Entisajan koulupäivä? vinkkejä?
Luvattiin pienessä koulussamme pitää lapsille sellainen, olisko ideoita, mitä päivä pitäisi sisällään. Perinneleikkejä, mustekynällä kirjoitusta, aamunavaus virsineen, mitä muuta? pukeutua saa,jos kotoa jotain löytyy vanhanaikaisesti, onko siihen ideoita? pojille tulee lähinnä mieleen puserot/liivit, tytöille mekot, essut, huivit...
Kommentit (4)
velli ei onnistu, kun pääkoululta tulee ruoka ja nuo kohteliaat tavat täytyy kyllä opetella
aamulla opettajan saattelemana luokkaan.
Opettaja sanoo viittaavan lapsen nimen kokonaan etu- ja sukunimen kanssa, kun antaa luvan vastata. Vastatessa oppilas nousee seisomaan pulpetin viereen.
Kaikki kirjoittaa kaiken ruutuvihkoihin, mitä opettajakin taululle. Monisteita ei jaeta yhden ainuttakaan.
Opettaja annostelee ruuat lautaselle ja huutaa jokaisen nimeltä hakemaan sen. Kukaan ei jätä ruokaansa tai tulee jälki-istuntoa.
Sisälle kutsuttiin aidolla kilikellolla eikä millään sähkösummerilla. Oppilaat järjestäytyivät pihalle tyttöjen ja poikien jonoon, ja opettaja antoi suoremmalle ja hiljaisemmalle jonolle luvan mennä sisälle.
Luokassa asetuttiin seisomaan pulpetin viereen selkä suorassa ja istuttiin vasta, kun opettaja antoi luvan. Aamulla oli ensin aamuhartaus, jonka aikana seistiin.
Järjestäjä meni opettajalle kertomaan, mitä oli läksynä. Asia kirjattiin päiväkirjaan. Läksyt kuulusteltiin siten, että vain viittaamalla sai vastata ja opettaja sanoi koko nimen. "Maija Virtanen".
Ruokatunnilla jokaisella oli omat eväät velliruuan ohessa ja ruokaliina lautasen alle. Ennen ateriaa oli ruokarukous.
Koulussa ei ollut mitään perinneleikkejä, siellä oltiin opissa. Käsityötunnilla pujotettiin kuvioita vohvelikankaalle...
Ja opettaja oli ehdottomasti neiti/rouva/herra Nieminen, ei koskaan ope tai Kaisa.
Tunnilla ei saanut puhua, jos vähääkään höpisi, pääsi nurkkaan miettimään tekosiaan.
- velliruoka
- perinnekäsitöitä
- kohtelias käytös opettajia kohtaan
- vastatessa noustaan seisomaan