Minkä takia äidit haukkuvat toisia äitejä huonoiksi äideiksi?

Ap yrittää näköjään päteä vierasperäisillä sanoilla, mutta ei osaa niitä kirjoittaa oikein - kuten ei osaa yhdyssanojakaan. Minulle muiden kasvatusmenetelmät ovat yhdentekeviä - jos niistä ei aiheudu harmia omille lapsille.

Mun maailma ei kaadu siihen jollei jotkut yhdyssanat ole oikein kirjoitettu. Jos sun kaatuu niin antaa mennä sitten ja kovaa :) Ja metodia on tapa tai menetelmä. Jos metodia on liian vierasperäinen sana sinulle niin sanotaan sitte vain että kasvatustavat.

ap, peukku asenteestasi ja aatoksistasi! ;)

Ap yrittää näköjään päteä vierasperäisillä sanoilla, mutta ei osaa niitä kirjoittaa oikein - kuten ei osaa yhdyssanojakaan. Minulle muiden kasvatusmenetelmät ovat yhdentekeviä - jos niistä ei aiheudu harmia omille lapsille.

Mun maailma ei kaadu siihen jollei jotkut yhdyssanat ole oikein kirjoitettu. Jos sun kaatuu niin antaa mennä sitten ja kovaa :) Ja metodia on tapa tai menetelmä. Jos metodia on liian vierasperäinen sana sinulle niin sanotaan sitte vain että kasvatustavat.

ap, peukku asenteestasi ja aatoksistasi! ;)

että on tosiaan myös huonoja äitejä? Miksi täällä pitäisi kehua jotakin (huonoa) äitiä, joka kertoo kuinka tupakoi raskausaikana, tukistaa lastaan tai vaikka huutaa lapselleen? En mä rupee ainakaan kehumaan tuollaisia äidin irvikuvia...

Helppo nähdä omat vajeet toisissa äideissä.

että on tosiaan myös huonoja äitejä? Miksi täällä pitäisi kehua jotakin (huonoa) äitiä, joka kertoo kuinka tupakoi raskausaikana, tukistaa lastaan tai vaikka huutaa lapselleen? En mä rupee ainakaan kehumaan tuollaisia äidin irvikuvia...

Just... Oletko jossain pumpulissa kasvanut? Tuo tukistaminenkin oli vielä muutama kymmenen vuotta sitten ihan täysin normaalia ja sallittua.

että on tosiaan myös huonoja äitejä? Miksi täällä pitäisi kehua jotakin (huonoa) äitiä, joka kertoo kuinka tupakoi raskausaikana, tukistaa lastaan tai vaikka huutaa lapselleen? En mä rupee ainakaan kehumaan tuollaisia äidin irvikuvia...

Just... Oletko jossain pumpulissa kasvanut? Tuo tukistaminenkin oli vielä muutama kymmenen vuotta sitten ihan täysin normaalia ja sallittua.

En ole kasvanut missään pumpulissa, mutta ikinä minua ei ole pahoinpidelty lapsena, enkä myöskään pahoinpitele omaa lastani. En henkisesti enkä fyysisesti. Lapsi kun ei äitiään voi valita, niin toisilla lapsilla onkin kamalia-irvikuva-äitejä. Missäs ihmeen pumpulissa sä itse olet kasvanut, kun selkeesti kuvittelet, että kaikki-äidit-on-oi-niin-hyviä?

että on tosiaan myös huonoja äitejä? Miksi täällä pitäisi kehua jotakin (huonoa) äitiä, joka kertoo kuinka tupakoi raskausaikana, tukistaa lastaan tai vaikka huutaa lapselleen? En mä rupee ainakaan kehumaan tuollaisia äidin irvikuvia...

Lukisitko tarkemmin, aloitus viestissäni sanoin että nämä pahoinpidellyt sun muut ovat asia erikseen. Emmä nyt sellaisssa tapauksessa oletakkaan että sitä ruvetaan kehumaan jos esim. tupakoi raskauden aikana, tarkoitin lähinnä sellaista kasvatustapaa missä lapsi ei johdu kaltoin kohdelluksi mutta silti arvostellaan esim. jos lapsi nukkuu omassa sängyssä eikä vanhempien vieressä tai muuta vastaavaa.

Ja tossa huutamis asiassa, joskus tulee elämässä sellainen vaihe vastaan että kilahtaa hermot varmasti ja huutaa, lapsi ei muutamast huuto kerrasta varmaan traumoja saa eikä senkään takia toista tarvitse huonoksi äitiksi haukkua, eri asia tietenkin on jos kaikki kiukkupurkaukset yrittää huutamalla ratkaista niin sitten on jossain vika.

että on tosiaan myös huonoja äitejä? Miksi täällä pitäisi kehua jotakin (huonoa) äitiä, joka kertoo kuinka tupakoi raskausaikana, tukistaa lastaan tai vaikka huutaa lapselleen? En mä rupee ainakaan kehumaan tuollaisia äidin irvikuvia...

Lukisitko tarkemmin, aloitus viestissäni sanoin että nämä pahoinpidellyt sun muut ovat asia erikseen. Emmä nyt sellaisssa tapauksessa oletakkaan että sitä ruvetaan kehumaan jos esim. tupakoi raskauden aikana, tarkoitin lähinnä sellaista kasvatustapaa missä lapsi ei johdu kaltoin kohdelluksi mutta silti arvostellaan esim. jos lapsi nukkuu omassa sängyssä eikä vanhempien vieressä tai muuta vastaavaa.

Ja tossa huutamis asiassa, joskus tulee elämässä sellainen vaihe vastaan että kilahtaa hermot varmasti ja huutaa, lapsi ei muutamast huuto kerrasta varmaan traumoja saa eikä senkään takia toista tarvitse huonoksi äitiksi haukkua, eri asia tietenkin on jos kaikki kiukkupurkaukset yrittää huutamalla ratkaista niin sitten on jossain vika.

Ja sitte tänne palstalle tullaan lässyttämään, että se on ihan ookoo... EI OLE! Mutta juu, ymmärsin kyllä aloituksen, mutta jotkut vaan sanovat että ne tukistus yms puuhat on kasvattamista...ja ne tosiaan ei kyllä ole...

eikä metodia.

Olen se, joka tuolla aiemmin kirjoitti pitkät sepostukset , omat kasvatustavat ja toimintatavat verrattuna kaverihin, jotka pitää minua huonona ja kylmänä äitinä.

Minä huudan.

Se ei tarkoita aina, että olisin riitelemässä tai raivoamassa. Saatan avonaisen ikkunan kohdalla olla ja huutaa lapselle toiseen päähän taloa. Joo, ihan väärin ja kuuluu ulos, ja kuulostaa kuin raivoaisin.

Mutta huudan myös jos ja kun hermostun. Kun kaksikymmentä hyvää ja kAUNISTA ei auta eikä tehoa, kun vaan temppuillaan, palaa käämit jossain vaiheessa.

Joskus jo eka kiukuttelusta, joskua vasta sitten kun ovat kaksi päivää olleet taukoamatta pahantuulisia eikä mikään kaunis tepsi, ja sitten loppuu ymmärrys..

Mutta silti: minun lapseni ei kiusaa eikä ole ilkeä muille lapsille.

Sen lempeästi hymistelevän ihastuttavan äidin suloinen kullannuppu sen sijaan on kiusaaja. Miksihän?!

että on tosiaan myös huonoja äitejä? Miksi täällä pitäisi kehua jotakin (huonoa) äitiä, joka kertoo kuinka tupakoi raskausaikana, tukistaa lastaan tai vaikka huutaa lapselleen? En mä rupee ainakaan kehumaan tuollaisia äidin irvikuvia...

Lukisitko tarkemmin, aloitus viestissäni sanoin että nämä pahoinpidellyt sun muut ovat asia erikseen. Emmä nyt sellaisssa tapauksessa oletakkaan että sitä ruvetaan kehumaan jos esim. tupakoi raskauden aikana, tarkoitin lähinnä sellaista kasvatustapaa missä lapsi ei johdu kaltoin kohdelluksi mutta silti arvostellaan esim. jos lapsi nukkuu omassa sängyssä eikä vanhempien vieressä tai muuta vastaavaa.

Ja tossa huutamis asiassa, joskus tulee elämässä sellainen vaihe vastaan että kilahtaa hermot varmasti ja huutaa, lapsi ei muutamast huuto kerrasta varmaan traumoja saa eikä senkään takia toista tarvitse huonoksi äitiksi haukkua, eri asia tietenkin on jos kaikki kiukkupurkaukset yrittää huutamalla ratkaista niin sitten on jossain vika.

niin tomppeleita, ettei heitä voi hyvinäkään pitää.

Täytyy vain uskoa ja luottaa siihen että itse on hyvä äiti, vaikkei noudatakaan kaikkia av:n "oppeja".

hyvästä aviomiehestä, ei hakkaa eikä ryppää, ei se kyllä riitä hyvään äitiyteen eikä hyvään aviomiehiyteen.

niin tomppeleita, ettei heitä voi hyvinäkään pitää.

voisitko kertoa?

joidenkin vaan vaikea hyväksyä että toiset tekee eri tavalla ja silti menee hyvin.

Lapsen kasvatusasiat on kuitenkin usein vähän hankalia ja henkilökohtaisia asioita, joista helposti syntyy ristiriitoja. Jokainen pitää omaa tapaansa parhaana, kun ei kukaan halua kokea epäonnistuneensa. Vaikka pitäisi ymmärtää että erilaisille äideille ja erilaisille lapsille sopii eri kasvatustavat. Ei näissä yhtä oikeaa vastausta ole.

hyvästä aviomiehestä, ei hakkaa eikä ryppää, ei se kyllä riitä hyvään äitiyteen eikä hyvään aviomiehiyteen.

niin tomppeleita, ettei heitä voi hyvinäkään pitää.

voisitko kertoa?

Emmä ruvennu kenenkää kasvatusmetodiota kysymääs et mitkä ne on joten en näe syytä miksi mun pitäis niistä kertoa. Ihmettelen vain asiaa että miksi äidit ei voi olla suvaitsevaisempia. Itse en henkilökohtaisesti lähden kenenkään metodioita arvostelemaan, jokainen tehkööt päätöksensä itse.

Ja tuo alkoholisti ja pahoinpitelystä sun muusta kärsineet lapset otin vain esimerkiksi että niitä on turha tulla vertailemaan tähään kastiin koska jokainen tietää että jos lapsi on joutunut kokemaan pahoinpitelyä niin silloin asiat ovat mäntyä.

Pelko omasta kasvatustavasta ja sen pyhyydestä: koska ajattele; kasvatat lapsesi näin ja mitä tapahtuu? joku lapsi toisella tavalla kasvatettuna kasvaa "paremmaksi".



Kasvattamiseen kiinnitetään hemmetisti nykysin huomiota ja se on hyvä asia mutta kun ei voida tunnustaa itselleen sitä että joku jossain on omaa lasta parempi vaikkei sillä ole ollut samanlainen kasvatustausta.



Minulle on muutama mamma ihan suoraan ihmetellyt kun oma lapsi ei toimikaan niinkuin on kasvatettu -niinkuin se olisi kaikki kiinni siitä kasvatuksesta, joskus se napanuora on vaan pakko katkaistava ja lapsi on itsenäinen ja mokaa.



Pelko syö meitä täydellisiä naisia! Me kaikki halutaan omalle lapselle kaikki hyvä mutta ei kukaan ole täydellinen, vasta kun tajuaa tämän niin lapsella menee hyvin.

Se oma ihana lapsi on ihan yhtä epätäydellinen omalla tavallaan kuin me vanhemmat ja meidän vanhemmat.



Kasvaminen on asia jota ei voi pysäyttää, kasvattaa voi sitten niin eri tavoilla kuin keksii.

Silti lopussa se kasvatus lähinnä on ohjausta. Lapsesta tulee itsenäinen, ei halua enää laittaa äidin hankkimia vaatteita, räkii, tönii, nauraa kovaan ääneen kun mummo kaatuu. Sitten se alkaa tuomaan kotiin kummallisen näkösiä, hiljasia poika/tyttöystäviä..

Oho luin että tuo kasvatusmetodiani kysymys olisi osoitettu minulle. Sori.

Pelko omasta kasvatustavasta ja sen pyhyydestä: koska ajattele; kasvatat lapsesi näin ja mitä tapahtuu? joku lapsi toisella tavalla kasvatettuna kasvaa "paremmaksi".

Kasvattamiseen kiinnitetään hemmetisti nykysin huomiota ja se on hyvä asia mutta kun ei voida tunnustaa itselleen sitä että joku jossain on omaa lasta parempi vaikkei sillä ole ollut samanlainen kasvatustausta.

Minulle on muutama mamma ihan suoraan ihmetellyt kun oma lapsi ei toimikaan niinkuin on kasvatettu -niinkuin se olisi kaikki kiinni siitä kasvatuksesta, joskus se napanuora on vaan pakko katkaistava ja lapsi on itsenäinen ja mokaa.

Pelko syö meitä täydellisiä naisia! Me kaikki halutaan omalle lapselle kaikki hyvä mutta ei kukaan ole täydellinen, vasta kun tajuaa tämän niin lapsella menee hyvin.

Se oma ihana lapsi on ihan yhtä epätäydellinen omalla tavallaan kuin me vanhemmat ja meidän vanhemmat.

Kasvaminen on asia jota ei voi pysäyttää, kasvattaa voi sitten niin eri tavoilla kuin keksii.

Silti lopussa se kasvatus lähinnä on ohjausta. Lapsesta tulee itsenäinen, ei halua enää laittaa äidin hankkimia vaatteita, räkii, tönii, nauraa kovaan ääneen kun mummo kaatuu. Sitten se alkaa tuomaan kotiin kummallisen näkösiä, hiljasia poika/tyttöystäviä..

Hyvin sanottu!

äidit haukkuu toisia äitejä huonoiksi? En mä ole tähän törmännyt (paitsi netissä, mut netti on oma maailmansa eikä näistä palstoista voi päätellä sitä miten todellisuudessa toimitaan).



Minun mielestäni äidit päin vastoin on hyvin ymmärtäväisiä toisiaan kohtaan. Melkein joka kerran, kun koossa on kolme äitiä tai enemmän, naureskellaan omille onnettomille kasvatuskyvyille, kerrotana hauskoja sattumuksia lasten kanssa elämisestä jne. Ei siellä ketään tuomita pienistä asioista, kaikilla on kuitenkin sen verran perspektiiviä elämään (jos ei nyt ihan ensimmäisestä, vauvaikäisestä lapsesta ole kyse, silloin voi omat ajatukset olla aika ehdottomia).



Mut totta kai jokaisella ihmisellä on silmät päässä ja jonkinlainen käsitys lapsen hyvinvoinnista ja siitä miten siitä pidetään huoli. Totta kai toisia äitejä arvostellaan, jos lapsen turvallisuudesta, ravinnosta, pukemisesta ym. ei pidetä huolta. Hyvän hoidon ja räikeän laiminlyönnin välissä on aika monta harmaan aluetta, ja minusta on vaan hyvä, ettei asioiden anneta mennä siihen pisteeseen, että niitä on vaikea korjata.