Useimmat tietyillä maantieteellisillä alueilla esiintyvät sairaudet
ovat geneettisiä peittyvästi periytyviä sairauksia. Ne johtuvat siitä, että väestö on lisääntynyt liian pienellä alueella pitkän ajan kuluessa. Meillä Suomessa on monta peittyvästi periytyvää sairautta. Mitä kauempaa asuinpaikastaa puolison löytää, sitä pienempi mahdollisuus on molemmilla samaan vialliseen geeniin. Siksi on oikeen hyvä, että väestö sekoittuu jopa eri maiden osalta.
Kommentit (49)
jos sinulla itselläsi ei ole samaa viallista geeniä. Sehän se pointti tässä on.
sairauksia ei ole muualla maailmassa. Tai ne ovat hyvin harvinaisia ja silloinkin yleensä sellaisella, jolla on suomalaiset sukujuuret.
vuotta sitten esiteltiin käsite suomalainen tautiperintö, jolla tarkoitetaan niitä yhden geenin perinnöllisiä sairauksia, joita Suomessa on poikkeuksellisen paljon. Monien tautien kohdalla Suomessa on enemmän potilaita kuin muualla maailmassa yhteensä. Suomalaiseen tautiperintöön tiedetään kuuluvan 35 tautia.
Tautien kirjo on laaja ja suurin osa niistä on erittäin vaikeita. Vuosittain syntyy seitsemisenkymmentä näistä geenivirheistä ennemmin tai myöhemmin kärsivää lasta.
Osa taudeista johtaa kuolemaan jo sikiöaikana, osa sairauksista ilmenee heti syntymän yhteydessä tai varhaisessa lapsuudessa. Vain muutama taudeista ilmenee aikuisiässä.
AGU eli aspartyyliglukosaminuria
APECED eli autoimmuunipolyendokrinopatiakandidiaasiektodermidystrofia
B12-vitamiinin selektiivinen malabsorptio (Imerslund-Gräsbeckin tauti)
Cohenin oireyhtymä
Cornea plana congenita
Diastrofinen dysplasia
FSH-RO eli follikkelia stimuloivalle hormonille reagoimattomat ovaariot
GRACILE-oireyhtymä
HOGA eli hyperornitinemia
Hervan tauti
Hydroletalus-oireyhtymä
INCL eli infantiilinen neuronaalinen seroidi-lipofuskinoosi
IOSCA-oireyhtymä
Jansky-Bielschowskyn taudin suomalainen muoto
Korioideremia
LPI eli lysinuurinen proteiini-intoleranssi
MEB eli lihas-silmä-aivo-oireyhtymä
Meckelin oireyhtymä
Meretojan tauti
Mulibrey-nanismi
NKH eli nonketoottinen hyperglysinemia
PEHO-oireyhtymä
PLO-SL eli polykystinen lipomembranoottinen osteodysplasia – sklerosoiva leukoenkefalopatia
PME eli progressiivinen myoklonusepilepsia
Pohjoinen epilepsia
Rapadilino-oireyhtymä
Retinoskiisi
Rusto-hiushypoplasia
Sallan tauti
Spielmeyer-Sjögrenin tauti
Synnynnäinen kloridiripuli
Synnynnäinen laktaasinpuutos
CNF eli synnynnäinen nefroosi
Tibiaalinen lihasdystrofia
Usherin oireyhtymä
Vuopalan tauti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_tautiperintö
jos sinulla itselläsi ei ole samaa viallista geeniä. Sehän se pointti tässä on.
kuten nämä suomalaiseen tautiperimään kuuluvat.
[todella harvinaisia ja niitäkin löytyy yksittäis tapauksia muualtakin maailmaa ilman että ollaan voitu osoittaa että perimästä löytyisi suomalaisia esi isiä
i]AGU eli aspartyyliglukosaminuria APECED eli autoimmuunipolyendokrinopatiakandidiaasiektodermidystrofia B12-vitamiinin selektiivinen malabsorptio (Imerslund-Gräsbeckin tauti) Cohenin oireyhtymä Cornea plana congenita Diastrofinen dysplasia FSH-RO eli follikkelia stimuloivalle hormonille reagoimattomat ovaariot GRACILE-oireyhtymä HOGA eli hyperornitinemia Hervan tauti Hydroletalus-oireyhtymä INCL eli infantiilinen neuronaalinen seroidi-lipofuskinoosi IOSCA-oireyhtymä Jansky-Bielschowskyn taudin suomalainen muoto Korioideremia LPI eli lysinuurinen proteiini-intoleranssi MEB eli lihas-silmä-aivo-oireyhtymä Meckelin oireyhtymä Meretojan tauti Mulibrey-nanismi NKH eli nonketoottinen hyperglysinemia PEHO-oireyhtymä PLO-SL eli polykystinen lipomembranoottinen osteodysplasia – sklerosoiva leukoenkefalopatia PME eli progressiivinen myoklonusepilepsia Pohjoinen epilepsia Rapadilino-oireyhtymä Retinoskiisi Rusto-hiushypoplasia Sallan tauti Spielmeyer-Sjögrenin tauti Synnynnäinen kloridiripuli Synnynnäinen laktaasinpuutos CNF eli synnynnäinen nefroosi Tibiaalinen lihasdystrofia Usherin oireyhtymä Vuopalan tauti <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_tautiperintö" alt="http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_tautiperintö">http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_tautiperintö</a>
[/quote]
Siksipä ne kuuluvatkin suomalaiseen tautiperimään. Niitä on Suomessa niin poikkeuksellisen paljon verrattuna koko muuhun maailmaan.
ei toisen vanhemman geeneillä ole merkitystä, koska yksi sairas geeni riittää
vuotta sitten esiteltiin käsite suomalainen tautiperintö, jolla tarkoitetaan niitä yhden geenin perinnöllisiä sairauksia, joita Suomessa on poikkeuksellisen paljon. Monien tautien kohdalla Suomessa on enemmän potilaita kuin muualla maailmassa yhteensä. Suomalaiseen tautiperintöön tiedetään kuuluvan 35 tautia. Tautien kirjo on laaja ja suurin osa niistä on erittäin vaikeita. Vuosittain syntyy seitsemisenkymmentä näistä geenivirheistä ennemmin tai myöhemmin kärsivää lasta. Osa taudeista johtaa kuolemaan jo sikiöaikana, osa sairauksista ilmenee heti syntymän yhteydessä tai varhaisessa lapsuudessa. Vain muutama taudeista ilmenee aikuisiässä.
nämä suomalaiset tauditkin ovat, täytyy viallinen geeni saada molemmilta vanhemmilta.
suomalaisen tautiperinnön taudit periytyvät peittyvästi; vain kaksi sairauksista periytyy vallitsevasti ja kaksi X-kromosomaalisesti. On arvioitu, että eräillä Suomen alueilla jopa joka viides kantaa perimässään jotakin tautiperimämme geenivirhettä. Yleisin näistä taudeista on vastasyntyneiden munuaissairaus, synnynnäinen nefroosi.
ovat erittäin harvinaisia ja niiden välttämiseksi en naisi ketään esim. Afrikasta. Prevalenssi useilla perinnöllisillä sairauksilla 1-2/100 000.
Listassa mainitusta laktoosi-intoleranssista englanninkielinen Wikipedia sanoo näin:
The frequency of decreased lactase activity ranges from as little as 5% in northern Europe, up to 71% for Sicily, to more than 90% in some African and Asian countries.[2]
Voidaan siis sanoa että sen ilmaantuvuus tod. näk. lisääntyy jos nai jonkun Afrikasta. Sirppisoluanemian riski myös lisääntynee jne.
Kun lisäksi esim. afrikkalaisilla ja muslimeilla on mitattu huomattavasti eurooppalaisia alhaisempi keskimääräinen älykkyysosamäärä, niin jälkikasvu ei kovin älykästä myöskään yleensä ole.
Yleensä ottaen olisi aina parempi mitä kauempaa omalta paikkakunnalta puoliso löytyisi.
ovat erittäin harvinaisia ja niiden välttämiseksi en naisi ketään esim. Afrikasta. Prevalenssi useilla perinnöllisillä sairauksilla 1-2/100 000. Listassa mainitusta laktoosi-intoleranssista englanninkielinen Wikipedia sanoo näin: The frequency of decreased lactase activity ranges from as little as 5% in northern Europe, up to 71% for Sicily, to more than 90% in some African and Asian countries.[2] Voidaan siis sanoa että sen ilmaantuvuus tod. näk. lisääntyy jos nai jonkun Afrikasta. Sirppisoluanemian riski myös lisääntynee jne. Kun lisäksi esim. afrikkalaisilla ja muslimeilla on mitattu huomattavasti eurooppalaisia alhaisempi keskimääräinen älykkyysosamäärä, niin jälkikasvu ei kovin älykästä myöskään yleensä ole.
"Tatulle" myos tiedoksi etta sirppisoluanemian riski ei lisaanny, vaikka saisi lapsen sen kantajan kanssa, koska se kuuluu myos resessiivisesti periytyviin tauteihin. Sirppisoluanemian kantajuus taas on jopa hyva asia, koska se ehkaisee mm. aivomalariaa ja muutenkin malarian vakavia muotoja...
joten viallinen geeni on tultava molemmilta vanhemmilta. Senkin ehkäisyssä on parasta etsiä puoliso mahdollisimman kaukaa.
kaupunkilaistuminen on kyllä jo nykyään aika tehokkaasti sekoittanut geenejämme.
Ihan varmasti meillä kaikilla on jokunen periytyvä sairausgeeni. Se onkin sitten sattumasta kiinni onko puolisolla se sama geeni ja vielä se että periytämmekö me molemmat sitä juuri kyseessä olevassa raskaudessa. Sairaita geenejä kun tarvitaan peittyvissä sairauksissa kaksi ja mikäli olen kantaja niin minulla on sairas ja terve geeni kumpikin. Se onkin sitte arpapeliä kumman jälkeläiseni minulta saa ja mitä saa toiselta vanhemmaltaan
on kummallakin todella harvinainen periytyvä sairaus geeni. Lapsuuden kotimme(myös kaikkien isoisovanhempiemme)ovat satojen kilometrien päässä toisistamme. Sukulaisuutta välillemme ei ole löytynyt. Kaikki 5 raskauttani on tuottanut terveen lapsen eli geeni arpajaiset ovat tuottaneet perimältään 4 tervettä ja yhden sairaan geenin kantajan, mutta terveen lapsen. Keskenmenoja ei ole ollut. Meidät tutkittiin, koska lähisuvussa ilmeni sairas lapsi sekä toisen vanhemman suvussa oli aikaisemmin ollut saman tyyppinen sairas lapsi, mutta ei diagnoosia.Sairas geenimme oli juuri sama. Tämän jälkeen meille riitti 5 tervettä lasta
on kauempana kuin moni muu paikka.
Käytännössä maahanmuuton seurauksena sirppisoluanemiasta on kuitenkin tullut paikoin jopa merkittävin perinöllinen tauti Euroopassa. Se on hyvin yleinen mustassa väestössä ja USAssa mustilla esiintyvyys 1/400 kun yleensä periytyvät taudit ovat tuhatkin kertaa harvinaisempia.
Ranskassa se on jo yleisin periytyvä tauti. Se on toisaalta melkein uskomatonta koska valkoisessa väestössä sitä ei esiinny. Käytännössä siis voi käydä myös niin että maahanmuuton seurauksena perinnöllisten tautien määrä jopa lisääntyy eikä vähene.
In Europe, the highest prevalence of the disease has been observed in France. As a result of population growth in African-Caribbean regions of overseas France, and now immigration essentially from North and sub-Saharan Africa to mainland France, sickle cell disease has become a major health problem in France.[26] SCD has become the most common genetic disease in this country, with an overall birth prevalence of 1/2,415 in mainland France.
Yleensä ottaen olisi aina parempi mitä kauempaa omalta paikkakunnalta puoliso löytyisi.
ja samoja peittyvästi periytyviä sairauksia löytyy aika yleisesti muistakin kansoista. Joitain periytyviä sairauksia mitä maailmalla on ei löydy suomesta ollekkaan tai ovat todella harvinaisia. Joka kansalla on myös omia periytyviä sairauksia. Periytyvien sairauksien pelossa ei ole tarve lähteä puolisoaan "maailman ääristä" etsimään. Periytyvissä sairauksissa on aina sattuma pelissä.