kolme vuotta, mutta toiset kaksi ainakin vielä tarvitaan. Raakaa työtä ja vaatii persvoimia istua koneella yksin vain kirjoittamassa ja kirjoittamassa päivästä toiseen. Ja kritiikkiä tulee ihan eri tavalla kuin gradusta. Myös muilta kuin ohjaajalta.

Eli tavallaan työn sivutuotteena syntyy väitöskirja. Ei ole vielä ihan valmis. Viimeiset artikkelit ovat loppusuoralla (vaikka olisihan noita enemmän kuin tarpeeksi muutenkin, mutta haluan juuri nämä kaksi). Omani on siis nippuväitöskirja eli se muodostuu julkaistuista artikkeleista ja niiden yhteenveto-osiosta. Aikaahan tähän on mennyt (oisko nyt 7 v), mutta toisaalta olen ennemminkin kokenut tekeväni tutkijan työtä kuin olevani väitöskirjantekijä, tohtorikoulutettava tms.

Onhan tässä ainakin viisinkertaisesti työtä graduun verrattuna: neljä artikkelia ja yhteenveto. Kirjoitin gradun suomeksi, joten suurin haaste on ollut englanniksi kirjoittaminen. Toisaalta esim. taustakirjallisuuteen perehtyminen tuntui hieman helpommalta, kun sitä oli jo gradussa harjoitellut. Artikkelit ovat alallamme melko lyhyitä, paljon lyhyempiä kuin graduni oli, mutta toisaalta vaatii myös tiivistämisen ja napakan kirjoittamisen taitoa. Ja sitten ne artikkelit pitäisi saada oikeasti jossain julkaistuakin.



Paljon työmäärästä riippuu myös tutkimusaiheesta, aineistosta ja tutkimusryhmästä. Itse tein ensin ihan tuntityönä aineiston keruuta, tallentamista yms. isossa tutkimusryhmässä ja pääsin näin käsiksi isoon aineistoon, jonka kerääminen itse olisi ollut mahdotonta.



Työtähän tämä on siinä missä joku muukin, mikäli tätä tekee päätoimisesti. Itse teen osittain muuta työtä yliopistolla, osittain väitöskirjaa/jatkotutkintoa. Aikataulutavoite on kokonaisuudessaan viisi vuotta. Väitöskirjan lisäksi opintopisteitä täytyy vielä suorittaa 60, joten siihenkin täytyy varata aikaa. Rahoituksen epävarmuus on suurin miinus.

ymmärrän että siihen väitöskirjan aineiston keräämiseen menee tietenkin paljon aikaa ja niiden artikkelien kirjoittamiseen myös. Mutta miten kauan itse siihen lopputuloksen eli kirjan kirjoittamiseen meni? Millaista väitöskirjan kirjoittaminen oli verrattuna gradun kirjoittamiseen?

ap

kirjoittaisin nytkin omaani. Minusta työmäärä on aivan eriluokkaa. Kirjoitan englanniksi ja teen monografiaa. Kaikkea työtä aineiston keräämistä, tutkimuskirjallisuuden kartoitusta jne. on monikertainen määrä verrattuna graduun.



Suurin ero mielestäni on, että gradun kokoiseen työhön on helpompi piilottaa tutkimusasetelman heikkouksia kuin väitöskirjaan. Tältä osin työmäärä ei ole suoraan verrattavissa, vaan on aivan eri luokkaa, mitä en tätä aloittaessani aivan ymmärtänyt.



Samalla pitäisi hankkia opettajakokemusta, osallistua aktiivisesti oman alansa keskusteluun, harjoittaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta, julkaista, julkaista ja julkaista ja miettiä jo postdoc-vaihetta. Ja aina tuntuu, että muut tekevät enemmän (jos kohta ei ehkä parempaa tutkimusta).

ymmärrän että siihen väitöskirjan aineiston keräämiseen menee tietenkin paljon aikaa ja niiden artikkelien kirjoittamiseen myös. Mutta miten kauan itse siihen lopputuloksen eli kirjan kirjoittamiseen meni? Millaista väitöskirjan kirjoittaminen oli verrattuna gradun kirjoittamiseen? ap

ja lisäksi siihen tulee se yhteenveto-osio. Eli en kyllä jaottelisi väitöskirjan tekemistä aineiston keräämiseen, artikkeleihin ja 'itse kirjaan'. Kyllä se aineiston kerääminen ja artikkelien kirjoittaminen on iso osa sitä väitöskirjan tekemistä. Olen aikonut varata yhteenveto-osion kirjoittamiseen noin puoli vuotta. Jos tekee monografian, se on tietysti ihan eri asia. Ja alasta toki riippuu, minkälaista aineistoa esimerkiksi tarvitaan.

Siinä oman tutkimuksellisen panoksen osuus on pieni tai sitä ei tarvitse olla lainkaan.



Väitöskirjassa pitäisi olla jotakin omaa ja uutta, jotakin, mitä ei ole ennen tiedetty.

Vanha keskustelu, mutta kuitenkin joku edelleen miettiin gradun ja väikkärin eroja niin tässä tuore kokemus.

Meillä luonnontieteellisellä alalla graduun saattaa kuulua aineiston keruu, mutta usein raaka-datan saa valmiina ja se pitää sitten esikäsitellä ennen analyysejä. Ohjaaja yleensä auttaa sekä datan käsittelyssä että analysoinnissa, joskus tosi paljonkin. Tulosten perusteella sitten kirjoitetaan gradu, jossa esitellään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja tulosten pohdinta. Pituus on yleensä 50 sivun molemmin puolin. Gradu esitellään myös seminaarissa, jossa yleisö voi esittää siitä kysymyksiä. Gradun kieli on lähes aina suomi, tosin nyt englanninkielisten gradujen määrä on lisääntynyt.

Väitöskirja (artikkelimuotoinen) sisältää vähintään 3 vertaisarvioitua julkaisua, eli se on suuri ero graduun verrattuna. Gradua kun korjataan ohjaajien kommenttien perusteella, niin artikkeleja korjataan ensin ohjaajan/kanssakirjoittajien kommentien perusteella ja sitten vasta alkaa se oikea jännitys, että hylätäänkö artikkeli vertaisarvioinnissa tai jos ei, niin kuinka paljon sitä pitää korjata ja joutuuko esim uusimaan analyysejä. Ja tämä kolme kertaa. Lisäksi harva selviytyy väitöstyöstä niin, ettei joutuisi esittelemään tutkimustaan kansainvälisissä kongresseissa.

Kun artikkelit on kasassa, niin kirjoitetaan vielä yhteenveto-osuus, joka on vähintään gradun pituinen, mutta tietenkin paljon laajempi ja syvällisempi. Sitten väitöskirja menee esitarkastukseen, joka on vertaisarvioinnin tapainen prosessi, jossa kirja joko saa väitösluvan sellaisenaan (harvinaista) tai korjausten jälkeen, tai se hylätään. Väitösluvan saatua on sitten se julkinen väitöstilaisuus, jossa vastaväittäjä esittää kysymyksiä ja kommentteja ja väittelijä puolustaa työtään. Tässä vaiheessa väitöskirjaa ei juuri koskaan enää hylätä, mutta silti väitös voi olla tosi jännittävä ja kauhistuttava tilaisuus, varsinkin jos vastaväittäjäksi sattuu pilkuntarkka nillittäjä.

Työmäärällisesti väikkäri voi olla ehkä viisinkertainen graduun verrattuna (vähintään), mutta stressaavuudeltaan kyllä paljon enemmän kun mukana on lähes aina pelkoa artikkelien hylkäämisestä, rahoituksen loppumisesta ym.