Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olen niin onneton, että oksettaa!

Vierailija
13.03.2011 |

Mulla on niin paska elämä ettei ole tosikaan.

Siis onhan mulla elämässä jotai hyvääki, mutta silti olo on nii helvetin onneton.

Varmaan suurin murheenaihe on paska parisuhde.

Tätä loppuelämä...great.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
13.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en ole syönyt oikeasti tammikuun jälkeen, paino tippunut reilu kuusi kiloa. Pulssi jatkuvasti sadan paremmalla puolella, vatsaa vääntää, koko ajan jännittää, hermostuttaa, ahdistaa...



Työ on ainoa, mikä pitää järjissään. Ja kyllä, parisuhde on syynä. Jos ei olisi kolmea lasta, olisin jo lähtenyt. Nyt ei ole kanttia, vaikka yhä enemmän ja enemmän tuntuu siltä, että tämä vielä tappaa minut.

Vierailija
2/6 |
13.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

käy kateeksi niitä ihmisiä joilla on joku joka rakastaa ja jota rakastaa takas.

itte lähtisin kans jos ei olis lapsia.

ei ole edes työtä johon karata kodin kireää tunnelmaa...

kyllä tämä hiljaa syö ihmisen sisältä.

jaksamisia.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
13.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ainakin kuvittelee rakastavansa. Minäkin... tavallaan. Mutta silti tämä tukahduttaa minut, mies, koko tilanne... ja se, että muuta elämää ei saisi olla. Töissä voin käydä, muuten pitäisi istua kotona. Jatkuvasti.



Mies on mustasukkainen, luulosairas minun menemisistä ja tekemisistä, joita ei siis ole oikeasti juurikaan. Minä en pysty elämään elämääni vain kodin ja työn välillä, ei reilu 30v voi olla tuomittu istumaan neljän seinän sisällä vain siksi, että mies ei halua mennä -> olettaa, etten minäkään.



No mättää kyllä moni muukin asia, tuo on nyt viimeisin.



Kun olisi kanttia sanoa, että minä menen nyt. Käytännön asiat kyllä järjestyisi. Tai jos tekisi asiat niin huonoiksi, että mies haluaisi lähteä...

Vierailija
4/6 |
13.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ainakin kuvittelee rakastavansa. Minäkin... tavallaan. Mutta silti tämä tukahduttaa minut, mies, koko tilanne... ja se, että muuta elämää ei saisi olla. Töissä voin käydä, muuten pitäisi istua kotona. Jatkuvasti.

Mies on mustasukkainen, luulosairas minun menemisistä ja tekemisistä, joita ei siis ole oikeasti juurikaan. Minä en pysty elämään elämääni vain kodin ja työn välillä, ei reilu 30v voi olla tuomittu istumaan neljän seinän sisällä vain siksi, että mies ei halua mennä -> olettaa, etten minäkään.

No mättää kyllä moni muukin asia, tuo on nyt viimeisin.

Kun olisi kanttia sanoa, että minä menen nyt. Käytännön asiat kyllä järjestyisi. Tai jos tekisi asiat niin huonoiksi, että mies haluaisi lähteä...


Miksi mies ei luota?

Vierailija
5/6 |
13.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

... mitään syytä epäillä en ole antanut. Yhdessä oltu kohta 15 vuotta, naimisissa 10, koskaan en ole pettänyt enkä edes kuvitellut/ajatellut mitään sellaista.



Vaan nyt kun tuntuu, että kaulan ympärillä on hihna, jota koko ajan kiristetään, olen alkanut miettimään, mitä jos...

Vierailija
6/6 |
13.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksi ihmeessä ette lähde??? EI kukaan voi elää noin. Itselläni oli vähän sama tilanne. Ei mitään maata mullistavia ongelmia, mutta pysyvä ahdistus ja inhotus parisuhteessa joka aiheutti jatkuvaa molemminpuolista v*****lua, kireä ilmapiiri kotona aina. Itse tykkäsin käydä ystävien kanssa ulkona, keikoilla tai baareissa...mies ei. Ja siitä tietysti syyllistettiin. Meilläkin 3 lasta.



No viime syksynä lähdin ja melko rankan syksyn ja talven jälkeen voin sanoa piiiitkästä aikaa olevani onnellinen :)