Lapsella ei nyt sit ala A2 kieltä =(

oli vaihtoehtoina ranska, saksa tai venäjä. Me valittiin venäjä, mutta tuli vaan ranskan ryhmä. No otimme sen koska lapsi innolla haluaa lisää kieliä ja pärjää hyvin koulussa.

meitä ranskan opiskelijoita oli tasan 2, saksa saatiin järjestettyä omalle koululle mutta me käveltiin toiselta koululta 2 km aina juoksen välitunnilla että kerettiin vaihtaa:)

(

Miten vanhemmat ei tajua, että sen englannin oppii ihan yhtä hyvin ja erityisesti helposti A2 kielenä kuin A1 kielenä? Sen sijaan minkä tahansa muun kielen aloittaminen A2 kielenä ei tuo siihen samanlaista taitoa kuin jos sen ottaisi A1 kielenä. Muutenkin motivaatio kielten opiskeluun on kuitenkin suurinta ja oppiminen helpointa nuorempana kuin murrosikää kolkuttelevana.

että jos lapselle on vaikeaa oppia kieltä ja/tai lapsi ei ole motivoitunut kielen opiskeluun, ei lisäkielet tule kysymykseen ja silloin englanti on varmin vaihtoehto. Vai oletko niitä kunnianhimoisia vanhempia, joiden lasten on pakko opiskella monta kieltä halusivat tai oppivat tai eivät?

Esim. meidän keskimmäiselle A2-kieli olisi ollut täysi katastrofi. Hyvä kun edes siitä englannista selviää. Hirvittää jo se ensi vuoden ruotsi.

Ruotsissa ei olla menty tähän suomalaiseen "mahdollisimman paljon kieliä kaikille"-hömppään mukaan. Siellä on tajuttu faktat, että osalle oppilaista jo yksikin vieras kieli on vaikea juttu ja kaikkien ei tarvitse olla kielissä lahjakkaita. Ruotsissa on siis vain yksi pakollinen kieli (englanti) ja toisen vieraan kielen tilalla voi opiskella englannin lisäkursseja. Ja mistään pakkosuomesta ei luonnollisesti ole kuultukaan (vaikka Ruotsissa onkin enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä).

Eli otetaanpa reilusti mallia Ruotsista!

Meillä sai ottaa A1-kieleksi enkun tai saksan. Ne, joilla alkoi saksa, saavat enkun nelosella.



Enkun ottaneet eivät voi valita toista a-kieltä nelosella.



Otimme enkun. Kyllä muakin harmittaa, ettei voi ottaa toista a-kieltä. Tyhmää olisi ollut kumminkin ottaa ekaksi saksa.

Niin vielä jäi sanomatta, että toki Ruotsissa kannustetaan kielten opiskeluun, eli niitä, kenellä kielipäätä riittää, niin rohkaistaan lukemaan kieliä. Mutta ei pakolla, eli kykyjen mukaan.

Ruotsiin pari hassua hakijaa, eli kaikille tuli A1-kieleksi englanti. Sen sijaan A2-kielen ryhmä tuli just ja just täyteen ja kielenä oli ranska. Pieni Hgin keskustan koulu, eli tosi mukavaa että järjestyi kakkoskieli. On kyllä harmi, että se kieliryhmä on niin vuosiluokasta kiinni, eikä voi joustavasti muodostaa kahden vuositason lapsista ryhmää. Ei sen ekan vuoden aikana edetä kovin vauhdikkaasti, eli kyllä skarppi lapsi mukaan ehtii. Ja kyllä sitä kieliälliä pitää vähän löytyä, jos A2-kieltä haluaa lukea, joten tuskin olisi ongelma.

Virkkunen yritti saada pakkoruotsin alkamaan 6. luokalta ja nyt Ahtisaaren työryhmä jatkaa tätä Virkkusen kesken jäänyttä projektia pakkoruotsin aikaistamiseksi.



Käytännössä pakkoruotsin alkaminen 6. luokalta tarkoittaa sitä, että entistä harvempi uskaltaa valita A2-kieltä, sillä kolme vierasta kieltä ala-asteella on aika iso taakka pienelle lapselle.

mutta käytännössä ei sitä voi alakoulun aikana lopettaa, yläkouluun siirryttäessä on mahdollisuus olla jatkamatta

Oikeastihan nuo päätökset riippuvat tosi paljon monesta eri seikasta. Ensinnäkin kunta voi päättää, että millä määrällä oppilaita ryhmä perustetaan. Jos se on vaikka 18, niin jos ja kun esim. oma poikani oli koulussa, jossa kolmosia oli vain 20, niin oli itsestäänselvää, että ryhmää ei saada kasaan. Lisäksi on olemassa alueita, joissa a2-kieltä ei oteta kovin helposti - vrt. esim Korso versus Munkkiniemi. Niinpä esim. poikani nykyisessä koulussa, jossa samalla ikäluokalla on vain 40 oppilasta on 2 eri a2-kieltä, koska alueen sosioekonominen tausta on sellainen.



Valitettavasti usein yläkoulussa tämä a2-kielen ottamattomuus sitten kostautuu eli kun luokkia jaetaan, niin näillä a2-kielen ottaneille luokat säilyy ja usein ne ovat parempia ryhmiä ja taas rinnakkaisluokille kertyy sitä oppilasmateriaalia, jossa on enemmän oppimisvaikeuksia, maahanmuuttajia ja niitä, joita ei vaan koulunkäynti yhtään huvita.



Koska tiedän tämän, niin tein jopa itselleni yllättävän valinnan ja siirsin lapseni jopa toiseen koulupiiriin kouluun a2-kielen perässä. Kielitaidon lisäksi valitaan siis myös paljon opiskelurauhaa yläasteelle samalla myös.



Harkitse ap oikeasti myös tätä rankkaa vaihtoehtoa, että siirrät lapsesi kouluun alueelle, jossa a2-kieli muodostuu, jos tuntuu, että hän oikeasti pärjää kielissä ja hän sellaisen jaksaa handlata. Tuo toinen a2-kieli on usein todella rankka, jos ei ole innostusta ja/tai kielipäätä.

lapseni valitsemassa saksan kielessä :-)

Toinen kieliryhmä joka koulussa alkoi oli ranska.

Poika siis nyt 4-luokalla ja lukee englantia ja saksaa.

Esim me asumme juurikin Korson naapurissa eli meiltä Korsoon matkaa nippanappa 2km ja koulussa siis alkoi A2-kielet ja tosiaan "jopa" 2 eri ryhmän voimalla tuo saksan kieli.

Olisivat voineet pitää yhdessäkin ryhmässä kaikki 26 saksan kielen valinnutta, mutta lasteni koulussa on panostettu 1-luokasta lähtien siihen että luokkakoot pysyvät alle 20 lapsessa.



-34-

ne 2 kieltä jotka jäivät rannalle ns uikuttamaan olivat ruotsi ja venäjä, niihin ei ollut tarpeeksi kiinnostusta.



-34-

Kiva, että kieliryhmiä muodostui. Omalla alueellamme Leppävaarassa vaan 20 lapsen ryhmästä valitsi a2-kielen vain viitisen oppilasta, joten esim. täällä ei todellakaan ollut lähelläkään ryhmän muodostuminen. Paljon tietty riippuu siitäkin, että montako rinnakkaisluokkaa on, mutta joillain alueilla on a2 kieleen menijöitä ikäluokasta vain 10% ja joillain 80%, joten sekin vaikuttaa paljon.

mutta myös kunnat ovat tässä todella eriarvoisessa asemassa, Helsingissä vieraiden kielten opiskelu kukoistaa, koska kielen aloittamiseen riittää 10 oppilasta. Tässä asiassa siis hurraa Helsinki, naapurikunnat nurkan taakse häpeämään...

Kielten oppimisen herkkyyskausi on melko varhaisessa lapsuudessa ja silloin kannattaa aloittaa opiskelut "vaikeammista" kielistä. Englannin oppiminen on todella helppoa, jos taustalla on vaikka saksan kaltainen kieli - tai melkein mikä tahansa vieras kieli, koska kielen oppimisen mekaniikka on kuitenkin tullut tutuksi.



Englannin kielessä pääsee melko hyvin alkuun ilman sen kummempaa kieliopin tms. tuntemusta - melkeinpä riittää, kun laittaa perusmuodossa olevia sanoja pötköön. (Myöhemmin toki tässäkin kielessä tulee niitä finessejä, joita ei ihan "vessanpöntöllä istumalla" opita.)

Miten vanhemmat ei tajua, että sen englannin oppii ihan yhtä hyvin ja erityisesti helposti A2 kielenä kuin A1 kielenä? Sen sijaan minkä tahansa muun kielen aloittaminen A2 kielenä ei tuo siihen samanlaista taitoa kuin jos sen ottaisi A1 kielenä. Muutenkin motivaatio kielten opiskeluun on kuitenkin suurinta ja oppiminen helpointa nuorempana kuin murrosikää kolkuttelevana.

Lapsen koulussa ainoa vaihtoehto A1 kieleen on englanti. A2 kielen voi valita monesta. Minusta ihan naurettavaa että ei edes ruotsia voi valita vaan kaikki lukee enkun.

Tyhmiä eivät ole vanhemmat vaan ihan joku muu. Näin meillä.

Turussa se on aina englanti, muuta ei ole mahdollista valita. A2-kieltäkään ei saa kaikissa kouluissa, saksaa esim. vain muutamassa.



Jos Turussa haluaa jonkun muun kuin englannin A1-kieleksi (ja varmuudella kaksi A-kieltä alakoulussa) niin on lapsi laitettava kieliluokalle, tällöin A1-kieli on se kieliluokan kieli (saksa, ranska, venäjä) ja A2-kieleksi saa sen englannin. Mutta tämä siis huomiotava jo ennen kouluun ilmoittamista eskarivuonna.

Itselläni oli pitkä saksa ja enkku jäi sitten todella heikoksi.



Lapseni on koulussa Tampereella ja A!-kieleksi tuli englanti ja saksa vaihtoehdoiksi. Lapseni otti englannin. A2-kieleksi olisin ottanut saksan tai ruotsin, mutta meidän koulussa tämä ei ole mahdollista. (Eli kaksi kieltä saa vain näin: A1 saksa ja A2 englanti.) TYHMÄÄ

Tyhmää ottaa A1-kieleksi muu kuin englanti. Itselläni oli pitkä saksa ja enkku jäi sitten todella heikoksi.

Mutta nykyisin ainakin Espoossa A2-englanti aloitetaan jo neljännellä luokalle. Yläkouluun mennessä A2-englannin lukijat ovat samalla tasolla ja lukevat englantia samoissa ryhmissä kuin ne, joilla englanti on A1-kieli. A2-englannin lukijat oppivat siis ihan samat asiat kuin A1-englannin lukijat.

Omilla lapsillani A1-kielenä oli alunperin saksa ja A2-kielenä englanti. Lukioon mennessä molemmat vaihtoivat kielet toisinpäin ihan vain siksi, että joku ei luulisi heidän osaavan englantia huonommin, kun se on todistuksessa merkitty A2-kieleksi. Käytännössä molemmille englanti on jo pitkään ollut vahvempi kieli kuin saksa. Lukiokursseista tulee englannista säännöllisesti 9-10 arvosanoja.

Joskus aikaisemmin, kun englannin saattoi aloittaa vasta selvästi myöhemmin (jos oli A1-kielenä muu kuin englanti) englannin taito saattoikin jäädä puutteelliseksi. Nykyisin tilanne on toinen.

"Tyhmää ottaa A1-kieleksi muu kuin englanti. Itselläni oli pitkä saksa ja enkku jäi sitten todella heikoksi."

Nykyään A1 ja A2-lukijat suorittavat saman oppimäärän, eli ei jää enkku sen heikommaksi vaikka aloittaiskin opiskelun vuoden myöhemmin.