Kokemuksia tapaamisoikeuden täytäntöönpanosta
ja sen prosessista kaipaamme.
Mieheni joutuu hakemaan täytäntööpanoa käräjäoikeuden määräämään tapaamisoikeuteen, koska tapaamiset eivät toteudu määräyksen mukaisesti.
Onko kokemusta, kuinka asiat ovat hoituneet. Tietoa emme tarvitse, se meillä on mutta käytännön kokemusta kaipaamme. Toteutuuko lainpykälät ja miten asiat ovat käytännössä oikeasti edenneet ja menneet?
Lastenvalvoja ja perheneuvolanjohtaja suosittelivat täytäntöönpanon hakemista.
Kommentit (19)
Käräjäoikeus määrää yleensä ensin sovittelun ja oikeuden istunto tulee vasta, jos sovittelija ei saa tulosta aikaan. Aika usein käy niin, että tapaamisia estävä vanhempi antaa sovittelun aikana lapsen tavata toista vanhempaansa pari kertaa, jotta saa itselleen myönteisen sovitteluraportin, jonka avulla asia raukeaa oikeudessa. Kun oikeus on todennut, että eihän mitään ongelmaa ollutkaan, tapaamisten estäminen jatkuu. Jos tapaava vanhempi jaksaa niin ennen seuraavaa yritystä on jälleen kerättävä uudet todisteet siitä, että estämien vain jatkuu ja jatkuu, ja sitten sama rumba alkaa alusta. Näin estävä vanhempi saa toiselta vanhemmalta kulumaan ajan, voimat ja rahat, jotka tämä voisi muuten käyttää elämänsä rakentamiseen ja myös lapsensa hyvinvointiin.
Meidän perheessä on oltu tapaamisista oikeudessa kolme eri kertaa eikä kertaakaan päästy oikeuden päätökseen asti. Lopulta lapsi siirrettiin asumaan etävanhemmalle, mutta se oli tietenkin erillinen oikeusprosessi.
Miten ja kuka tuota sovittelua teki?
Hienoa, että lapsen paras voitti.
ap
ne ei toteudu jos saa kysyä? Eikö lapsi/lapset halua vai estääkö äiti muuten vaan tapaamiset? Onko esim. välimatka syynä?
Käräjäoikeuksilla on lista sovittelijakoulutuksen käyneistä ihmisistä, joita tällaisissa käytetään. He ovat usein yksityisvastaanottoa pitäviä psykologeja/terapeutteja tai naapurikunnan perheneuvolassa töissä. Eivät yleensä esim. samoja sossuja, jotka tekevät olosuhdeselvityksiä huoltajuuskiistoissa. Sovittelussa tavataan aluksi ja lopuksi molemmat vanhemmat ja välissä kumpaakin erikseen. Tavoiteena on vanhempien välinen sopimus , jota molemmat sitoutuvat noudattamaan. Hyvä sovitelija yleensä seuraa tilannetta sopimuksen jälkeen jonkin aikaa. Siksi sovitteluaika on usein suht. pitkä ennen oikeuden istuntoa.
ap
onpa kyllä harmillista. Siksi kysyin, kun itsellämme on sellainen tilanne, ettei lapsi halua enää mennä isänsä luokse. Isä meinasi kanssa sitten tuota täyttöönpanoa, mutta eihän sille asialle voi mitään kun lapsi ei halua. On jo sen ikäinen, että hänen ääntänsä kuullaan. Näin ohi aiheen.
Yleensä se, että äiti estää, johtaa hyvin nopeasti siihen, että lapsi/lapset eivät enää halua tavata isää. Hehän ovat omasta näkökulmastaan jo menettäneet isän, joten he haluavat myötäillä äidin mielipidettä, etteivät menettäisi äitiäkin. Tällaisessa tilanteessa on erittäin tärkeää, että isä pitää kaikin mahdollisin keinoin yhteyttä lapsiinsa. Jos äiti estää kaiken yhteydenpidon, lapsen kanssa voidaan sopia vaikkapa, että aina iltaisin ennen nukkumaanmenoa molemmat ajattelevat toisiaan. Ajattelemista ei äiti voi estää.
Käräjäoikeuksilla on lista sovittelijakoulutuksen käyneistä ihmisistä, joita tällaisissa käytetään. He ovat usein yksityisvastaanottoa pitäviä psykologeja/terapeutteja tai naapurikunnan perheneuvolassa töissä. Eivät yleensä esim. samoja sossuja, jotka tekevät olosuhdeselvityksiä huoltajuuskiistoissa. Sovittelussa tavataan aluksi ja lopuksi molemmat vanhemmat ja välissä kumpaakin erikseen. Tavoiteena on vanhempien välinen sopimus , jota molemmat sitoutuvat noudattamaan. Hyvä sovitelija yleensä seuraa tilannetta sopimuksen jälkeen jonkin aikaa. Siksi sovitteluaika on usein suht. pitkä ennen oikeuden istuntoa.
Mitä tapahtuu jos toinen vanhemmista kieltäytyy istumasta samaan pöytään? Voidaanko määrätä pakotteita? Miten lasta kuullaan jos kuullaan?
ap
Yleensä se, että äiti estää, johtaa hyvin nopeasti siihen, että lapsi/lapset eivät enää halua tavata isää. Hehän ovat omasta näkökulmastaan jo menettäneet isän, joten he haluavat myötäillä äidin mielipidettä, etteivät menettäisi äitiäkin. Tällaisessa tilanteessa on erittäin tärkeää, että isä pitää kaikin mahdollisin keinoin yhteyttä lapsiinsa. Jos äiti estää kaiken yhteydenpidon, lapsen kanssa voidaan sopia vaikkapa, että aina iltaisin ennen nukkumaanmenoa molemmat ajattelevat toisiaan. Ajattelemista ei äiti voi estää.
isältä terveisiä ja kuulumisia jne. Äiti tarkistaa lapsen puhelimen eli sillä ei voi kommunikoida.
ap
on asian kokeneita paikalla, niin kysyisin, paljonko tällaiset prosessit yleensä maksaa?
maksoi meille noin 12 000,- ja mieheni exälle 13 000,-
Exä käytti enemmän asianajajansa aikaa eli kumpikin maksoi osapuoli maksaa näissä tapauksissa omat kulunsa.
Pieni raha siitä, että suhde lapseen säilyy! Ja ilmeisesti mieheni exälle pieni raha siitä, että saa tehdä kiusaa.
ap
Meillä kävi viimeisellä kerralla niin, että äiti ei suostunut tulemaan vanhempien yhteisiin tapaamisiin ollenkaan. Näin ollen sovittelu epäonnistui ja tuli oikeuden istunto, jossa äiti määrättiin noudattamaan alkuperäistä sopimusta. Toimeenpanossahan ei voida muuttaa alkuperäistä sopimusta kuin vähäisessä määrin, vaan siinä keskustellaan oikeastaan vain siitä, pitääkö alkuperäistä sopparia tai oikeuden päätöstä noudattaa vai ei.
Tulee niin surku myös lapsen puolesta. Kyllä aikuisen mielivalta on kamalaa. Miksi ihmeessä tällaisia tilanteita ei estetä suoraan määräämällä se toinen vanhemmista lähivanhemmaksi? Ei varmasti yllyttäisi äitiä enää estämään tapaamisia!
Muistelisin, että on sovittelijan harkinnassa, kuuleeko hän lasta vai ei. Meillä yksi sovittelija kuuli, toinen ei. Lasta ei kuultu, kun vanhempia ei saatu edes saman pöydän ääreen eli kun sovinnon mahdollisuutta ei muutenkaan ollut.
Lapsen kuuleminen on kaksipiippuinen juttu. On hyvä, että lapsen kanta tulee esiin, mutta tulehtuneissa tilanteissa on muistettava, että lapsi on ehkä pidetty silloin jo kauankin eristyksissä toisesta vanhemmasta, mikä on kenties vaikuttanut hänen kantaansa. Lapsihan on aina riippuvainen siitä vanhemmasta, jonka luona hän asuu, ja sen takia hän on taipuvainen myötäilemään vanhempaa.
Meillä kävi niin, että lapsi ilmaisi voimakkaasti, ettei hän halua olla missään tekemisissä isän kanssa. Oikeus ei kuitenkaan ottanut tätä huomioon, koska lastenpsykiatrian poliklinikka lausui, että kyseessä oli äidin vaikutuksesta syntynyt, juuttunut kanta eikä aito mielenilmaus. Lapsella ja isällä oli aina ollut erittäin hyvät välit, mitä poliklinikallakin oli ollut tilaisuus havainnoida.
Tätä on yritetty mutta äiti sanoo aina ei ja silloin ei viranomaiset tee mitään.
Meillä juuri tuo tilanne! Paitsi, että lapsi on kertonut kaverinsa äidille, että ei saa vastata isän vieteihin jne.
ap
Meillä myös mieheni eksä estänyt miehen ja hänen 3 lapsen tapaamiset, puoli vuotta sitten saivat jatkuvien istuntojen jälkeen uuden käräjäoikeuden määrämän tapaamissopimuksen aikaiseksi, ja lapset tapasivat isäänsä 2 kuukauden ajan. Nyt hän ilmoitti taas ettei anna lapsiaan enään isälle. Viranomaiset ei pysty tekemään mitään, ja tätä jatkunut yhteensä 2 vuotta. Rahat ja mieli tiukilla. Nyt asianajaja laittaa täytäntöönpano hakemuksen menemään, MUTTA johan se (ja sovittelut) käytiin viime vuonna. Onko miehen vain heitettävä hyvästit omille lapsilleen.
Tuomari määrää pakkonoudon lapsen ja vanhemman tapaamiseen Kuopiossa, vaikka lapsi ei haluaisi etävanhempaa tavata! Kuopiossa kannattaa kaikkien hakea pakkonoutoa. Tuomarin päätös on se, että alle 12 v lapselle määrätään poliisit hakemaan lapsi vaikka kotoa väkisin lapsi raahaten ulos autoon asti. Sitä saavat naapuritkin katsella. Näin meillä kävi! Lapsella koulu sujuu oikein hyvin, on kavereita, emme ole lastensuojelun asiakkaita, vain isä tehnyt meistä lastensuojeluilmoituksia. Lapeslla jo pari vuotta kestäneet pää- ja vatsakivut. Nyt vein lapsen lääkäriin, joka totesi että lapsi oireilee psykosomaattisesti pakkotapaamistilanteesta. Meillä vuosien aikana 17 sosiaaliviranomaista "selvitellyt" asiaamme, ja seuraavaksi 9. tuomari tulossa. Ja isän hakemat oikeusistunnot Kuopiossa jatkuvat, koska siihen hänellä on oikeus.
Meillä ainakin tuomittiin häviäjälle vastapuolen kulut. Asiasta on KKOn ennakkotapaus.
ap